Kysymys miehille ja naisille:
Oletko kilpailuhenkinen?Tuleeko sellainen fiilis jos kaveri on parempi jossakin, että "vielä mä tuolle näytän". Oletko kenties huono häviäjä?Missä asioissa koet olevasi kilpailutilanteessa?
Oletko kilpailuhenkinen?Tuleeko sellainen fiilis jos kaveri on parempi jossakin, että "vielä mä tuolle näytän". Oletko kenties huono häviäjä?Missä asioissa koet olevasi kilpailutilanteessa?
Vastaukset 36
Vanhimmat
En ole kilpailuhenkinen, kunnianhimoa saattaa minulta löytyä liiankin vähän aina tietenkin asiasta riippuen. Minä tiedän omat vahvuuteni, niitä ei minulta vie pois se, vaikka joku olisi samoissa asioissa vielä parempi. En koe tarvetta olla paras kaikessa, sellainen voisi olla aika ahdistavaa.
Minä kilpailen vain itseni kanssa. Olipa kyseessä sitten harrastukset tai työelämä. Ehkäpä pieni kilpailuhenkisyys ajaisi minua parempiin suorituksiin ja olisi näin hyvinkin positiivinen asia. En vain viitsi.
Joo...itsekin toivoisin, että olisin kilpailuhenkisempi ja kunnianhimoisempi mutta ei niin ei...
meidän muikku kyselee ihmisten eriarvoisuudesta, statuksesta ja ns. itsetunnosta, kuinka uutta tää kaikki onkaan mulle :-) Muikku on ykkönen kaikessa muissä sitä vaan voi olla, toivottavasti nukut nyt yös paremmin :-)
Sinä se jaksat jauhaa propagandaa;)Ja minulla on samanlainen oikeus kysellä täällä kun kaikilla muillakin naisilla. En jaksa ymmärtää tota sun negatiivista asennetta. Oletsä jotenkin kateellinen vai mikä sua pännii?;)
on, sul on ongelmia itses kanssa, mä en tiiä ketään noin anti-itsevarmaa ihmistä :-( (tai ainakin sen kuvan mä oon susta saanu näitten juttuje perusteella).
ps. niin joo ja mä haluan sulta muuten pesää :-)
kaappihomo mene ja hae lääkkeesi apteekista...
ikä oli mitä, 14v :-)
täytyy olla tosi sairas tai sitten todella todella puutteessa;)
mä en oo jtn. sit oon varmaankin sairas. No joo ok, sua on vaan niin pirun helppo jam mukava ärsyttää et mä en vaan kertakaikkiaan pysty vastustaan kiusausta, mä lupaan lopettaa nyt ainakin tältä päivältä :-)
ps. kyllä se pesä kelpais siltikkin :-)
Kätevää vedota aina tuohon ärsyttämiseen,vaikka sinä se tässä olet hyvinkin selvästi ärsyyntynyt;)Löytyykös muuten sieltä levyhyllystä kenties Village People-kokoelma?(=tai ethän sinä nyt puppeli sellaista menisi myöntämään(=(=(=
ainakin nyt mulla oli vaan oikeesti vitun tylsää, sä lähdet aina messiin noihin pikku kinasteluihin. Nää oot helppo :-)
siis 5-vuotiaan tasolla huvituksiesi kanssa;)
Uskallatko kertoo?
Ihan kuin kotiin tulisi kun saa lukea näitä teidän välisiä nokkelia sanailuja! Älkää vaan ikinä lopettako. Puspus molemmille mussukoille!
Noh ei se huorittelukaan ihan sivistyneen ja kovinkaan älykkään ihmisen toimintaa ole. Sitähän sinä tunnetusti harrastat(=
oon siellä teidän välissä oljyttynä :-)
Tarkistapa tietosi, taidat nyt muistella jonkun muun huoritteluja.
kyllä se olit sinä. Turha sitä nyt enää on kieltää. Tehty mikä tehty. Olet sivistymätön moukka.
älä häpäise itteäs enää ton enempää, mua hävettää jo nyt sun puolesta :-(
Kaikki kirjoitukseni ovat todennettavissa viestihistoriastani. Sieltä vaan selaamaan, kerro, mitä löytyy. Sivistymättömyyttä ja moukkamaisuuttani en ole ikinä kieltänytkään :)
Etkö muista, että sheriffi poisti huoritteluviestisi...tehty mikä tehty....ja muutenkin tunget aina riitaisia kommenttejasi tänne. Kyllä kai nyt tyhmempikin tajuaa, että jotain siellä sinun hampaankolossasi on...ei silti tarvitse huorittelemaan ruveta...
yrmiohan on kaappihomo ja yrittää piilotella noiden "äijä" juttujensa takana ettei suoraan paljastuisi. Ehkäpä se vielä joskus hyppää sieltä kaapista ulos.
leikkii kun se on terve. Jos sul ei oo oikeesti mitään oikeaa vittuilua niin oo vittu sit hiljaa, tollasta lapsellista paskaa viitti ees kommentoida. Pinnistä ja paa parastas niin mä ehkä lähden messiin....
tarvetta kilpailla muun kuin itsensä kanssa. ihan sama voittaa tai häviää, kun ylittää itsensä. oli laji mikä tahansa.
Tottakai olen. Huono häviäjä on hyvä voittaja ja voittaakseen on vihattava häviämistä.
Tärkeintähän ei ole voitto vaan se ettei häviä.
asioissa jotka kiinnostavat minua olen kilpailuhenkinen, mutta sellaisia asioita on hyvin vähän joista joku muukin kuin minä olisi kiinnostunut.
Mitä järkeä mistään on ruveta kilpailemaan?
Mut se kilpailuhenkisyys ilmee enimmäkseen joukkueurheilussa.
Tai siis idea ei ole suinkaan se voitto vaan että antaa 101% joukkueen eteen. Se näyttämisen meininkikin ilmenee aina silloin tällöin ja tämä on se juttu joka saa antamaan itsestään vielä enemmän. Sillon venyy vielä parempii suorituksiin ja seuraava tilanne onki jo taas uus kilpailu. Kuitenki sitä osaa säilyttää sellaisen terveen kilpailuhengen ettei hermostu tai lähde kostamaan toisen voittoa vaan treenaa ja harjoittelee itse entistä enemmän.
Eli ei mun pitäis olla huono häviäjä, paitsi jos koko joukkue ei anna parastaan, sillon annan kyllä jokaisen kuulla kunniansa. Eikä sekään kohdistu vastustajaan vaan omaan toimintaan.
Kilpailu tilanne on mulle silloin ku on kaks tiimiä joilla on samatavoite... Yleenä se on sen mustan muovipalan survominen toisen maaliin.
On et ylittää itsensä ja osaa tunnustaa et toinen on parempi.
..pääosin pyrin kilpailemaan vain itseni kanssa. Siten säilyttää mielenrauhansakin paremmin.:)
Toki jonkin verran on tärkeää omata kilpailullisuutta, -ihan jo oman kehittymisenkin kannalta, mut usein musta on aikalailla turhaa vertailla itseään muihin. Aina kun löytyy sekä paremmin että huonommin menestyviä, oli kyse sitten ihan mistä tahansa elämänalueesta.
Filosofiselta kantilta ajateltuna ihmisen kysymys oliskin kaiketi siinä, että mitä asioita subjekti (tms. kokija) haluaa ns. mitata käsitteellä "menestys", sekä myöskin siitä, että mistä ne vertailukohdat kulloinkin repii (jos siis haluaa verrata itseään muihin).
Uskon siihen, että "menestyä"/ onnistua ( mitä ikinä nuo käsitteet nyt voivatkaan pitää sisällään ..)ihminen voi ihan vain tekemällä niitä omia juttujaan, joista nauttii. Jos on tarpeeksi kunnianhimoinen & sattuu omaamaan päälle vielä hieman onneakin, se "menestys" ( rakkaudessa, työssä, harrastuksissa jne. ihan missä vain.. ) voi tulla siinä sivutuotteena.
Tärkeintä on itse tietää mitä tekee. Hyvin huonon itsetunnon omaavat ihmiset tapaa usein vertailla itseään paljon muihin. Kateus esim. pohjautuu pitkälti musta juuri siihen, että ihminen tekee sellaisen vertailuasetelman itsestään suhteessa muihin, joka on epärealistinen tms. ylipäätäänkin vertailijalle itselleen epäedullinen.
Olen paras.
...mutta joudun joskus niiden tielle jotka ovat.
En oikeastaan ole voiton, kunnian, maineen ja mammonan perään ollenkaan, haluaisin vain suoritella omassa rauhassa omia juttuja. En myöskään ole pahalla tavalla kateellinen vaan ihailen ihmisiä jotka jaksavat puurtaa tai ovat saaneet jotain hienoa elämässään aikaiseksi.
Sellaista en pysty käsittämään ollenkaan että jonkun toisen mielestä MINUN pitäisi ihan erikseen todistaa olevani samanarvoinen ihminen muiden kanssa, en ole sitä mitenkään automaattisesti. En käsitä miksi minä en saa kannustusta vaan lähinnä odotellaan mielenkiinnolla että epäonnistuisin. Jos osaisin kilpailla niin tämä sitten varmaan kannustaisi minua yrittämään paremmin ja enemmän, mutta kun en osaa niin alan miettiä itsekin että tuleeko tästä mitään kun kerran lähipiirikin epäilee. Pienellä tuella onnistuisin varmasti, mutta jos tukea ei ole saatavissa niin pakkoko lannistaakaan?
Tämä ei ole mitenkään säännönmukaista mutta pari kertaa olen elämässä löytänyt lähipiiristäni ihmisiä joista olen herännyt huomaamaan että aiheuttavat minulle vain pahaa mieltä. Mitäpä siinä on muuta tehtävissä sitten kun koittaa vältellä tällaisia tapauksia. Ko. henkilöt ovat olleet miehiä ja itse olen nainen.
En ole lainkaan kilpailuhenkinen enkä kunnianhimoinen. Koulussa tehtiin vähän väliä kaikenmaailman kilpailuasetelmia, ja jos piti yksin edustaa, heitin aina hanskat tiskiin. Ryhmätilanteessa asia on eri.
Huono häviäjä olen siinä tilanteessa, että voitto saavutettu vilpillä ja väärydellä, muutoin asia on minulle yksi ja sama.
En edes osaa olla kateellinen kenellekään.
totanoin, enään ei jaksa kilpailla. on tullu jo pari kertaa jopa mieleen, et vois alkaa nuoremmat hoitaa näitäki mun hommia.
mut toisaalta, mulle ei tarvi kenenkään alkaa. sitä en kyllä kato pätkääkään ja se voi olla, et se näkyy ja kuuluu jopa uloskin :) :)
joo mä oon joskus vähä tiukkis. joskus taas en.