Uskallatko

mutta en anna. Sehän on varmin keino saada mies kohtelemaan itseään huonosti ja kyllästymään naiseen.

näin tehnytkin. Siitä korkeudesta en tiedä, mitä sillä tarkoitat. Olen kuitenkin antanut mainitsemasi asiat. Jättämisen yhteydessä, harmittaa aikansa, muttei pitkään, koska se takaisinarvostus puuttuu.

Minkä sille mahtaa, jos ei hyvän päälle ymmärrä;)

Kummallista logiikkaa. Eli jos mä rakastan naistani ja myös näytän sen, niin ennemmin tai myöhemmin hän lemppaa mut pihalle?
Kieltämättä erikoinen tapa ajatella asioita.
Mun siis pitää olla vittumainen ja nälviä, vähätellä, olla välinpitämätön, kylmä jne, että naiseni janoaisi mun seuraani?
En enää ihmettele, että niin harva suhde jatkuu muutamaa vuotta kauemmin, jos tuollaista logiikkaa sovelletaan.
Kyllä mä taidan kuitenkin jatkaa niinkuin tähänkin asti.
Jos naiseni jossakin vaiheessa lemppaa mut sitten pihalle, niin olen ainakin elänyt tämän suhteen täysillä.
Ei elämää niin paljon kannata pelätä, että sen takia jättää elämättä.
Ihme pelailua teillä.

eli täydellä tuellani, ihailullani, rakkaudellani, pönkittämiselläni, arvonannollani, myötätunnollani ja luottamuksellani olen saanut Nallevaarin sitoutumaan itseeni lujasti. Hänellä on kuitenkin jalat tukevasti maassa eikä hän kuvittele itsestään liikoja, joten tukeni ei saa häntä leijailemaan muualle.
Eiköhän paremminkin tuen panttaaminen saa miehen lähemään etsimään parempaa naista.

Inhimillinen reaktio pettymyksen jälkeen.

Jos mainitsemasi asiat antaa vilpittömästi/pyyteettömästi ja toinen antaa myös vastaavaa takaisin, niin jättämistä tuskin tapahtuu. Jos jättäminen tapahtuu, on toisen nostanut jalustalle, itsensä yläpuolelle. Ainakin sen toisen näkökulmasta.

Jos harmitus 'jää päälle' pidemmäksi ajaksi, vaikka vuosikausiksi, alkaa olla jo kyse vääristyneestä 'jalustalle nostosta'. Kukaan ihminen ei ole pyhimys, tai nouse sinne edes kuolemansa jälkeen. Kaikissa on omat heikkoutensa.

Menetyksen tuskassa/hetkellä ihminen ei sitä vaan tiedosta itselleen. Menetetty ihminen on jotain todella erikoista, sekä parempi kuin kaikki muut ihmiset yhteensä. Jätetty on valmis antamaan miltei mitä tahansa saadakseen toisen takaisin.

ja myös annan. Toivon itse myös saavani saman. Hyvinvoivassa parisuhteessa tehdään juuri näin ja silti nähdään toinen realistisesti.

Jalustalle nosto on eri asia eikä lainkaan toivottavaa parisuhteessa.

uskallan, Nuohan ovat jatkuvasti uusiutuvia varoja jotka ei niin vaan lopu, mut pitää muistaa että se ei suinkaan tapahdu automaattisesti ja itsestään jokaisen naisen kohdalla vaan jokainen niistä on jollain lailla ansaittua. Ja jos jättää niin sitten jättää minkäs sille voi. Mä elän vieläkin...