Ei taravi aamupakkasessa mennä raappaa jäätynyttä autoa, kun on ensin putsannut puol metriä lunta sen päältä.
Ei tarvi istua jääkylmään autoon ja ajaa näpit kohmeessa töihin.
Nyt tulin just putsaamasta autoa, omassa rauhassa kun nukuin ensin pitkään lämpimässä sängyssä. Ja lämpimät kahvit sen päälle, omassa rauhassa.
Siis nyt taas osaa työttömyyttä arvostaa.
Lapset kun tulee koulusta, on lämmin ruoka odottamassa ja iloinen äiti, eikä äksy ja stressaantunu tuosta hemmetin lumihangesta ja sen tuomasta lisätyöstä.
Kotiäitinä olo on voittamaton!
Ei tarvi istua jääkylmään autoon ja ajaa näpit kohmeessa töihin.
Nyt tulin just putsaamasta autoa, omassa rauhassa kun nukuin ensin pitkään lämpimässä sängyssä. Ja lämpimät kahvit sen päälle, omassa rauhassa.
Siis nyt taas osaa työttömyyttä arvostaa.
Lapset kun tulee koulusta, on lämmin ruoka odottamassa ja iloinen äiti, eikä äksy ja stressaantunu tuosta hemmetin lumihangesta ja sen tuomasta lisätyöstä.
Kotiäitinä olo on voittamaton!
Vastaukset 23
Vanhimmat
eikä tule juotua niin paljon koska ei tuossa tihkusateessa huvita talsia paikalliseen:D
No, eiköhän se työttömältä jää kesälläkin se paikallisessa olo pelkäksi istumiseksi, siis meinaan näillä korvauksilla ei tuoppeja paljoa ostella...
Haloo.
roskapankissa 2 €ekkeriä koko päivän ja jos jaksaa vääntäytyä sinne asti voi käydä limppujonossa samalla...
mutta koko ajan on kuitenkin takaraivossa huoli, että mistä työpaikka. Ikuisesti kun ei päivärahaakaan makseta. Itsekin kieltämättä nautin ajasta kotona (sattui vielä olemaan kesä), mutta aktiivisesti koko ajan kuitenkin hain töitä. Siihenhän työkkärikin velvoittaa. Jos en olisi töitä itse löytänyt, niin pikapuoliin olisin luultavasti joutunut jollekin työkkärin kurssille tai tukityöllistetyksi, eikä se olisi tosiaankaan houkuttanut!
.."siihenhän työkkärikin velvoittaa..."
Joops on taas hyvä kirjoitella tänne jos on itse saanut työn. Siitä varmaan saa voimaa tuntea tuntea ylemmyyttä toisiin.
Eipä kuule tässä nuo kurssit ja harjoittelut mitään herkkua ole.
Töitä,siis oikeita töitä,täällä monet tekisivät jos vaan niitä olisi tarjolla.
On se kumma miten työn saanti ihmistä muuttaa.Itsellä monta vuotta epävarmoissa pätkäsuhteissa oleva ystävätär, perushoitaja sai vakkarin ja oho vaan, heti ääni muuttui kellossa.
"Kunnei ny si mittään,eiks siis mittään löydy...ihmeellistä...."
On entinen ystävätär,niin on kilahtanut perushoitajan vakituisen toimen saanti päähän.
Joo,alkuperäiseen aiheeseen,itse yritän muuntaa nämä humpuukikoulutukset aina talven tietämille,kesällä on kiva olla kotona.
Ainakin heinäkuussa voi aivan vapaasti kuljeskella päivisin ostarilla,luulevat että on oikein loma.Iäkäs äitini häpeää aina niin kovasti tätä meikäläisen olotilaa,että kerran se mainosti minun olevan heinäkuussa lomilla,jotta voisin olla sen puheissa niinkuin muutkin ihmiset.
Päätän tämän rutinan syvään huokaukseen.
Perushoitajan pestin. No, hyvä että niitäkin töitä joku tekee.
Ja toiseksi, oliko hän ensinkään ystäväsi?
Me olimme lapsuudenystäviä.Aika vaan vissiin muuttaa ihmistä.
Perushoitajallakin on joku jota katsoo alaspäin,työtön ystävä.Ei siis enää,mikään ystävä.Täytyy myöntää että ystävät noin melkein vaihtuneet,samalla aaltopituudella ollaan niiden kanssa joihin olen tutustunut kursseilla.
Asun hyvin pienessä kaupungissa ja ne samat naamat istuu aina niillä kimalleliimailu-kursseilla. Pitääkö sanoa: aina me siellä ollaan!
Jos nyt saan olla kamalan ilkeä,olen huomanut että entinen ystäväni Perushoitaja on usein kovasti rapistuneen näköinen ja väsyneen oloinen on habitus.
Hah.
Voisi kai lopuksi sitten kysyä,olinko lainkaan hänen ystävänsä??
mutta kun täytyy jostain saada sitä rahaa, että saa ostettua tarvikkeet siihen lämpimään ruokaan ja autoakaan ei ilmaiseksi tässä maassa voi pitää.
Eihän siinä mitään jos on vara olla kotona työttömänä ja lasten kanssa.
Minulla siihen ei ole mitään mahdollisuutta,jokainen työvuoro joka on tarjolla on tervetullut.
Ei aina huvita lähteä varsinkin kun tietää mikä kiire ja kaaos on edessä,mutta aina siitä on selvinnyt.
Palkka päivänä on kiva juoda pulla kahvit kasjun maksun jälkeen ja käydä omilla rahoilla ruoka kaupassa.
Meillä mies maksaa melkein kaiken,minun työ on keikka luonteista ja kuukauden tulot vaihtelevat rajusti.
Katselen just ulos ja on kunnon talvi myrsky,ei auta kohta vaatetta päälle ja töihin.
Tälläisellä kelillä jäisin minäkin mieluusti kotia peiton alle,mutta laskut on maksettava eikös juu..
Olen melkein kaikki viikonloput töissä ja harmitta välillä,mutta sit kun ajattelee et taas on yksi lasku maksettu ei läheskään harmita enää niin paljon.
Olen ollut myös työttömänä pienellä kelan rahalla,päivät pitkät kotona.
Mieheltä pyysin ruoka rahat,olin enemmän kuin masentunut ihan rikki.
Mutta jokainen taplaa tyylillään ja nauti sinä talvesta ja lapsistasi.
joskus lohduttaa itteään niillä positiivisilla asioilla. Kateellisille vain tiedoksi, ettei nämä tälläiset onnentunteet kauaa kestä. Totuus on aina tuossa kasvavassa laskupinossa, olitpa liitossa tai et.
Riippuu pikkasen itsestä mitä laskuja tulee.
Minä luovuin autosta ja kummasti talous alkoi elpyä.Helevetillisessä koppuralla ajelin,sitä autoksi luulin.Tää nyt ei oo kaikille mahdollista,että näin voisi tehdä.
En ole rahakasojen kunkku vieläkään,vaikeaa oli alkuun käppäillä,kun oli siihen peltiromuunsa tottunut.
Haaveilen Lotosta ja Uudesta Autosta!!!!
Pelastit minun päiväni,jokaisella on oikeus joskus ajatella juuri noin.
Minäin välillä yritän edes päiväksi unohtaa laskut ja tehdä jotain mukavaa.
Ei ne mihinkään häviä mutta ei jaksa koko ajan murehtia.
Onneksi ulosottovirastossa oli todella ymmärtäväinen virkailija,sain hoidettua hänen kanssaan asioita.
Tätähän tämä elämä on,onneksi on edes muutama vuoro viikossa töitä parempi kuin ei mitään.
Työkkärin sivuilla käyn joka päivä,mutta taitaa olla tämä vuoden aika ettei ainakaan minun alan töitä ole.
Täytyy vaan uskoa parempaan ja taapertaa päivä kerralaan.
Sinulle hyvää talven jatkoa.
Hienoa, että ajattelet noin. Kotiäidit ovat aivan liian väheksyttyjä ja alaarvostettuja, vaikka tekevät tärkeää työtä todellisuudessa.
Mukavempaa ja turvallisempaa lastenkin tulla kotiin, kun äiti on odottamassa eikä tarvi tulla tyhjään kotiin. Minusta liian harvat koulussa olevat lapset saavat nauttia siitä turvallisuuden tunteesta mitä kotona viihtyvä äiti lapselle tuo. Tuo aika minkä olet lasten kanssa kotona niin se varmasti on hyödyllistä.
Ja kyllä niitä töitäkin varmasti jossain vaiheessa taas saa, elämässä on erillaisia vaiheita.
Mukavaa lukea positiivista ajattelua tällä palstalla, eikä aina niitä masentavia kommentteja, kun ei työtä löydy.
Minä taas olisin mielummin kesällä työtön, ei tarvitsisi murehtia miten lapset pärjää (7v ja 9V).
Niillä kesällä tienaamilla rahoilla ostaisin auton sisälämmittimen, jos noin raskaalta tuntuu auton lasien krapaaminen.
Työtön pärjää muutenkin paremmin, kuin kuiva ja tressattu ja työuupunut työ-sisar.
Kun pillu toimii, nii ajatuskin juoksee....
Eihän siinä sitten mitään jos noin on ja hyvä ettei työ asiat stressaa,onhan meitä joka junaan ei voi muuta sanoa.
Ulkona on kylmä älä vaan palelluta sitä sit se ei toimi...
Monelta menee elämä hukkaan tyhmissä töissä!!
---se harmittaa niitä kovasti - vielä eläkkelläkin.
--ja kun se pillu ei toimi, niin ajatuskaan ei toimi - elämä menee ohi vaan tyhjän kanssa.
Toi kertomasi vaikuttaa äkkiä huvittavalta.
- mutta huvittavinta onkin se, että tämä elämä on niinkin alkeellista, että se pillu tms on ehkä se tärkein!
-ei ole muutakaan!!!- ei edes kirkkoherran virastossa selviä hengissä, ei rotareissa tms.. usko-lahkossa.
-elämä menee hukkaan vaan, pillulla tai ilman...
-sääli noita työ-tressaajia !!!
ollut ilman sekxiä? Siitä puhe mistä puute!;)))
siis suomeksi sanottuna tyhjää täynnä koko ihmisraakki. pohjaton monttu päässä ja pimpassa! ei kerta kaikkiaan mitään. semmonen on suomalainen työntekijä. mutta työtön, sillä on vaikka mitä!
Reilu 10-vuotta lähdin maanantai aamuisin tien päälle työpaikkakunnalle.
Matkaa milloin 250km, milloin 125km.
Perillä oli oltava ennen klo 7.00:aa.
5-vuotta sitten kypsyin nimen omaan loppusyksyn ja koko talven lähtöihin.
Verottaja auttoi vielä tulkinnoillaan päätöksen teossa.
En ole viitsinyt enää kesäisinkään tehdä mitään mutta kohdallani kyllä pätee tuo "talvikammo".
Ratkaisuuni olen ollut tyytyväinen. Samoin vaimo!
Mulle paras fiilis tulee lumisena pakkasaamuna kun voi talsia 200 m päässä olevan ostarin lähiöpubiin klo 9 maissa, ja aloittaa keskarin otti, sellainen mukava keppanakänni aamupäivän aikana, turista muiden kanssa, kuunnella jukeboksia, käydä iltapäiväksi kaupasta mäyris ja kippailla se illan aikana ja katsoa matsia.
Se on laiffii elämää se!
Olin reilu vuosi sitten lyhyehkön ajan työttömänä, irtisanouduttuani mahdottomaksi käyneestä työstäni (karsea työilmapiiri ja valtaisa työmäärä uuvutti). Löysin aika pian uuden duunin. Työttömyysajasta en oikein kunnolla osannut nauttia kuin ekan viikon, se meni kivasti, ikäänkuin olisi lomalla. Sitten takaraivossa alkoi jyskyttää pelko siitä löytääkö enää 4-kymppisenä työtä, ja ainakaan mitään kohtuupalkkaista sellaista. Vaikka ansiosidonnainen oli edessä (tuli 3 kk karenssi) niin jo pelkäsin etukäteen sen 500 päivän umpeenkulumista. Ahdistus kasvoi tosi suureksi. Onneksi se uusi työ löytyi, ihme kyllä, ja omaa alaani, ja nyt homma vielä vakinaistettiin.
Olen kateellinen nautttimiskyvyllesi. Jos tosiaan nautit olosta, olet sen ansainnut. Tsemppiä! On se nykyajan työelämä kyllä aika sairasta suurelta osin...