onko seurustelu

On tai ei. Riippuu yksilöistä. Toisille sitoutuminen merkitsee eri asioita kuin toisille. Sitoutuminen voi olla taloudellista, henkistä, fyysistä tai näiden yhdistelmiä miten kukin sen itselleen parhaaksi näkee. Nykyaikana korostuu juuri miten sen katsoo parhaiten hyödyttävän itseään ja omia tarpeitaan. Eli avioliitto on enemmänkin agraarikulttuurista periytyvää tapakulttuuria kuin elämän kestävä sitoutuminen toiseen ja yhteiseen hyvinvointiin.

Ainakin henkisen siteen tulee olla vahva. Mitä mieltä muuten olisi edes seurustella?

...mitä olette sopineet asian suhteen. Toisaalta voisi kysyä, että onko seurustelu seurustelua ilman sitoutumista? Vai vaan kaveeraamista ja vaki- / kaveripanohommaa?

Mielestäni kun puhutaan seurustelemisesta niin se tarkoittaa sitä, että kaksi ihmistä on aikas lailla kiintyneet toisiinsa ja ovat jonkinlaisella matkalla kohti vakavampaa yhteiseloa. Itse olen rakastunut seurustelukumppaniini ja tunnen olevani sitoutunut häneen siinä mielessä, että en pidä muita naisia :-) Tosin mulla ei olekaan ollut missään vaiheessa tässä suhteessa mitään pyrkimystä säilyttää ns. vapautta, toisaalta.

Mä luulen, että asia on vähän jokaisen itsessään ja kumppaninsa kanssa ratkaistava, ei tuohon kysymykseen ole mitään selvää vastausta olemassa. Mutta sun kannattaisi varmaan avoimesti puhua kumppanisi kanssa tuosta sitoutumisen asteesta jos se kerran mietityttää.

nii

seurustelu on jo sitoutumista mulle tai oikeastaan jo se kutina vatsanpohjassa on sitoutumista...

Kaipa se vielä tutustumista on ja kiintymistä, opettelemista ja löytöretkeilyä.

:-)

Sen verran nyt ainakin pitäisi olla sitoutunut, että ei nyt ainakaan muiden kanssa heilastelisi. Ja onhan se seurustelukin toisen huomioonottamista ja huomioimista, yhdessäolemista ja kumppanin ystäviin ja sukulaisiin tutustumistakin. Tulevaisuuden suunnittelua, aikataulujen yhdistelyä...

Enemmän kuin tapailua.