mä en ainakaan enkä tuu sitä tekemäänkään samanlaisia ketkuja ellei pahempia kuin työntekijät.
Eivät kerro koko totuutta työhaast.Vaan sitten kun ollaan töissä niin ruvetaan antaa ja kyselee kaiken maailman ylitöistä.Siinä vaiheessa rupeen kapinoimaan.
Eivät kerro koko totuutta työhaast.Vaan sitten kun ollaan töissä niin ruvetaan antaa ja kyselee kaiken maailman ylitöistä.Siinä vaiheessa rupeen kapinoimaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hauskoja työttömyysvuosia sitten vaan!
Toiv. työmarkkinakelpoine
Tämä on totta.
Työntekijä hakee paikkaa, saa sen. Pian herää epäilys, ettei paikka olekaan vakinainen ja se osoittautuu todeksi. Tällaisen tositarinan olen kuullut. Annettu ensin ymmärtää paikan olevan vakinainen ja työntekiän kysyttyä asiaa kerrottu että työ on määräaikainen.
Toinen esimerkki: Työntekijä menee töihin vanhusten hoitolaitokseen tukityöllistettynä tai työharjoittelijana, joka on tekee työtä työttömyyspäivärahan suuruisella palkalla, joka tulee työvoimatoimistolta. Olen kuullut useita kertomuksia kuinka työnantaja on ehdottanut yövuoroja tällaiselle työntekijälle.
Työnantaja saa siis ilmaistyöntekijän.
Työnantaja haluaa hänen tekevän vaativaa ammattityötä yksin yövuorossa ilman koulutusta alalle.
Työnantaja säästää palkkakuluissa.
Tämäkin työ pois jo alalle valmistuneilta.
Aina nuo työnantajat ovat osanneet huijata. Minä hain 1989 lopussa paikkaa valtiolta. Paikka oli vakinaisena auki eikä kukaan kolmesta haastattelijasta vihjaissutkaan, ettei näin olisikaan ollut.
Otin paikan vastaan ja vielä tulevan työnantajan toivomuksesta lyhensin edelliseen työpaikkaan kuuluvaa irtisanoutumisaikaa. Ensimmäisenä työpäivänä eteeni pantiin määräaikainen työsopimus, vaikka kyse piti olla vakivirasta. En voinut muuta kuin allekirjoittaa, koska entinen paikka oli irtisanoutumisen vuoksi mennyt alta.
Nostin tietysti älämölön, vaan eihän se mitään auttanut. Esimies tosin myönsi asian, että huijattua tuli ja totesi, että käytännössä paikkani on yhtä varma kuin vakivirka.
No, sitten alkoi syvä lama, eikä määräaikaiseksi viraksi muuttunutta virkamääräystä sitten enää muutaman kerran jälkeen enää uusittu ja päädyin työttömyyskierteeseen.
Minun juttuni ei toki ollut ainut, jossa tämä virasto antoi piutpaut työlainsäädännön säännöksille ja myös tasa-arvolain säännöksille.
Näin valtiolla. Siellä ylempi virkamies voi tehdä alemmalle melkein mitä vain vastuuseen joutumatta. Myöhemmätkin kokemukseni valtiolla vahvistavat tämän.
Mimulla ei ollut mitään apua ammattiliitosta eikä myöhemmin, kun virkasuhdettani enää ei jatkettu, kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehellekään. Ei korppi korpin silmää noki, varsinkaan kun esimieheni kuului kokoomukseen ja asian ratkaissut apulaisoikeusasiamies oli kokoomuksen mandaatilla.
Sain vakinaisen duunin ja kahden päivän päästä potkut, koska päävirasto ei ollutkaan hyväksynyt uuden työntekijän palkkaamista. Paskaaks teet, kun en ollut edes työsopimusta ehtinyt allekirjoittaa.