Ongelmana on se, että olen ihastunut noin 20 vuotta vanhempaan mieheen.. Enkä kehtaa tehdä mitään isompaa flirttiä, koska jos hän ei ajattele ihan samalla lailla.. Tämä mies on sanonut kyllä kanssa välillä jotain vihjailevaa, mutta en tiedä jos se vain on hänen "tyylistä". Olen siis täysikäinen, mutta silti musta tuntuu, että hän pitää mua liian nuorena.. kun tota ikäeroo kuitenkin on :/..
Vanhempi mies
ikaallinen
132195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tämä on minun mielipiteeni ja erimieltäkin joku on. Itse olen vähän päälle kolmenkymmenen ja en voisi kuvitellakaan seurustelevani kaksvitosen tai sen alle olevan kanssa tositarkoituksella. Jos ikäero lähentelee kymmentä vuotta, niin ongelmia siitä on odotettavissa. Iso ero elämänkokemuksessa tarkoittaa isoa eroa siinä miten asioita katsoo, kumppaneiden epätasa-arvoisuutta ja isoilla eroilla ristiriidat on isoja.
Lyhyet suhteet voi mennä toisin, mutta tositarkoituksella etsii vain ongelmia etsiessään huomattavasti vanhempaa tai nuorempaa kumppania. Rajan vetäisin tuohon kymmeneen vuoteen ja sekin on useimmissa tapauksissa aivan liikaa.
> Jos ikäero lähentelee kymmentä vuotta, niin ongelmia siitä on odotettavissa.
Mitään yleispätevää sääntöä ei ole olemassa. Suhde onnistuu, jos on onnistuakseen. Tiukat analyysit ja pohdinnat kannattaa unohtaa, ja keskittyä elämään...
Ikä ei ole vain jokin numero, se on numero, joka tarkoittaa todellista asiaa, sitä, miten pitkä aika on kulunut henkilön syntymästä. Se ei ole täysin yhdentekevä seikka, eikä se muutu vaikka "tuntisi" itsensä nuoremmaksi tai vanhemmaksi. Jos väität sen olevan vain numero vailla merkitystä, niin kerro miten olet päätynyt tuohon ajatukseen.
Minun mielipiteeni.
Todellakin ikä on vaan numero.
Seurustelussa varsinaisella iällä ei ole mitään tekemistä.
Kyse on ihan normaalista ihastumisesta,ihmisiä on niin erilaisia.
Tietyn tyyliset ja luontoiset ihmiset hakevat juuri haluamansa tyylistä ja luontoista ihmistä rinnalleen,tuntevat toisin sanoen vetoa tietynlaisiin ihmistyyppeihin.
Ymmärrättekö mitä tarkoitan?
Siinä ei ole kysymys mistään ikää rajaavista vaihtoehdoista.
Se on pelkkää: " kun JUSSI tykkää MAIJASTA" asiaa,ei siis niin että "JUSSI tykkää MAIJASTA ja MAIJA JUSSISTA mutta he eivät saa tykätä toisistaan kun heidän välillään on ikä eroa"
Itse olen lähemmäs viisikymppinen,minulla on ollut samanlainen maailmankatsomus aina,olen aina pukeutunut ja ajatellut näin,olen aina pitänyt tietyn tyylisistä naisista,minulle on sama onko nainen nuori vai vanha jos sen olemus saa minut ihastumaan.
Ja olen huomannut että itseäni nuoremmat naiset ihastuvat myös minuun,nytkin seurustelen itseäni 15vuotta nuoremman ihanan naisen kanssa.
Ja se mitä alkuperäinen daami kysyi vanhemman miehen ajatuksista itseään kohtaan voin vastata omalta kohdaltani seuraavasti.
Jos itseäni huomattavasti nuorempi nainen näyttää jollain tavoin kiinnostusta kohtaani,tulen varovaiseksi siitä syystä koska en halua joutua nolatuksi tekemällä itse aloitetta,ja jos naisella riittää rohkeutta lähestyä saan siitä myös itsevarmuutta rohkaista itseäni menemällä myös mukaan.
Ja jottei kukaan nainen loukkaantuisi mielipiteistäni voin sanoa että minuun tyylisiä naisia löytyy myös itseäni vanhemmista,ei se katso ikää kumminkaan päin.
KYSE ON SIIS MOLEMPIEN KIINNOSTUKSEN HERÄÄMISESTÄ.
ELÄKÄÄ,NAUTTIKAA ,älkääkä antako kaavojen muuttaa halujanne tehdä jotain jos sydän sanoo niin.
Varmaan Tapilla on ollut ensitreffeillä ensimmäinen kysymys "minkähän ikäinen olet".
Samaa mieltä tapion kanssa.
Kuten huomaat ei se sinunkaan suhteesi mikään "elämän kantama" ole...
eikä teillä ole pesuetta lapsia.
Lähinnä vedätykseksi laskisin tuollaisen suhteen,/ jämä suhteeksi kun se oikea nuoruuden suhde ei sitten onnistunutkaan. (jos 50 vuotiaana vielä SEURUSTELEE, ei edes asiaa pysty ymmärtämään) (sorry).
Kyllä ikä on muutakin kun numeroita, valitettavasti.
vanki! Ikäerolla ei ole merkityksellisyyttä, mutta henkisellä ikäerolla on. Meillä on aviomieheni kanssa kolmekymmentä vuotta ikäeroa ja hyvin menee.
hemmetti sua, kuule ei se numeroista oo kii vaa siitä miten paljo mualimoo on nähnynnä.
Joku viiskypänen äijä ei o ehkä Ruattii pitemmälle vilikassunna mutta ko taas nainen on voinu jo kahenkympin tienoil ollunna assuukki jo ulukoomuaill'.
Katos se oon niinkonna vähä mistää pöen assioot kattolloop.
Aivan!!!
ikä ei ratkase asioita.
jos tykkää tisesta ja haluaa toista, siitä vaan, ei se muille kuulu tippaakaa.
Mä oon seukannu vähä kaikenikästen miesten kans, on ollu ikäeroo mm. 22v, 30v, 16v, 8v, 2v, oon ollu suhteessa itteeni nuorempienki kans...jokainen on ollut ihan ihana oma yksilönsä, persoonallinen ja sekä hyvät ja huonot puolet omaava mies.
Tällähetkellä oon sinkku ja ihastunu hirveesti 13v vanhempaan mieheen. Tapailemme, katotaan nyt mitä tästä tulee.
Tsemppii kaikille!
t. 31v itsenäinen nainen
siitä, paljonko on elämänsä aikana matkustellut. Toki se tietyllä tapaa avartaa maailmankuvaa. Henkinen kypsyys on taas aivan muuta. Eikä se ole aina verrannollinen ikään.
Kuitenkin ikä on numeroita, jotka kertovat siitä ajasta, joka on kulunut syntymästä. Ei vain jotainmitätahansa numeroita, vaan hyvin merkityksellisiä numeroita.
En kysy ensitreffeillä "minkä ikäinen olet", vaan tiedän sen jo ennen ensitreffejä, jos en muuten niin kysyn.
Koko pointtini on siinä, mitä vaaditaan tasa-arvoisen suhteen luomiseen. Nuorikin osaa bailata, naida, imuroida ja lenkkeillä mutta jos etsitään syvempää yhteisymmärrystä joistain periaatteellisista asioista, niin ne kehittyvät vasta elämänkokemuksen myötä. Niistä keskusteltaessa ei selvästi eri-ikäisten välillä löydy yhteyttä. "Sukupolvien välinen kuilu" on käsite, joka ei ole syntynyt tyhjästä, vaan sen olemassaolo on huomattu ja siitä on tullut käsite.
juttu sellainen, kun sanoit, että jos nuorempi nainen vähän flirttailee, ei vanhempi mies välttämättä uskallakaan vastata, pelkää tulevansa nolatuksi. Mulle nimittäin on käynyt niin - siis niinpäin, että itse ihastuin vanhempaan mieheen ja aloin flirttailla. Nyt kun suhde on pikkuisen jo edennyt, on tämä mies tunnustanut, että oli aluksi aivan äärimmäisen hämillään flirttailustani, se kuulemma tuntui kivalta, mutta hän ei uskaltanut vieläkään oikein tehdä mitään. Kuulemma oli ihan sekaisin, kun ei osannut lähestyä itse ja oli hämillään, että voiko tällainen edes olla totta. Itse taas ajattelin, että mikähän vika minussa on, kun toinen on vähän kylmän tuntuinen. Ja itse ajattelin tosiaan niinkin, että miksei mies vastaa kunnolla, luulisihan hänen olevan imarreltu nuoren naisen huomiosta.
Itse ikäeroasiaan sanon vain että juu ei, vaikuttaa ja ei vaikuta. Minulla on tämän "vanhan miehen" kanssa hyvinkin paljon enemmän yhteistä ja samaa aaltopituutta kuin joillain aiemmilla nuoremmilla miehilläni. Sitä en sitten osaa mennä sanomaan, onko tämän vanhan kanssa miten pysyvä tämä suhde - toisaalta eipä ne suhteet välttämättä niin kovin pysyviä ole nuorempienkaan kanssa.
Vanhat miehet ovat vaan jotenkin... niin söpöjä!
..noin tosiaan ajattelee kuin sinä, ja kun on vielä aivopesty.
Itse rakkaus ei tunne mitään rajoja!
Kaikki sellaiset rajat luo vain itse pettynyt ihminen.
Ja tuskin vaan EDES rakastunut MIES,ei ekana naimista siinä tilanteessa ajattele.
(Yleensä se on loppujen lopuksi vaan pieni välttämätön lisuke suvun jatkamiseksi luotu pakko toimenpide, josta on tehty ja markkinoitu liian suuri asia, jota nämäkin palstat paisuttelevat!)
Kyllä minusta sinä et ole tuntenut oikeaa rakastumista, kun minusta sinun ajatus pyörii liiaksi taloudellisissa asioissa, ei siis rakkaudessa!
T. vanhempimies, ja sokean rakkauden kokenut.
Tosiaan tekstistä voi ymmärtää niin, ja siitäkin on jo aikaa, eli siinä ajassa on kerennyt tapahtumaan jo kaikenlaista ;) Ja onneksi vain hyvään suuntaan, mies on vienyt täysin jalat altani :D Kiitos teille, kun saitte jänöhousua rohkaistua..! Ei minua ole koskaan ikäero haitannutkaan, mutta olen pelännyt että miestä haittaisi, mutta eipä näytä haittaavan.. onneksi.. :)