miten suhtautua

on provokatiivinen vastaus alempana palstalla käytyyn keskusteluun, jossa ko sairautta sairastaa miniä.
Mielestäni anoppiin tulee suhtautua sillä samalla rakkaudella kuin ennen sairastumistaan. Ihan niin kuin edellisessäkin keskustelussa tulee esiin: vaikeuksia saattaa tulla, mutta tuskin mitään ylitsepääsemätöntä. Anoppi ehkä tarvitsee teidän tukea enemmän kuin ns. "terveenä" ollessaan, mutta siinä kaikki.
Eihän sairaus tee ihmisestä (oli sitten sukulaisuussuhde mikä tahansa) sen arvottomampaa kuin muutkaan! Päin vastoin, jotkut sairaudet kasvattavat ihmistä. Jokaisen persoona vaikuttaa!
Turhaa mielestäni laittaa tällä tavoin anopit ja miniät vastakkain!

http://plaza.fi/ellit/lapsia-vanhempia/pikkuvaen-vankina/arkkitehti-ja-lapsuus
”Koti on iso kehto, joka ihanimmillaan suojaa ihmistä ja ylläpitää lapsuuden turvallisia muistoja. Sanotaankin, että arkkitehtuurissa talo edustaa ihmisen minää.”
http://www.lariq.net/blogit/kaksoisagentti/archives/001239.html
1. Valta. Halu vaikuttaa, johtaa ja dominoida. ”0: haluaa seurata aina muita. 100: haluaa aina johtaa.”
2. Itsenäisyys. Halu olla omavarainen ja vapaa. ”0: haluaa olla täysin riippuvainen muista 100: haluaa olla täysin omavarainen.”
3. Uteliaisuus. Halu tietää asioita ja kokeilla uutta. ”0: ei halua tietää mitään. 100: haluaa tietää kaiken.”
4. Hyväksyntä. Halu tulla hyväksytyksi. ”0: haluaa olla täysi friikki 100: haluaa kuulua kaikkiin klubeihin.”
5. Järjestys. Halu pitää asiat järjestyksessä (sisältäen rituaalit). ”0: haluaa olla likainen ja boheemi 100: haluaa pitää kaiken järjestyksessä ja tehdä asiat aina samoin.”
6. Säästäminen. Halu kerätä asioita. ”0: halu pistää kaikki rahat menemään 100: halu säästää kaikki kuitit.”
7. Kunnia. Halu olla uskollinen. ”0: haluaa huijata ja olla paheellinen 100: haluaa toimia aina ritarillisesti.”
8. Idealismi. Halu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (ja altruismiin). ”0: haluaa tappaa kaikki vääräuskoiset 100: haluaa tasa-arvoa ja oikeutta kaikille.”
9. Sosiaalinen kontakti. Halu kumppanuuteen (sisältää halun leikkiä ja juhlia). ”0: haluaa olla erakko 100: haluaa olla aina seurassa.”
10. Perhe. Halu tehdä ja kasvattaa jälkeläisiä. ”0: haluaa sukunsa sammuvan 100: haluaa olla vauvatehdas.”
11. Status. Halu saada yhteisön arvostus (huomio, varallisuus). ”0: haluaa olla alhaisin maan matonen 100: haluaa olla kuuluisin rokkitähti.”
12. Kosto. Halu päästä tasoihin (sisältää halun voittaa ja kilpailla). ”0: kääntää aina toisen posken 100: etsii koko ajan konflikteja.”
13. Romanssi. Halu seksiin, kauneuteen ja seurusteluun. ”0: haluaa elää karusti selibaatissa 100: haluaa kaikki kauneimmat naiset haaremiinsa.”
14. Syöminen. Halu ruokaan ja juomaan. ”0: ei suostu syömään mitään 100: syö aina liikaa.”
15. Fyysinen toiminta. Halu tehdä työtä. ”0: haluaa vain nukkua 100: työnarkomaani ja himourheilija.”
16. Rauha. Halu olla rauhassa (välttää pelkoa ja kipua). ”0: haluaa rankkaa eli ’sekavaa, päihdeongelmaista ja emotionaalisesti epätasapainoista elämää’ 100: etsii sisäistä rauhaa ja tasapainoa.”
http://haku2.webinfo.fi/index.icf?search_string="Genomi"
Suomalainen tautiperimä
Suomalaiseen tautiperimään kuuluu noin 40 vakavaa, harvinaista tautia, joiden kunkin taustalla on geenivirhe yhdessä geenissä. Kun tautia kantavien potilaiden sukuja on tutkittu, on useiden sukupolvien takaa, jopa 1600-luvulta asti, löytynyt sama esi-isä sairaan isän ja äidin suvuista. Monasti aivan toisilleen vieraat ja jo nykyisin eri puolilla maata asuvat sairaat ovat usein osoittautuneet samaan sukuun kuuluviksi, kun sukututkimuksessa on edetty riittävän kauan historiaan.
Suomalaisen tautiperimän sairauksista ilmestyi äskettäin laaja kokonaisesitys, professori Reijo Norion teos Suomi-neidon geenit (Otava, 2000). Hän johdattelee lukijan puolen vuosisadan takaiseen Helsingin lastenklinikkaan, jossa ihmeteltiin joidenkin vauvojen outoja ennennäkemättömiä sairauksia. Norion tutkijanura lähti alkuun, kun hän sai väitöskirjansa aiheeksi selvittää kirkonkirjojen, neuvoloiden ja sairaaloiden arkistojen ja perheiden ja sukujen haastattelujen avulla näitä outoja tauteja. Hänen kenttätyönsä oli ensimmäinen laaja kokonaisuus, josta hahmottui perinnöllisten tautien suvuttainen esiintyminen vuosisatojen kuluessa.
Norion teos on kiinnostavaa väestön ja lääketieteen historiaa. Se on lisäksi käsikirja suomalaisen tautiperimän taudeista ja oppikirja yhden geenimutaation merkityksestä.
Professori Norio perusti Väestöliiton perinnöllisyysklinikan ja toimi pitkään sen ylilääkärinä.

Kannattaa olla mahdollisimman vähän kyseisen henkilön kanssa tekemisissä. Kokemusta on ja huomaan, että on parempi mitä vähemmän tietää ja ei missään nimessä kerro asioitaan.Raskasta on voin kertoa, mutta pakko, jotta itse jaksaa ja perhe.