Auttakaa...

Siis olen nyt sellaisessa umpikujassa etten enää tiedä mihin päin menen... Olen jälleen noin sadannen kerran ihastunut exääni... meillä oli joskus ihanaa ja rakastin häntä (ehkä rakastan vieläkin) mutta sain pettyä useita kertoja hänen takiaan ja monet itkut on itketty...

Asun yhdessä nykyisen poikaystäväni kanssa, ja hän vihaa exääni, jos hän kuulee edes exän nimeä, saa jo raivarit... rakastan kyllä nykyistäni mutta minulla on sellainen tunne etten voi rakentaa tulevaisuutta hänen kanssaan, en vaan voi... ja toisaalta toivon että exäni olisi muuttunut, että hän nyt osaisi rakastaa ja seurustella kanssani, tiedän että hänelläkin on tunteita vielä minua kohtaan.

Olemme muutamia kertoja lähetelleet sähköpostia ja vaihtaneet kuulumisia ja minusta tuntuu että retkahdan häneen vielä joku päivä... hänellä ei ole ollut aikoihin tyttöystävää...

Miten on? Onko minun oikein elää sellaisen ihmisen kanssa kun minusta tuntuu siltä etten voi enkä halua viettää loppuelämääni hänen kanssaan... mutta toisaalta en tiedä uskallanko ottaa riskiä enää exäni kanssa, olen saanut niin usein pettyä... ehkä en jaksaisi enää, onko sitten tarkoitettu niin että olen yksin koko loppuelämäni?
4444
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Toivot exäsi muuttuneen sellaiseksi, että hän osaisi rakastaa sinua ja seurustella kanssasi. Mietipä tuota lausetta. Ja mieti myös, mikä muu teidät sai eroamaan. Sitten taidat jo tietää vastauksen siihen, mitä tehdä.

Ihmisen perusluonne ei ikävä kyllä kovin paljon muutu.

Ei sinun ole pakko olla nykyisesikään kanssa.

Äänestä

Pystytkö ottamaan aikalisän molemmista vähäksi aikaa.Mieti sitä miksi yleensä erositte ja onko muutos yleensä mahdollinen.Vai saako nykyisesi tästäkin aikalisä ehdotuksesta raivarin.Jos saa niin se kertoo jo jotakin.Suosittelisin vähän syvällisempää jutustelutuokiota nykyisen kanssa siitä miltä sinusta tuntuu ja sen jälkeen mietintämyssy päähän.Exästä et puhu mitään, se ei kuulu teidän suhteeseen, vai liittyykö jos se kerran vihaa sitä.Olisin vähän huolissani jos vihaa huvikseen toista.

Äänestä

Tilanteesta sen enempää tietämättä, kannattaisiko sinun pyrkiä ottamaan selvää exäsi tunteista, sanoit ettei hänellä ole ollut aikoihin tyttöystävää, johtuuko se siitä että hän vieläkin kaipaa sinua vai ihan jostain muusta?

Jos eronne on ollut aikoinaan hänelle kova paikka, voi olla että hän todellakin on muuttunut, kärsimys kasvattaa, niinhän sitä sanotaan. Varmasti paljon pystyt päättelemään siitä, kun muistelet miten hän käyttäytyi eronne jälkeen. Voithan ehdottaa jollain tekosyyllä hänelle tapaamistakin, samalla voit vähän tarkkailla miten hän sinua kohtaan käyttäytyy, mahtaako tunteita vielä olla jäljellä jne...

Mieti tarkkaan mitä oikeasti haluaisit, jos päädyt siihen että haluat exäsi takaisin niin sitten panosta siihen, tai jos päätät jatkaa nykyisesi kanssa sitten kaikki huomio hänelle. Tai onhan aina vaihtoehtona olla yksinkin, joskus se on jopa paras ratkaisu...

Äänestä

Mitä jos vaikka palaisit kotiisi asumaan ja miettisit ihan rauhassa. Loukkaat nykyistäsi jos hän ei ole se josta haluat pitää kiinni ja tärvelet omaa elämääsi haikailemalla sellaista joka ei ainakaan nykytilanteessa ole saavutettavissa.

Oletko mahdollisesti jollain lailla riippuvainen nykyisestä suhteestasi? Vai oletko rakastunut pikemmin suhteeseen kuin nykyiseen mieheesi? Mitä se suhde sinulle merkitsee. Miehen näköjään olet ainakin periaatteessa vaihtamaan.

Ei hyvältä näytä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tyttönen kirjoitti:

Siis olen nyt sellaisessa umpikujassa etten enää tiedä mihin päin menen... Olen jälleen noin sadannen kerran ihastunut exääni... meillä oli joskus ihanaa ja rakastin häntä (ehkä rakastan vieläkin) mutta sain pettyä useita kertoja hänen takiaan ja monet itkut on itketty...

Asun yhdessä nykyisen poikaystäväni kanssa, ja hän vihaa exääni, jos hän kuulee edes exän nimeä, saa jo raivarit... rakastan kyllä nykyistäni mutta minulla on sellainen tunne etten voi rakentaa tulevaisuutta hänen kanssaan, en vaan voi... ja toisaalta toivon että exäni olisi muuttunut, että hän nyt osaisi rakastaa ja seurustella kanssani, tiedän että hänelläkin on tunteita vielä minua kohtaan.

Olemme muutamia kertoja lähetelleet sähköpostia ja vaihtaneet kuulumisia ja minusta tuntuu että retkahdan häneen vielä joku päivä... hänellä ei ole ollut aikoihin tyttöystävää...

Miten on? Onko minun oikein elää sellaisen ihmisen kanssa kun minusta tuntuu siltä etten voi enkä halua viettää loppuelämääni hänen kanssaan... mutta toisaalta en tiedä uskallanko ottaa riskiä enää exäni kanssa, olen saanut niin usein pettyä... ehkä en jaksaisi enää, onko sitten tarkoitettu niin että olen yksin koko loppuelämäni?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu