Olen avomielisessä avioliitossa elävä mies. Siis on sovittu, että molemmat voidaan mennä vapaasti kokeileen muita. Nyt kuitenkin sattui eräs neito pamahtaan paksuksi minulle ja kuulemma pitää lapsen. Perhana, uskallanko sitä kertoa?
Siis riittääkö itse avomielistä liittoa ehdottaneen naisen avoimuus tähän? Onko kukaan vastaavassa tilanteessa ollut, mitä pitää tehdä? Kuinka voi käydä tässä?
Siis riittääkö itse avomielistä liittoa ehdottaneen naisen avoimuus tähän? Onko kukaan vastaavassa tilanteessa ollut, mitä pitää tehdä? Kuinka voi käydä tässä?
Vastaukset 42
Vanhimmat
ja kanna vastuusi!!Etkö tunne ehkäisyä?Kyllä luulen jotta nyt olis aika jutella molempien naisten kanssa ja kaikki saman pöydän ääreen... :-DDDDD
kolmosnaisen raskaaksi. Toivottavasti tulee kaksoset. On siinä oikea unelma rakkausavioliitosta. Kannattaa tutkituttaa se asia eli, että kuka on todellisuudessa se isä. koska tuollaiset pissikset voivat makoilla joka yö eri jätkien kanssa.
En minä ainakaan, jos olisin mies, uskoisi nykyajan pissisten turinoita. Parasta, kun on tommoiset vastuuttomat ja moraalittomat vanhemmat, että sellainen tuleva pikkupissis
abortoitaisiin heti kättelyssä tai maksat kuin mies ja jatkat tietysti uusiin naisiin kuin ohjus ikään ja makselet niin kauan, että lautasellas on vain itäneitä perunoita.
Kai se kumi on pettänyt tai reikä ollut liian lähellä nuppia, siis en ollut välinpitämätön. Itse kyllä epäilen neidon motiiveja...aargh
mutta sanontakin on, että sitä niittää mitä kylvää
Jos vaimosi itse on ehdottanut vapaamielistä liittoa, kaipa hän aikuisena ihmisenä on tiennyt, että seksin seurauksena voi aina tulla raskaaksi, koskee myös sinun hoitojasi. Tosin ehkäisyä käytettäessä raskauden todennäköisyys pienenee huomattavasti, muttei koskaan nollaudu.
Jos siis liittonne on vapaamielinen, niin ei muuta kuin lusikka kauniiseen käteen ja kertomaan vaimolle. Toivottavasti te kaikki kolme, sinä, vaimosi ja rakastajattaresi, voitte sopia käytännön asiat niin, ettei lapsi joudu kärsimään. Hän on syytön tähän soppaan.
En nyt ainakaan tänään ota puheeksi. Siis voiko olettaa naisen kaikestahuolimatta suhtautuvan asiaan hiiltymättä, tohon lapsijuttuun ne panee niin paljon tunteita peliin ymmärtääkseni.
...suhde on ihan kiva mutta käytännössä ihmisen tunne-elämä on siten rakennettu että käytännössä se ei onnistu. Muistanpa erään pariskunnan joilla myös oli toisiltaan lupa käydä vieraissa. Mutta kuinkas kävikään, kun vaimo toteutti sopimusta käytännössä ja asia tuli kavereiden kautta miehen tietoon... Vaimo joutui pakkaamaan garderoopinsa eikä asiasta edes keskusteltu. Eikä kuitenkaan ollut lasta tulossa. Sanoisinpa että joudutte kyllä laatimaan uudet pykälät jos suhteenne tämän kestää.
Mielestäni olet vajaaälyinen mies, jos sitten olet mies ensinkään, epäilen, että tämän palstan pikkupissikset ovat taas asialla.
miksi ihmeessä tyydyt kahteen naiseen.
Tee niin kuin minäkin, älä tyyty kahteen naiseen, vaan hanki oikea haaremi ja eunukki vartijaksi. Eunukin tehtävä on varmistaa, että jokainen haareminainen syö pillerinsä kiltisti.
Onneks olkoon vaan tulevalle isukille! Pyydä vaimo kummiksi.
Jos teillä on omia lapsia vaimosi kanssa, mistäs tiedät onko ne sinun, jos vaimosikin on toteuttanut sopimustanne :) Eli sitä voi saada mitä tilaa.. Järki käteen ihmiset!!
Riippuu siita oletko tehnyt muita lapsia. Jos olet, niin sitten vain hankkimaan toinen tyopaikka ja viikonlopuiksi kolmas. Nimittain tarvitset joka pennin elattaaksesi haaremia plus siita syntyvia lapsia.
Ellei taas muita lapsia ole kuin tama tuleva, sina vain jatat "avovaimosi". Ilmaisen seksin aika on nyt ohi. Sinun velvollisuutesi miehena on hoitaa jalkikasvusi, tukea lapsesi aitia etta han jaksa ja pystyy hoitamaan lastasi. Laillista hanen kanssaan yhdessaelo (pikavisiitti maistraattiin lounastunnilla)ettei lapsesi synny aparana. Sinun ja tuon aidiksi tulevan naisen velvollisuus nyt on lastanne kohtaan, te kumpikin jaatte kakkos sijalle.
Sorry, tarkemmin lukiessa kirjoituksesi ilmeni etta sinahan olitkin jo naimisissa!
Taidat olla vahan yksinkertainen johon eivat hyvat neuvot tartu.
Sinunlaisia on hyvin vaikea ohjata. Yleensa ihmisilla on aivan vahan tajua ja aivoja tietaa miten kayttaytya, sinulta puuttuu kokonaan.
Tän täytyy olla joku provosaatio-juttu. Ei kai kukaan nyt noin pöljä ole??? Niin, voithan tietysti jättää kertomatta, niin on sitten hyvä selitellä avovaimolle, miksi sosiaalitoimelta tulee haaste isyyden selvitykseen...
Niin siis AVIOvaimollesi.
Vaimo halusi odottaa, siis sovittu että lapsi tehdään sitten joskus
Eli jos sellainen tilanne joskus vielä tulee, kannattaa miettiä onko se sun.
Kai se vaimosi suhtautuu sinuun samoin kuin sinä vaimoosi. Luulis nyt ainakin, koska tähänkin saakka olette onnistuneet sopimaan kuvioistanne.
Mikäs siinä uutinen on, jos neito raskaaksi tulee. Sitä on tapahtunut iät ja ajat, mutta historia kertoo vain yhdestä, joka neitsyenä synnytti.
Taloudellisesti vähän viidumainen juttu. Sulla menee nyt jonkun aikaa, about 18 vuotta muutama saturainen elareihin. Toivottavasti eräällä neidolla on hyväpalkkainen työ, eikä jää pitämään äitiyslomaa, niin sunkaan elarit eivät prosentuaalisesti nouse kovin kohtuuttomiksi.
Kysyit, kuinka voi käydä. Mistäs sen tietää. Voihan se vaimo tuntea olonsa helpottuneeksi, kun voi vihdoin tunnustaa sinulle olevansa raskaana eräälle miehelle.
Ei muuta kuin vauvan nimiä suunnittelemaan, nimikirjasta löytyy. Miten olis Naima Muisto Matilda tai Veikka Vitus?
...kun panit käymään! Siitä vaan vaimon pakeille ja järjestelemään uuden perheenjäsenen tuloa.
Muutatte isompaan asuntoon, jonne kaikki kolme mahdutte. Sinulla on sitten "voita molemmilla puolilla leipää" ja pääset kotitöistä helpommalla, kun kaksi avio-, ja avovaimo hääräilevät rinta - rinnan kotihommissa. Samoin saat seksiä kaksinverroin, kun toinen huilaa niin, toinen on antovuorossa. Vielä parempaa kolmenkimppa ja taas pullasi ovat hyvin uunissa!
Kyllä naapurien kateeksi käy, eikä enää tarvii mennä paneksii naapurin muijaa : D
"avioliitossa elävä mies."
Olet pelle. Uskallat kerran naida, niin ota myös vastuu!
Jos vapaamielisyys avioliitossa tarkoittaa naimista muidenkin kanssa, niin tuskin siihen olette ajatelleet sisältyvän lisääntymisen (vaikka riski onkin, harva sen muistaa vapaamielisyydestä sovittaessa). Kokeile muuttaa näkökulmaasi, miltä sinusta tuntuisi jos vaimosi alkaisi odottaa toisen miehen lasta, mitkä olisivat reaktiosi? Vaikeita kysymyksiä, mutta lapsi vieraan kanssa ei yleensä kuulu vapaamieleiseen sopimukseen, tuskin teilläkään.
Vaimo menis tässä vaiheessa aborttiin, vaikka yrittäisin sitä estää. Menis vaikka lapsi olis minunkin, ei se haluu kersoja vielä, siitä on puhuttu. Mutta tuo neito ei suostu aborttia edes harkitseen, onko se niin älyttömän rakastunut? Kyllä sillä oli tiedossa meidän peli, kerroin systeemit ennen kuin mihinkään touhuun alettiin. Ei ole muiden kanssa ollut viimeiseen 3 kk:een, joten lapsi on minun.
Ittellä ei oo muuta tietoo vastaavan tyyppisestä, kuin yhdestä parinvaihtojutskasta. Siinä toisella vaihtoparilla sattu "vahinko". Vaimo salaili lasta liian pitkään, eikä aborttia enää saanut. Erohan siinä tuli.
mut eihän sitä koskaan tiedä, vaikka vaimosi sulattaakin kaikki.
Sinun on nyt vain kerrottava suoraa asia vaimollesi, koska tämän pimittäminen ainakin on väärin
Kaikenlaista sattuu paremmissakin piireissä... et ole ainoa. Kukahan se miespuolinen puoluesihteeri olikaan, joka tässä taannoin selvitteli elämäänsä oikein telkkarissa, kun oli tietoisesti mennyt tekemään lapsen rakastajattarelleen "ilman mitään sitoumuksia", kun nainen sitä pyysi. No, erohan siitä lopulta tuli ja mies myönsi, ettei "ollut osannut huomioida asian tunnepuolta..." Heh.
Ja niinhän se on, että kyllä meidän naisten mielessä lapsi ja sen isä aina jollain tavalla sitoutuvat yhteen. Eli jos nainen nyt sanoo pitävänsä lapsen ja hoitavansa koko jutun yksin, niin enpä menisi vannomaan, etteikö ääni kellossa muuttuisi viimeistään sitten, kun lapsi on syntynyt... tai vuosien saatossa.
No, niin makaa kun petaa. Nyt maksat elarit tai eroat ja kannat tekosesi ihan kuin Mies ja menet naimisiin lapsesi äidin kanssa.
Onnellista jatkoa toivon teille kaikille joka tapauksessa!
Pelottaa vain, että ero tulee tämän vuoksi. Ei auta kerrottava on.
että saat tehdä sitä ja tätä,mutta tosipaikan tullen käykin huonosti.
Mikäli todella olette sopineet siitä,että saatte kumpikin käydä vieraissa, niin sinun pitää muistuttaa nyt siitä päätöksestä. Mikäli hän ei ole luvannut, vaan sinä vain näin sanot, niin olet aika heikoilla.
Keskustelkaa ja voi hyvinkin olla että puolisosi ymmärtää. Valitettavasti minä en ymmärtäisi, eikä puolisoni, vaikka hän aina sanookin, että mee vieraisiin kerran kiinni jäätyään
Periaatteessa Sinulla on kaksi muijaa. Naapurissa sivuvaimo. Tai jos sitten kuitenkin mieltää itsensä vai "spermapankiksi."
lepsen synnyttyä, jos kerran käytit ehkäisyä.
Ei olisi eka kerta kun nainen valitsee isäksi lapselleen paremman elättäjän, kuin "Todellisen isän".
Kerro tämä myös kakkos ystävättärellesi.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa. Testin tulos oli nekatiivinen.
Lapsella on oikeus saada oikea isä tietoonsa.
vaimosi suhtautumisen kannalta:
Miten aiot tulevaisuudessa toimia?
Aiotko jatkaa ko. naisen kanssa pelehtimistä?
Jos aiot, niin hänestä ja vauvasta todennäkösesti muodostuu uhka vaimollesi. Silloinhan sinulla on "koko paketti" toisaalla, kuka tahansa epäilisi riittääkö itse vielä.
Aiotko tavata lasta kuten kuka tahansa etävanhempi?
Tämähän vaikuttaa vaimosikin elämään radikaalisti. Joko hänkin viettää aikaansa sinun ja lapsen kanssa tai sitten keksii itselleen muuta tekemistä niiksi ajoiksi. Vaikka et lapsen äitiä enää kiksauttelisikaan, joutuisit kuitenkin olemaan hänen kanssaan tekemisissä. Vieläkö vaimosi sietäisi sen, kun teillä sitten olisi niin paljon muuta yhteistä, mitä sinulla ja vaimollasi ei?
Eli ennenkuin kerrot vaimollesi, mieti jo käytännön ratkaisutkin miten aiot asian hoitaa. Vaimosi kannalta parasta ehkä olisi jos pysyisit naisesta nyt erossa kokonaan. Epäilen nimittäin että hän nyt katuu tuota vapauden antamista. Vositko kuvitella luopuvasi siitä nyt? Siinä tapauksessa nimittäin voisi olla hyvä (siin näin naisen logiikalla) aloittaa kertominen sillä, että sanot tahtovasi perua sen avoimen suhteen sopimuksen ja sitoutua vain häneen. Hän tietysti kysyy miksi, jolloin kerrot että siitä on aiheutunut niin vakavia seurauksia että olet alkanut pelätä hänen menettämistään. Eli kiteytettynä: Aloitat rakkaudentunnustuksella.
Nainen harvoin kieltää miestä tapaamasta omaa lastaan, ne lasten äidit se ongelma on. Olen tuntenut tämän omissa nahoissani. Tapailin mota vuotta erästä miestä, joka olikin sitten tavannut tulevan vaimonsa niiden viikkojen aikana, kun en vielä tiennyt olevani raskaana. Menivät siis naimisiin ja nainen hyväksyi kyllä pojan ja halusi ehdottomasti olla paikalla kun tapasivat, mutta minua ei sietänyt silmissään. Poika on nyt 18 ja isänsä kanssa pitävät edelleen yhteyttä, ja vaikka hekin ovat jo eronneet, poika käy silloin tällöin vieläkin myös tuon naisen luona. Itse en heitä ole nähnyt edes vilaukselta sen koommin kun poika oppi itse kulkemaan välimatkat tapaamisiin.
Eli käytännön asiat on mahdollista järjestää lapsen kannalta ok, kunhan et laita näitä naisia vastakkainasetteluun tai tilanteeseen jossa kokisivat toisensa uhkaksi. Itse onneksi aikanaan pystyin helposti sopeutumaan kun ei ollut lapsen isää kohtaan syvempiä tunteita, mutta jos tämä kakkonen on sinuun kovin rakastunut, sitä suuremmalla syyllä sinun on pidettävä hänet loitolla. Esim. raskausaikana ei ole ollenkaan välttämätöntä olla hänen "tukenaan", on sitä ennenkin lapsia yksin odotettu ja synnytetty.
Älä ryhdy pässiksi naruun vaan mieti nuo alun kysymykset ensin.
Ei kun rohkeutta. Mitä varmempi olet itse miten asia hoidetaan, sitä vähempi epävarmuutta vaimosikin tuntee tulevaisuuden suhteen.
Hyviä ajatuksia. Juu osaa olen pohtinut, mutta aika sekavaa on ollu. Kiitti sulle, saan jotain tolkkua pähkäilyihin. Onneks en heti rynnännyt kertoon, kyllä tässä riittää miettimistä.
Heittäkää vaan, vaikka kivillä. Joku saattaa kolahtaa vielä, help ääh...
tein triangelin (tai siis lie kuin monen koska vaimollaskin on muita hoitoja kun sinä) osapuolien osa, eihän tuo lapsen tulo oo välttämättä kun tosi iso taloudellinen rasite jos ei sitä itse halua kunnon suhdetta siihen tulokkaaseen rakentaa.
Jokainenhan sen päättää itse haluaako olla isä vai ei, lapsia kun ei kuitenkaan nykyaikana ihan aikuisten oikeesti vahingossa tule (vaikka naiset niin tuppaavat valehtelemaankin kun kuvittelevat saavansa jonkun miehen sillä säälittävällä tavalla pidettyä itsellään), jälkiehkäisytableteilla esim hajonnut/unohtunut kumi hoituu ennenkun lapsi on edes sentin kokoinen ja aborttikaan ei nykyaikana ole suuri asia, huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaikki vahinkolapset ja muut ei toivotut, lapsen etu on kaikkein tärkein.
Harmi kun kaikki vosut eivät itsekkyydessään sitä tajua.
Vois kyl sulla itku päästä jos vaimos sut jättäis (ja jos et kerro niin saa tietää jossain vaiheessa kuitenkin ja sit on varmaan piru irti) ja perustaisit samantien uuden pesän tän hoidon kanssa (jolta tuskin sen jälkeen pesää kovin helposti heruisi kun aina turvottaa, väsyttää, kusettaa, nälättää..) niin ehkä kaiholla miettisit mennyttä liittoasia ja toivoisit että oisitte vaikka pysytelleet yhteisissä kimppakivoissa eikä kumpikin sooloilleet muiden hoitojen kanssa siellä sun täällä.
Oletpas pessimistinen ihminen. Sain 8 vuotta sitten vahinkolapsen. En kertonut lapsen isälle, joka oli naimisissa. Tietenkin abortit ja muut pyöri mielessä, ja aborttiin päädyinkin. Ehkä raskaus oli jo vaikuttanut järjenjuoksuun, sillä peruin sen samana aamuna kuin sinne olisi pitänyt mennä. En edes ajatellut miten pärjään yksin lapsen kanssa, kun päätin, että minähän pärjään. Sehän on pieni ihminen.
Tapasin ihanan yh-miehen kun vaavini oli vajaa vuoden. Miehellä oli 4-vuotias lapsi. Meistä tuli ystävät ja itse tunsin pian häntä kohtaan paljon enemmän.
Kaksi vuotta pokka piti ja sitten mies kertoi rakastuneensa minuun heti alkumetreillä. Niinpä menimme yhteen. Hän adoptoi lapseni ja on ollut sille hyvä isä.
Lapsi tietää, ettei mies ole hänen biologinen isänsä, koska tietää meidän yhteisen historiamme, mutta toistaiseksi on kysellyt oikeasta isästään hyvin vähän. Riippuu paljon hänen mielenkiinnostaan milloin ja kuinka paljon omasta isästään saa tietää. Minäkään en hänestä paljoa tiedä, mutta mikäli lapsi haluaa selvittää, autan häntä kaikin tavoin. Lapsen isällä oli silloin vaimo (kotiäiti) ja kolme lasta, joista nuorin 2 vuotias. En ikinä olisi halunnut sitä perhettä rikkoa. Enhän tosin tiedä millainen miehen avioliitto oli, tai mitä hän minusta ajatteli. Minä se hänet heivaasin ennen kuin tiesin raskaudesta. Ehkä mies olisi halunnut että meistä tulee perhe. Tosiasia kuitenkin on ettei minulla ollut riittävästi tunteita miestä kohtaan.
Meillä meneee näin, ja huonomminkin olisi voinut mennä. Olisihan kohdalleni voinut osua väkivaltainen, juoppo, tai muuten vainoharhainen mies, mutta sain ihanan miehen, ja lapsi ihanan "isän".
Maailmaan mahtuu hyviä ja huonoja elämäntarinoita. Jotkut saavat mitä haluavat, jotkut eivät. Jotkut osaavat katsoa elämää positiivisesti, jotkut vain negatiivisesti eivätkä osaa arvostaa sitä mitä on. Olen aina ollut optimisti ja elämänkatsomukseltani positiivinen ja iloinen ihminen. Itsesääliin ja muiden arvostellun olisi varmasti helppo lähteä, mutta mitä iloa siitä olisi? Täällä eletään vain kerran. Sen ajan voi viettää mukavasti.
Lapsi on paljon muuta kuin taloudellinen asia. Rahaa on X-määrä käytettävissä ja sen mukaan elettävä. Jos antaa rahan määritellä elämän onnen... en tiedä mitä sitten. Meillä ei ole ollut rahaa kuin minimi silloin aluksi ja minä siinä nälkää näin ja vanhoissa vaatteissa kuljin, asuttiinkin aika kalseassa kolossa kun jälkeenpäin miettii. Mutta ei siihen kiinnittänyt huomiota. Koin ilon tunteita siitä, että lapsi sai riittävästi kaikkea ja oli terve, ja että hän oli olemassa. Lapsihan olisi voinut olla myös sairas, enkä tiedä miten olisimme selvinneet. Jotenkin kai muutkin selviää? Enkä ollut elämässä ihan yksinkään, sillä minulla oli tämä mies, sekä muutama hyvä ystävä. On tärkeää saada jakaa ajatuksensa ja tunteensa jonkun kanssa. Se antaa asioihin uusia näkökulmia, eikä elämän murheet paina. Lapsuuden perheeni asui ulkomailla ja näin heitä erittäin harvoin, rahallista apua en heiltä saanut.
Ketjun aloittajalle voisin sanoa, että ratkaisujen suhteen tekee parhaansa ja ajattelee myös asioita epäitsekkäästi, ei tarkoita että toimisi epäitsekkäästi. On monia tapoja elää, monenlaisia perheitä. Elämässä voi asiat järjestyä myös hyvin. Voimia hänelle ja muille osapuolille.
Älä sure, sinulla on vaimosi lupa harrastaa seksiä muidenkin kanssa.
Käytit kondomia, ne ei ole 100% luotettavia. Et ole toiminut mitenkään väärin, voihan vahinkoja sattua, kenelle vaan.
Olet toiminut kuten teidän avioliitossa on ollut tapana. Nyt vaan vaimosi kanssa keskustelemaan ja yhdessä päättämään jatkosta. Ei se sen vaikeampaa ole.
tai mahdollisesti kolmonen tai ties kuinka mones olen... ja se ykkönen sai täydet raivarit kun sai tietää että lapsi on tulossa...vaikka ns vapaasuhde heillä olikin ja on edelleen... miehessä ei mitään vikaa tietenkään ole vaan ja ainoastaan minussa...että todennäköisesti olet turvassa...;)
miten aviovaimo suhtautuu, mutta joka tapauksessa sinun on syytä kertoa hänelle.
Ja kaikkein tärkein: Ole mies ja kanna vastuusi!
Jos "rakastajattaresi" synnyttää lapsen ja sinä olet isä, niin olet sitten isä joka suhteessa.
Voit vaatia isyystestin, kun lapsi on syntynyt - varmuudeksi. Tsemppiä!
Ei auta kuin kertoa, kun vapaasti eletään ja ei osata käyttää suojia....jos teillä on todellakin vapaa suhde kannattaa kertoa itse ennen kuin hän kuulee muilta sen asian ja jos suhde on TODELLAKIN VAPAA!!! niin hänhän vain kohauttaa olkapäitä..ja kertoo et sitähän sattuu...
Ei sulla muuten jatkossa helppoa sukukekkereillä, kun tieto suvussa leviää.. jos sulla nyt sellaista enää sitten on. Mitä tälle maailmalle on tapahtunut. Jos haluaa hyppiä vierailla koloilla, ei kannata mennä naimisiin!! Se on sitä poikamieselämä. Sun olisi pitänyt ensin miettiä mitä AVIOliitto tarkoittaa.. mut nyt se voi olla jo myöhäistä ja jos se sun vaimo yhtään viisas on, se on myöhäistä.
mielenkiintoista tietää miten sinun kävi vaimosi kanssa eli ymmärtikö hän?
niin päin myös, että mitä ap tuumii/suhtautuu jos/kun oma vaimo tulee vahingossa raskaaksi vieraalle miehelle. Käsittääkseni kun on "vapaa suhde" niin myös vaimo saa mellastaa vieraissa mielin määrin...vahinko voi käydä vaimollekin...
Hiljaiseks veti. Perus jutut puitiin. Ei noussut ero puheeks, tulkitsen hyväks. Tosin asiat jäi ihan auki mietinnölle. En tiedä kuinka moni ois ottanut asiat näin kiihkottomasti. Ei tää näin kuites jää
Ehkä tuo laittoi vaimosi miettimään syvempiä tuntemuksia ja elämän tarkoitusta ja mielekkyyttä. Ehkä ette nyt eroa, mutta ehkä vaimosi jossain vaiheessa alkaa miettiä omaa lasta ja sitä millaisen isän lapselleen haluaa. Hän voi myös nyt miettiä sitä miltä sen toisen naisen lapsesta tuntuu kun ei ole isää. (Kakkosnaisen tuntemuksia hän ei ehkä mieti, saattaa ajatella että lumppu mikä lumppu, tai ehkä hänellä löytyykin myötätunto - kuka ties.) Riippuu tietysti paljon siitä onko hänellä empatiaa vai onko tunteeton ihminen.
Kakkosnaisesi tekee omat ratkaisunsa, ja jos ei halua sinua elämäänsä sen kummemmin, se on hänen ratkaisunsa jonka on tehnyt toivottavasti myös lapsen parasta ajatellen.
En lukenut viestiketjua, sillä voin kuvitella millaista moralisointia se on pitänyt sisällään. Minäkin kai moralisoin, kun kysyn pragmaattisesti sinulta, oletko miettinyt asiaa lapsen kannalta? Että mikä lapselle olisi parasta.
Absoluuttista totuutta ei tiedä kukaan. Nimittäin JOS eroaisit vaimostasi ja menisit yhteen lapsen äidin kanssa, kukaan ei tiedä millaista yhteiselämää teillä olisi. Siitä voisi tulla helvettiä tai taivasta. Moni pintapuolinen suhde on kaatunut kun ollaan muutettu yhteen, eikä yhteiselämästä tulekaan mitään. Etenkin jos ei ole yhteistä lasta, jonka takia joskus yrittää vähän enemmän kuin muuten yrittäisi. Sotainen koti ei ole lapselle parempi vaihtoehto kuin erillään asuvat vanhemmat.
Tai ehkä lapsen äiti onkin ihana ihminen, joka raskauden aikana muuttuu entistä ihannammaksi. Ihmiseksi, jonka kanssa sinullakin on hyvä olla.
Omasta puolestani toivon että löydätte kaikkien kannalta parhaimman teistä tuntuvan ratkaisun.