Mittani alkaa täyttyä.
Alan hiljalleen menettää toivoni 30 vuotta kestäneen aviosuhteeseeni.
Kyse on seksistä. Minulle maittaisi seksi puolisoni kanssa mutta hänelle taas ei. Jos hän joskus suostuu tunnen itseni hyväksikäyttäjäksi. Kun yritän lähestyä häntä siinä mielessä tunnen itseni ahdistelijaksi.
En voi itselleni mitään mutta kun asetun naisen viereen samaan sänkyyn niin halut hetäävät ja keppi alkaa sojottamaan. En kertakaikkiaan pysty pitämään näppejäni erosta naisesta joka makaa samassa sängyssä ja saman peiton alla.
Hellyys ja halailukin on mukavaa mutta se johtaa entistä varmenmmin siihen että myös halut hetäävät ja halujen tyydyttämättä jääminen ilta illan jälkeen ja viikosta toiseen on puuduttavan turhauttavaa.
Joskus, noin joka toinen kuukausi, vaimoni herää seksuaalisesti. Niissä tilanteissa aseeni on luonnollisesti niin herkkä laukeamaan että en saa vaimoni esilämmittelyä alkuvaihetta pitemmälle ennenkuin ase laukeaa ja toista tilaisuutta en koskaan saa samana iltana tai seuraavana jolloin tiedän pystyväni oikeanlaiseen suoritukseen.
Minulla oli aivan ihana nettisuhde joka kesti puolitoista vuotta. Minusta todella tuntui että rakastin sitä naista ja hän minua. Nainen halusi että tapaisimme. Hän suorastaan rukoili. Minä en ole elämässäni pettänyt vaimoani enkä ole aikonut sitä tehdä. En suostunut tapaamiseen nettiystäväni kanssa koska pelkäsin tapaamisen voivan johtaa aviolitton ulkopuliseen suhteeseen.
Myös tämä nettirakastetuni oli naimisissa ja halusin suojella myös häntä ja hänen avioliittoaan ja perhettään pidättäytymällä tapaamisesta.
Vihdoin nettirakastettuni löysi realielämäänsä uuden miehen ja uuden onnen ja kertoi siitä minulle avoimesti kuten meidän tapoihimme on kuulunut.
Katkeruuteni määrä on nyt suunnaton. Olen menettänyt henkisen kosketuksen minulle tärkeään ihmiseen vaikka tämä yhteys onkin toiminut pelkästään netin kautta. En todella tiedä mitä minun pitäisi tehdä.
Uskollisuus avioliitossa on minulle pyhää asia. En haluaisi loukata nykyistä vaimoani eroamalla koska hän on muuten joka suhteessa kelvollinen ja hyvä vaimo.
Olen siis loukussa josta ei ole ulospääsyä.
Alan hiljalleen menettää toivoni 30 vuotta kestäneen aviosuhteeseeni.
Kyse on seksistä. Minulle maittaisi seksi puolisoni kanssa mutta hänelle taas ei. Jos hän joskus suostuu tunnen itseni hyväksikäyttäjäksi. Kun yritän lähestyä häntä siinä mielessä tunnen itseni ahdistelijaksi.
En voi itselleni mitään mutta kun asetun naisen viereen samaan sänkyyn niin halut hetäävät ja keppi alkaa sojottamaan. En kertakaikkiaan pysty pitämään näppejäni erosta naisesta joka makaa samassa sängyssä ja saman peiton alla.
Hellyys ja halailukin on mukavaa mutta se johtaa entistä varmenmmin siihen että myös halut hetäävät ja halujen tyydyttämättä jääminen ilta illan jälkeen ja viikosta toiseen on puuduttavan turhauttavaa.
Joskus, noin joka toinen kuukausi, vaimoni herää seksuaalisesti. Niissä tilanteissa aseeni on luonnollisesti niin herkkä laukeamaan että en saa vaimoni esilämmittelyä alkuvaihetta pitemmälle ennenkuin ase laukeaa ja toista tilaisuutta en koskaan saa samana iltana tai seuraavana jolloin tiedän pystyväni oikeanlaiseen suoritukseen.
Minulla oli aivan ihana nettisuhde joka kesti puolitoista vuotta. Minusta todella tuntui että rakastin sitä naista ja hän minua. Nainen halusi että tapaisimme. Hän suorastaan rukoili. Minä en ole elämässäni pettänyt vaimoani enkä ole aikonut sitä tehdä. En suostunut tapaamiseen nettiystäväni kanssa koska pelkäsin tapaamisen voivan johtaa aviolitton ulkopuliseen suhteeseen.
Myös tämä nettirakastetuni oli naimisissa ja halusin suojella myös häntä ja hänen avioliittoaan ja perhettään pidättäytymällä tapaamisesta.
Vihdoin nettirakastettuni löysi realielämäänsä uuden miehen ja uuden onnen ja kertoi siitä minulle avoimesti kuten meidän tapoihimme on kuulunut.
Katkeruuteni määrä on nyt suunnaton. Olen menettänyt henkisen kosketuksen minulle tärkeään ihmiseen vaikka tämä yhteys onkin toiminut pelkästään netin kautta. En todella tiedä mitä minun pitäisi tehdä.
Uskollisuus avioliitossa on minulle pyhää asia. En haluaisi loukata nykyistä vaimoani eroamalla koska hän on muuten joka suhteessa kelvollinen ja hyvä vaimo.
Olen siis loukussa josta ei ole ulospääsyä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Oletko puhunut tästä vaimosi kanssa? Sehän on selvä ettei mies kestä ilman paineiden poistoa? Kurja tilanne sinulla kieltämättä ja suosittelen että puhuisit vaimollesi himoista ja kysyisit mikä ihmeen takia ei himot hyrrää,toinen suhde ehkä vai mikä? Pahimmissa paineissa suosittelen käteenvetoa niin monta kertaa ettei paikkoja kiristä.. Toivottavasti tilanne muuttuu ja sinulle tulee mukavammat ajat :)
"Pahimmissa paineissa suosittelen käteenvetoa niin monta kertaa ettei paikkoja kiristä.. "
Olisitko itse mielissäsi jos suosittelisin sinulle hieromasauvaa vastaavassa tilanteessa.
Et ole ymmärtänyt asian luonnetta.
Kyse on ihmissuhteista eikä mistää kikkelin kanssa leikkimisestä.
Niitä löytyy..
no mutta jospa sillä etukäteen paineiden päästämisellä saavutettaisi se etu, että malttaisit ja pystyisit lämmittelemään vaimoasi riittävästi, etkä laukeaisi kesken kaiken? vaimolta ovat halut menneet, koska hän tietää jo, ettei itse pääse kuin alkuun, kuin homma jo loppuu.
Jospa keskittyisit ainoastaan vaimosi tyydyttämiseen, ja unohtaisit hetkeksi itsesi. Huonon kumppanin kanssa halut meneekin, ei sellaisen joka tuottaa nautintoa.Huonolle ei myöskään ole kovin innokas mitään antamaan.
itse oilen ollut aviossa jo 40 vuotta mutta viikkoakaan en ole jäänyt ilman vittua.
Mikäli oma vaimosi suostu kärsittäväksi eli uhraudu miehisen himosi tyydyttämiseen, käyhän kyselemästä naapurin rouvalta, kohteliaasti mitä mieltä hän onkaan koko touhusta!
Oman naapurini rouvan kanssa menee ihan mukavasti, mutta muista ostaa hänelle KY-geeliä niin kaikki sujuu entistä paremmin.
Taitaa tulla akoille sanomista kunhan tietävät toistensa touhut!
Olen itse nainen ja elän parisuhteessa miehen kanssa, joka haluaa harvoin rakastella. Minä en voi vaatia miestä olemaan aktiivisempi seksielämässä, joten tyydyn sooloiluun. Olen tietenkin puhunut asiasta ja seksittömyydestä mieheni kanssa, mutta ei sille voi mitään jos toista ei haluta.
Siis etkö voisi harrastaa itsetyydystystä. Mieheni ei siitä ainakaan pahastu, joten tuskin sinun vaimosikaan pahastisi. Eihän se ole kummaltakaan pois. On väärin jos joudut kärvistelemään seksittä joten nauti siitä yksinäsi. Pettäminen on todella surkeaa eikä se asia vaimoa vaihtamalla paranen - kyllä usein ne samat ongelmat tulevat vastaa joka suhteessa. Sitä joskus mietin, että miksi parisuhteessa kumppaneiden seksuaaliset tarpeet ovat aina niin erilainet.
"Minulla oli aivan ihana nettisuhde joka kesti puolitoista vuotta. Minusta todella tuntui että rakastin sitä naista ja hän minua. Nainen halusi että tapaisimme. Hän suorastaan rukoili. Minä en ole elämässäni pettänyt vaimoani enkä ole aikonut sitä tehdä. En suostunut tapaamiseen nettiystäväni kanssa koska pelkäsin tapaamisen voivan johtaa aviolitton ulkopuliseen suhteeseen."
No eikö tuo nyt ole jo aika tekopyhää? Olet periaatteesta (ja asuntolainan ja lapsien jne. takia) vaimosi kanssa, et ilmeisesti siksi että rakastaisit häntä. Mikä sinua nyt siis oikein riepoo? Se että nettirakastettusi ei enää jaksanutkaan odotella sinua vai se että vaimosi ei anna niin usein kuin haluaisit?
Anteeksi kyyninen asenteeni, mutta tämä on taas niin tätä.
Eiköhän tämä ihmiselämä ole liian lyhyt tuhlattavaksi tuolla tavoin.
Jos seksi on sinulle tärkeää, niin miksi et etsi naista joka tyydyttää sinut riittävästi. Meitä halukkaita vapaita naisia kyllä riittää ja voimme silti olla kunnollisia ja kelvollisia, vaikka annammekin seksille suurempaa painoarvoa.
kukaan nainen ei täysjärkisenä rukoile että, (on piilossa viidakon tuo kääme suloisin), että haista sinä kullisi ennenkuin puhut naisten haluista.
Kyllä se valitettavasti on miehestä kiinni ketä nainen haluaa, Ei siinä auta kunkin kullin pituus vaan kuinka sitä käytetään!
Kuule mee itseesi teinipoika ja ajattele mitä sammakoita päästelet suustasi, kirjoituksen muodossa tosin!
Täh? Minä mikään teinipoika ole vaan aikuinen nainen. Se mikä mulla kypsytti on että tämä nimimerkki "ukko" on omien sanojensa mukaan ollut rakastuneena toiseen naiseen viimeisen puolitoista vuotta, ja samalla valittaa kun vaimolta ei saa tarpeeksi. Ja nyt kun se toinen rakastettu on löytänyt jonkun muun niin nyt sitten ei olekaan enää kivaa omassa avioliitossakaan. Mikäs tolkku tässä nyt sitten on?
Rehellisyyttä ihmiset, rehellisyyttä.
Kyllä näin on näreet että jotkin teinit panevat jutun kiertämään ja siitähän vasta sipulikeitto syntyisi.
Jos todella olet sitä mieltä niin OK.t koko jutullesi. Puhuit tai kirjoitit asiaa "siskoseni" kun toinen jättää niin kait se toinenkin jättää.
(suhtaudu erittäin varauksellisesti kaikkiin kirjoituksiin mitä aktiivisten ihmisten palstoilla saattaa lukeakin)!
Terkkuja epäilijä!
"No eikö tuo nyt ole jo aika tekopyhää? Olet periaatteesta (ja asuntolainan ja lapsien jne. takia) vaimosi kanssa, et ilmeisesti siksi että rakastaisit häntä. Mikä sinua nyt siis oikein riepoo? Se että nettirakastettusi ei enää jaksanutkaan odotella sinua vai se että vaimosi ei anna niin usein kuin haluaisit? "
Mollammat asiat riepovat suunnilleen yhtä paljon.
Minulla oli tärkeä ja minua tyydyttävä henkinen suhde nettirakastettuni kanssa ja aivan toimiva tyydyttävä seksisuhde vaimooni. Olin siinä vaiheessa suhteellisen tyytyväinen elämääni.
Nyt olen mustasukkainen nettirakastetulleni hänen uuden suhteensa johdosta joka on siis fyysinen. Sitä en tiedä onko tämä hänen uusi fyysinen suhteensa myös toimiva henkisellä puolella. Toistaiseksi henkinen suhteemme minun ja nettirakastettuni välillä netitasolla jatkuu. Seksielämän sensijaan on minun ja vaimoni osalta täysin jumissa.
Minulle on ehdotettu että juttelisin vaimoni kanssa ja solmisin hänen kanssan henkisen suhteen.
Tähän voin vain sanoa että meillä ei ole koskaan henkiistä suhdetta ollutkaan siinä mielessä millainen suhde minulla on nettirakastajattareeni.
Suhde vaimooni on ollut aina pelkästään fyysinen (siis seksuaalinen) ja olemme rakastaneet toisiamme siltä pohjalta.
Tällä fyysisellä eli seksuaalisella alueella olen aina myös halunnut olla puolisolleni uskollinen ja olen myös ollut sitä.
Henkisen suhteen osalta en voi pettää vaimoani koska meilä ei milloinkaan ole ollut keskinäistä henkistä suhdetta
mitä sontaa...Sulla on oikeus tähän nettirakkauteen, koskei vaimon kanssa ole koskaan henkistä suhdetta ollut !! Ehkäpä juuri siksi ei vaimosi tunne haluja sinua kohtaan, käyt vain tyhjentämässä pussit hänen kanssaan ja kaikki syvällisemmät tunteet kohdistat muualle.
Luuletko, ettei vaimosi aisti tätä?
Kaiken lisäksi vielä laukeat puutteesasi kesken kaiken. Ei ihme, ettei vaimoa huvita.
... Ukko
Kyllä joopin kysymys oli aivan aiheellinen.
Herää myös kysymys: Onko vaimosi halut hävinneet, koska on huomannut, että sinä olet vuosikausia ollut uskoton hänelle. Et fyysisesti mutta tunnepuolella. Ja se on minun mielestäni pahempaa.
Jos olit oikein rakastunut tähän nettiystävääsi, se ei voi olla näkymättä myös elävässä elämässäsi.
Tavassasi käyttäytyä ja suhtautumisessasi vaimoosi. Suurin osa naisista toimii tunteen perusteella ja jos huomaa, että miehen ajatukset ovat aivan muualla kuin tässä minun kanssani, kyllä halut häviää.
Kyllä nyt olisi mielestäni sinun katsottava peiliin ja mietittävä, mitä voisit asialle tehdä.
Ensikisin, älä istu netissä, vaan käytä sekin aika vaimosi kanssa. Tehkää jotain yhdessä. Sen jälkeen voi tulla mukaan myös seksi.
Mietin pitkään miten voi olla henkinen kosketus ihmiseen, jota ei ole nähnyt, mutta kai niinkin voi olla. Katkeraksi ei silti pidä heittäytyä jos kommunikointi hänen kanssaan loppuu. Se tuhoaa sitä hyvää, jota olet sisimpääsi vuosien varrella keräillyt ja sinusta tulee vähän ajan päästä yhä onnettomampi. Silloin alkaa vaimosi kanssa mennä vielä huonommin.
Sen sijaan voisit olla kiitollinen tuosta henkisestä kosketuksesta toiseen naiseen, vaikka se loppuikin. Se kuitenkin OLI ja ANTOI sinulle jotain tärkeää, jota et muutoin olisi mistään saanut.
Luin muiden vastauksia ja siellä oli ainakin yksi sellainen, jossa kehotettiin virittämään henkistä suhdetta vaimoosi mm. lisäämällä yhteistä aikaa. Itse olen sitä mieltä, ettei tuo kaikilla toimi. Joillain voi toimia jopa juuri päinvastoin.
Parisuhdetta ei voi millään rakentaa juuri sellaiseksi kuin ITSE toivoo, koska kumppaninkin halut, tarpeet ja ennenkaikkea luonteenpiirteet ja tottumukset, kiinnostuksen kohteet on otettava huomioon.
Esimerkkinä pari, jossa vaimo haluaa harrastaa vain kutomista ja teatterissa käyntiä. Mies vain kalassa ja kaljalla käyntiä ;D. Yhteisiä puheenaiheita löydetään päivän sanomalehdestä sekä yhteisistä ja omista tuttavista. Uskokaa tai älkää, mutta tällaisia, varsin onnellisia pareja, on runsaasti. Ongelmia syntyy jos vaimo pakottaa miehen teatteriin tai mies vaimon kalaan sekä silloin jos heidän pitäisi lähentyä toisia henkisesti enemmän!
Luin juuri jostain sen mitä mieltä olen itsekin. Jokaisella pitäisi olla ainakin yksi vastakkaista sukupuolta oleva ystävä, koska silloin odotukset ja vaatimukset parisuhteen toiselta osapuolelta eivät kasva liian suureksi. Hyväksyttävä se tosiasia, ettei toiselta voi odottaa ja saada kaikkea (kuten ei toinenkaan itseltä saa).
"Luin juuri jostain sen mitä mieltä olen itsekin. Jokaisella pitäisi olla ainakin yksi vastakkaista sukupuolta oleva ystävä, koska silloin odotukset ja vaatimukset parisuhteen toiselta osapuolelta eivät kasva liian suureksi. Hyväksyttävä se tosiasia, ettei toiselta voi odottaa ja saada kaikkea (kuten ei toinenkaan itseltä saa)."
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Luulen että olet ymärtänyt ongelmani. Nettisuhteeni jatkuu yhä mutta en tiedä miten tämä suhteemme mahdollisesti vaikuttaa hänen nykyyseen seksisuhteeseensa.
Toivottavasti hänen kumppaninsa onymmärtäväinen tässä suhteessaä. Minun ei enää tarvitse pelätä nettisuhteeni muuttumista fyysiseksi mutta olen silti musasukkainen ja katkera hänen uudelle rakastajalleen.
Nettiusuhdettamme vaikeuttavat nyt lisäksi se että kumppanini on sukupuolisesti tyydytetty kun taas minä joudun elämään puutteessa kylmän aviopuolisoni takia.
Tilanne on sellainen että minunkin olisi ilmeisesti hankittava itselleni jokin kumppani jonka kanssa voisin tyydyttää myös sukupuliset tarpeeni.
Ongelma on siinä että en oikein pysty etsimään itselleni sukupuolipartneria. Inhoan ravintolan melua ja myös tanssiminen on vaivalloista ja ikävystyttävää puuhaa. Inhoan muodollisia sanailuja joita on pakko suorittaa suhteen solmimisen alkuvaiheessa. Rakastan syvällistä ja älyllistä pohdintaa ja sitä voin tehdä oikeastaan vain nettirakastettuni kanssa.
Naisten suosioon pääseminen edelyttänee kevyen flirttailun hallitnaa ja sitä enosaa. Tässäkin suhessa on minulla siis umpikuja vastassa.
ikävystyttävää puuhaa?
Olen elämän varrella huomannut, ettei kaikki toiveet toteudu. Mielestäni rakkauteen kuitenkin kuuluu se, että vaikka ei pysty asumaan yhdessä, tai edes tapaamaan niin siitä huolimatta toivoo toiselle HYVÄÄ ja PARASTA. Jos nettisuhteellasi on rakastaja, se ei ole sinulta yhtään pois!
Sinuna keskittyisinkin puhumaan asiasta vaimosi kanssa. Olisiko mahdollista, että hän psykkaisi itseään haluamaan seksiä, edes vähän useammin. Ellei hän kerkiä nauttimaan seksistä ollenkaan silloin harvoinkaan, kun sitä haluaa, niin ihmekös tuo, että halut laimenee entisestään. Ainoa keino kasvattaa naisen haluja on saada hänet tuntemaan itsensä halutuksi ja tulemaan VIETELLYKSI seksiin. Tyydytä hänet vaikka käsin silloin kun homma jää kesken. Sinun tulisi tyydyttää hänet täydellisesti niin silloin hän innostuu seksistä niin, ettei anna sinulle rauhaa.. No, leikki leikkinä, mutta noinkin voisi tapahtua.
... samaa mieltä.
Ystävä pitäisi olla jokaisella, että voisi puhua sellaisista asioista, mistä oman kanssa ei voi...
Mutta nythän ukolla ei ole ystävää, vaan "rakastettu". Se on eri asia. Rakastetun kanssa puhutaan niistä asioista, mistä pitäisi puhua oman vaimon kanssa.
voi olla montaa mieltä. Kyllä ystävä voi olla rakastettu enkä tarkoita tällä vain ystävänrakkautta.
Mitä ovat ne asiat, joista pitäisi keskustella kumppanin eikä ystävän tai rakastetun kanssa? Matkan varrella olen huomannut, ettei parisuhteen osapuolten toiveet ja odotukset joiltain osin ikinä kohtaa. Ei toisen kanssa voi keskustella asioista, joista hän ei halua keskustella. On hölmöä vaatia keskustelua, ellei sitä luontevasti synny tai jos keskustelu jää paikoilleen samalle radalle.
Tottakai ystävä voi olla rakastettu ja rakastettu ystävä. Mutta heidän tapauksessaan ei minusta mikään tunnu enään oikealta. Miksi roikkua tuollaisessa suhteessa? Mieskään kun ei näytä edes haluavan vaimostaan muuta kuin seksiä. Eikä hänellä riitä mielenkiintoa tyydyttää vaimoaan, edes seksuaalisesti!!! En näe mitään syytä heidän olla yhdessä. Kumpikin pelkästään kärsii. Henkistä ei heidän välillään ole ollut koskaan ja nyt ei ole enää seksiäkään. Mitä järkeä?
"Uskollisuus avioliitossa on minulle pyhää asia. En haluaisi loukata nykyistä vaimoani eroamalla koska hän on muuten joka suhteessa kelvollinen ja hyvä vaimo."
Minun mielestäni tämä osoittaa, että suhteessa on kuitenkin paljon hyvää.
... hemmetin pyhä, kun netissä surffailee jatkuvasti ja kehuu kuinka sieltä on löytänyt itselleen rakkaan...
YÖK!!!... sanon minä
sanot.