Kunhan utelen, kun tuntuu, että onnelliset liitot ovat niin harvinaisia.
Eli
Oletko onnellinen?
Kauanko naimisissa/yhdessä?
Sukupuoli?
Entä muuta?
Eli
Oletko onnellinen?
Kauanko naimisissa/yhdessä?
Sukupuoli?
Entä muuta?
Oletko onnellinen
utelias vaan
61145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen onnellinen.
Naimisissa kaksi vuotta ja yhdessä yhdeksän vuotta.
Sukupuoleni on mies.
Avioliitto ja perhe on tällä hetkellä ainoat valon lähteet elämässäni kun muulla saralla menee huonosti.Kärsin vakavasta masennuksesta ja vaimoni on ainoa syy miksi jaksan nousta aamuisin sängystä.
Helppo vastata, en ole. Ollaan oltu yhdessä jo liki 20 vuotta. 2 lasta, nelikymmpisiä ollaan. Minulta on ollut hukassa jokin jo vuosia. Sinällään kaikki kait pitäs olla ihan kohillaan? Aloitin nyt syksyllä vuoden mittaisen homman eri paikkakunnalla ja menin ja ihastuin siellä yhteen mieheen. Nyt olen sekaisin. Emme ole siis koskeneetkaan toisiimme, mutta katsottu silmiin ja hymyilty sitäkin useammin. Jokunen sana vaihdettu ja sähköpostiosoitteet. Nyt tuli eteen sitten se tosiasia että minä olen varattu. Joten pakko vaan jatkaa taasen tätä tasasen tappavaa elämää. Olen ollut aina uskollinen, eikä mulle ole koskaan käynyt mitään vastaavaa kuin tää. Onko tää sitten sitä 40-kriisiä vai mitä lie. Tosi pahalle tuntuu, eikä olla ehditty ja tullaanko yleensä tämän hepun kanssa tästä ikävästä lopusta keskustelemaan. Se kait auttas. Jouduin nimittäin kertomaan tän jutun sille sähköpostilla, kun ei siellä töissä oikein ole ollut mahdollisuutta mahd. juorujen takia paljoa keskustella. Sen kun tietäisi sen onnellisen liiton salaisuuden, niin sitä kohti ja lujaa. Ne lienee tosi harvinaisia, kun kuuntelee ihmisten juttuja. Asiat kait vaan alkavat ajautua johonkin ja sitten on vaan yks kaks liian myöhäistä enää yrittää mitään, kun ei enää edes tiedä haluaako yrittää mitään....
2,5v naimisissa 3,5 vuotta yhdessä. Nainen. Luulin että tämä aika muuttaa meitä molempia mutta ollaan edelleen kuin ensimmäisen kuukauden aikana - yhtä hönttejä (lue rakastuneita) Mulla on hyvä mies!!!
olen tasaisen onnellinen yli 20 vuotta naimisissa ollut. Kriisejäkin on ollut mutta nyt ei viitsi enää kauheasti riidellä ja toisaalta ei enää odota että miehen tehtävä on pitää minut onnellisena. Olen oivaltanut että onnellisuus lähtee pääsääntöisesti itsestä kun ei toisessa mitään suuria vikoja ole. Toisaalta välillä pettyy itseensä kun huomaa ettei olekaan niin hyvä ihminen kuin kuvitteli olevansa. Vielä on itsellä petraamista sen suhteen että tulisi kohdeltua puolisoansa kaiken aikaa ystävällisesti eli niinkuin toivoo itseään kohdeltavan.
vaan eläen.
Olen todella onnellinen.
Yhdessä 16 v.
4 yhteistä lasta.
Nainen 38v.
Rakastan ja kunnioitan miestäni.Meillä on todella hauskaa yhdessä!! :-D
Naimisissa ollaan oltu jo peräti 5kk :) Ja onnellisempi olen kuin koskaan! Olemme tutustuneet toisiimme noin 2 vuotta sitten. Nykyisen ajattelutavan mukaan avioiduimme melko nopeasti, mutta päivääkään ei ole kaduttanut. Yhteiselo ei ole muuttunut mitenkään naimisiinmenon jälkeen. Tämä asia tuntuu kiinnostavan kovin monia tuttaviamme. Nyt suunnittelemme ja toivomme perheenlisäystä.