seurakuntien lehtien kustantamiseen? Esim. Vapaa-ajattelijoiden liitto saa koko valtakunnan tapahtuvaan julkaisutoimintaansa 7000 euroa. Riittääkö moinen edes yhden pikkukaupungin seurakutalehden kustantamiseen?
Mielestäni on epäreilua, että valtio tukee massiivisella rahapanoksella yhden, sangen pienen aktivistijoukon (en pidä passiiviseurakuntalaisia muuten kuin muodollisesti kirkkoon kuuluvina) aatteellista kantaa mainostavien lehtien julkaisua samaan aikaan kun muiden aatteellisten jukaisujen valtiontukea yritettiin vähentää peräti kolmanneksella!
Mielestäni on epäreilua, että valtio tukee massiivisella rahapanoksella yhden, sangen pienen aktivistijoukon (en pidä passiiviseurakuntalaisia muuten kuin muodollisesti kirkkoon kuuluvina) aatteellista kantaa mainostavien lehtien julkaisua samaan aikaan kun muiden aatteellisten jukaisujen valtiontukea yritettiin vähentää peräti kolmanneksella!
Vastaukset 6
Vanhimmat
enemmän tukea kuin valtiokirkkomme yhtiöverosta maksettavaa valtion tukea / jäsen. Tottakai yhdistystuessa otetaan aina huomioon yhdistyksen jäsenmäärä.
Vapaa-ajattelijat saavat toimintaansa vain muutamia tuhansia euroja; kirkon tuki on miljardeja.
Kuinka suuri osa kirkon jäsenistä osallistuu kirkon toimintaan ja näin on mukana jakamassa tätä jättipottia? Onko luku edes viittä prosenttia? Saavatpa innokkaat aktivistijäsenet hyvää palvelua, pääsevät oikein vartavasten perustetuissa tiloissa pitämään bändiharkkoja, kuoroharjoituksia ym., kunhan alistuvat pikku raamatunluvulle silloin tällöin. Pakanat ja kirkon passiivijäsenet (= ihmiset, jotka käytännössä eivät ole seurakunnan jäseniä, koska eivät ole olleet sen kanssa missään tekemisissä mummon hautajaisten ja riparin jälkeen) joutuvat tyytymään kalliisiin vuokratiloihin.
Aktiivijäsenin laskettuna kirkon saama tuki on aivan posketon rahasumma.
sen sijaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitämiseen tai diakoniatyöhön yhteisövero ei riitä. Seurakuntalehtien kustantamista yhteisöverolla ei varmaan kukaan ole edes ajatellut.
Tässä yksi kartoitus kolmen vuoden takaa:
"Puolet suomalaista säilyttäisi nykyisen järjestelmän, jossa kirkko saa yhteiskunnallisten palveluiden hoitamista varten osuuden yhteisöveron tuotosta. Yhteisöveron poistamista ja palveluiden korvaamista valtion yhteisistä verovaroista kannattaa noin 17 prosenttia suomalaisista. Suhtautumista yhteisöveroon selvitettiin Kirkon tiedotuskeskuksen Suomen Gallupin GallupKanavalla helmikuussa teettämässä tutkimuksessa. Kyselyn perusteella yhteisöveron kannattajien osuus on hieman noussut viidessä vuodessa, sillä vuonna 1998 vastaava luku oli 42 prosenttia.Joka kymmenes vastaaja poistaisi kirkon osuuden yhteisöverosta ja korvaisi tulot kirkollisveroa nostamalla. Kirkon yhteiskunnallisista palveluista tiukimmin pidettäisiin kiinni hautausmaista, joiden hoidosta luopuisi vain joka kymmenes vastaaja. Sen sijaan vajaa puolet vastaajista luopuisi kirkon osuudesta väestörekisterin ylläpitoon.Helmikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 831 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttia suuntaan tai toiseen.
Julkaistu 10.3.2003 12:10:00
Kirkon saaman yhteisöveron suuruus ylittää miltei kaksinkertaisesti hautaustoimen aiheuttaman kustannukset.
Kirkko käyttää vain 3 prosenttia budjetistaan ns. hyväntekeväisyyteen, eli köyhien ja muiden hädänalaisten auttamiseen. Sitä paitsi tässäkin hyväntekeväisyydessä se kulkee ketunhäntä kainalossa, eli raamattu vilahtaa näkyviin heti, kun pieninkin syy siihen saadaan. Tuleepa mieleen tapaus parikymmentä vuotta sitten, kun seurasin seurakunnan makkaranpaistajaisia ollessamme seurakunnan rannan edustalla kalassa. Ensin laulettiin jeesuslaulut, vasta sitten tarjottiin makkarat.
Mikähän olis lähteesi? Ihmisten kannattaisi ottaa asioista hiukan selvää ja sitten avautua. Jos joku on vakavissaan eri mieltä, kannattaa soittaa suoraan asioista vastaaville (yhteystieto alla). Tässä nykytilanne lyhyesti:
"Seurakuntien saamalla yhteisövero-osuudella on tarkoitus kattaa muun muassa hautaustoimen kustannukset. Hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita koko väestölle. Hautaustoimen kokonaiskustannukset vuonna 2005 olivat 83,2 miljoonaa euroa. Hautaustoimilain antama lisävelvoite, jonka mukaan seurakuntien tulee perustaa myös tunnustuksettomia hautausmaita, tulee täysimittaisesti voimaan vuoden 2007 alusta ja lisää osaltaan hautaustoimen kustannuksia.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa Kirkkohallitus muistuttaa, ettei seurakuntien yhteisövero-osuutta ole kuitenkaan tarkoitettu yksinomaan hautaustoimen menoihin, vaan sillä on tarkoitus kattaa myös seurakuntien yhteiskunnallisia tehtäviä, vaikka tälle ei olekaan samanlaisia lainsäädännöllisiä perusteita. Pelkästään hautaustoimen ja kirkonkirjojen pidon kokonaiskustannukset vuonna 2005 olivat 102,4 miljoonaa euroa, kun seurakuntien yhteisövero-osuuden tuotto samaan aikaan oli hiukan pienempi eli 102 miljoonaa euroa.
Seurakuntien yhteisöveron jako-osuuden leikkaaminen esitetyllä tavalla tarkoittaisi vuoden 2005 tasolla seurakunnille 91 miljoonan euron yhteisövero-osuutta eli 11 miljoonan euron vähennystä. Yhteisövero-osuus ei siten enää ilmeisesti kattaisi edes hautaustoimen kustannuksia eikä riittäisi lainkaan seurakuntien muiden yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen, ei myöskään esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkorakennusten korjauskustannuksiin." (KT 28.9.2006 vs)
LISÄTIETOJA:
Kirkkoneuvos Matti Halttunen, Kirkkohallitus, puh. (09) 180 2203
ruoka ensin siunattiin laululla tai rukouksella, pakana!