Missä siis mielestänne menee pettämisen raja? Esim. mieheni lähettelee näitä pikkutuhmia kiertotekstareita erään työkaverinsa (nainen) kanssa. No ei siinä mitään, mutta kun tämän naisen numero oli pitkään tallennettuna mieheni kännyssä naisen miehen nimellä, ja mieheni väitti ettei tiennyt sen olevan tämän naisen. Eli tekstaili, mutta ei muka tiennyt tekstailleenkin sen naisen kanssa.. Menikö liian monimutkaiseksi?
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka mieheni tekstaileekin noita pikkutuhmia kiertoviestejä, mutta kun ne pitää tehdä salassa..miksi, sitä en ymmärrä?
Sitten joskus mieheni kännipäissään kertoili miten flirttailee tuon kyseisen naisen kanssa. Ok, pienessä flirtissä ei ole mitään pahaa, kyllähän minäkin flirttailen, varsinkin kun lähtee viihteelle. Mieheni on vain jotenki niin heikko. Pari kertaa hän on jo jäänyt kiinni pettämisestä. Ekalla kertaa meinas hajota toisen osapuolen perhe ja toisella kertaa tuli meille ero. Otin ukon kumminki takas, koska rakastan kaikesta huolimatta häntä.
Kuitenkin pieni epäilyksen poikanen aina silloin tällöin nousee takaraivoon muistuttamaan menneistä ja saa minut varpailleen. Mieheni ei osaa sanoa EI toiselle. Se on siis huomattu. Jos toinen on valmis menemään vähän pidemmälle ja heittää haasteen, ukko menee mukaan. Omalla työpaikallani olen nähnyt mihin aika usein nämä pienet ja viattomat flirtit johtaa.
Mennään aina vähän ja taas vähän pidemmälle...
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka mieheni tekstaileekin noita pikkutuhmia kiertoviestejä, mutta kun ne pitää tehdä salassa..miksi, sitä en ymmärrä?
Sitten joskus mieheni kännipäissään kertoili miten flirttailee tuon kyseisen naisen kanssa. Ok, pienessä flirtissä ei ole mitään pahaa, kyllähän minäkin flirttailen, varsinkin kun lähtee viihteelle. Mieheni on vain jotenki niin heikko. Pari kertaa hän on jo jäänyt kiinni pettämisestä. Ekalla kertaa meinas hajota toisen osapuolen perhe ja toisella kertaa tuli meille ero. Otin ukon kumminki takas, koska rakastan kaikesta huolimatta häntä.
Kuitenkin pieni epäilyksen poikanen aina silloin tällöin nousee takaraivoon muistuttamaan menneistä ja saa minut varpailleen. Mieheni ei osaa sanoa EI toiselle. Se on siis huomattu. Jos toinen on valmis menemään vähän pidemmälle ja heittää haasteen, ukko menee mukaan. Omalla työpaikallani olen nähnyt mihin aika usein nämä pienet ja viattomat flirtit johtaa.
Mennään aina vähän ja taas vähän pidemmälle...
Vastaukset 11
Vanhimmat
... minun ukollein naispuoliselta työkaverilta. Tosin mieheni lähetti sen sitte mulle, mutta yäk. Siisä meni minusta hyvän maun raja. Minusta tullaiset viestit työkaveruudessa ehkä kertoo muutoinkin sen työsuhteen tasosta millä liikutaa, heh. Se onkin vaikea sanoa missä menee raja. Itse olen aika tiukka, mutta mieheni ei välttämättä ehkä ole. Minun mieheni kännyksätä löytyy parinkin lutusen työkaverin puhelinnumero ja tekstiviestit ja sähkäpostit viuhui myös henk.koht posteissa ainakin aiemmin. Mutta miehet on miehiä, ne haluaa usein voita molemmille puolille leipää :-).
Jos mies suhteenne ja sinun onnesi kustannuksella haluaa harrastaa flirttiä niin eipä hän sinusta erityisemmin välitä. Työpaikan nainen on tärkeämpi kuin sinä.
.. ole tuollaisia vaan muuten vaan parempia kavereita, joden kansa on niin hyvä kaveri et henk. koht postiaki pitää vaihtaa vaikka päivittäin näkee.Kateellinenhan mie tietenni oon, mutta minkäs teet. Niin kauan ku ne ei meidän kotirauhaa haittaa ja ukko osoittaa käytöksellään arvostamansa myös meikaläistä, asiassa ei ole ongelmaa. Muta sit jos toisin osoittautuu, tos on viis hirttä seinästä poikki :-).
monta asiaa, ainakin ulkopuolisen silmin katsottuna.
Kun viestit ovat "pikkutuhmia", niiden
lähettely kertoo sosiaalisen "tason" ko. ihmisestä. Jossain tutkimuksessa tuli esille, että
alempaan sosiaaliluokkaan (alempi koulutustasoon)
kuuluvat ihmiset tuovat huomattavasti useimmin
esille puheissaan "pikkutuhmia" puheita/lauseita
kuin vastaavasti hiukan korkeamman koulutustason
omaavat.
Lisäksi noissa jutuissa usein myös puhujalla on
huono itsetunto, jota sitten pitää pönkittää
keksimällä ja edelleen puhumalla jotain "pikkutuhmaa"
Samalla on myös olemassa riski, että noilla
jutuilla selvitetään millainen on jutun
moraali, et ehkä kannattais vähän miehen kanssa jutella.
Miksi sinä ap kyselet pettämisen rajoja ja samalla kerrot, että miehesi on pettänyt ainakin kaksi kertaa?! (Luultavasti useamminkin.)
tsehän olet omalla käyttäytymiselläsi (=otit miehen takaisin) osoittanut hänelle, että sinä sallit sen!!! Siispä enpä yhtään ihmettele miehesi textailuja ja muita seikkailuja...
Elät nyt sitten omien valintojesi kanssa.
Miksi sinä ap kyselet pettämisen rajoja ja samaan hengenvetoon kerrot, että miehesi on sinua pettänyt ainakin kahdesti (todennäköisesti useamminkin) ?!
Sinähän olet omalla käyttäytyimiselläsi (=otit miehen takaisin) osoittanut, että sinä pettämisen sallit. En yhtään ihmettele että miehesi tekstailujaan ja muitakin seikkailujaan jatkaa...
Elä nyt sitten omien valintojesi kanssa.
Pieleen menee. Sori vaan. Parhainta on jos lähdet pois ja katsot tuleeko mies perääsi.
Monta pettämistä se vaatii että lopulta otat sen eron ihan lopullisesti? Kuinka pitkälle sitä ns. rakkautta riittää? Mies kun ei näytä tavoistaan pääsevän.
Jokaiessa parisuhteessa on oma raja pettämiselle. Se mitä toisessa pidetään hyväksyttävänä, niin toisessa suhteessa se voi olla pettämistä. Parhaiten pettämisen rajan mielestäni voi määritellä seuraavasti ja ainakin omassa suhteessani se toimii. Eli se mitä et tahtoisi toisen tekevän sinulle, niin älä tee sitä itsekään toiselle ja sama toisinpäin.
Eli sinun tapauksessasi määrittelet miehesi kanssa mikä on ok ja mikä ei. Ja jos miehesi kerran on jo pettänyt sinua muutaman kerran ja on edellisen kaltainen flirttaileva, joka
suuntaan signaaleja antava tyyppi, niin eipä olisi ihme jos vielä pettää uudelleen...
Melkeinpä kaikki kanssakäyminen, mikä pitää salata puolisolta. Jos ei voi avoimesti kertoa millainen suhde on toiseen ihmiseen, ja mitä yhdessä tehdään (no ei kaikkia juttuja sentään tarvi kertoa, jos toinen on vaikka luottamuksella uskoutunut jossain asiassa), jos kaikki se pitää salata, se voidaan lukea jo pettämiseksi. Ei sellainen ihminen ainakaan luottamuksen arvoinen ole (mikä on syy salailla?).
Suutelemisessa menee raja. Jokainen pari määrittelee pettämisen itse, joku voi sallia jopa paneskelunkin. Pikkutuhmat viestit, tanssiminen ja halaaminen on sallittuja. Platoniset suhteet hyväksyn, valehtelua en. Joskus jotkut voivat salailla asioita toista suojellakseen, jos tästä ei ole sovittu erikseen. Mutta jos toinen suoraan kysyy, niin silloin pitää kertoa.