mieheni mukana hänen työreissullaan keskiviikosta torstaihin. Tiedoksi sinulle, että hän on kuulemma pitänyt sinua varalla, vaikka tietääkseni olet jo naimisissa.
Mieti mitä olet saanut aikaan mieheni kanssa. Oliko kaikki sen arvoista? Meiltä, varsinkin minulta meni perhe teidän typeröintienne vuoksi.
Lähden täältä kohta ja täällä odottaa talo sinulle, jossa on jo valmiina lapset ja se pettäjä mies odottamassa. Hyvää yritystä sinulle jatkossa. Toivottavasti pärjäät paremmin kuin minä liitossasi
Mieti mitä olet saanut aikaan mieheni kanssa. Oliko kaikki sen arvoista? Meiltä, varsinkin minulta meni perhe teidän typeröintienne vuoksi.
Lähden täältä kohta ja täällä odottaa talo sinulle, jossa on jo valmiina lapset ja se pettäjä mies odottamassa. Hyvää yritystä sinulle jatkossa. Toivottavasti pärjäät paremmin kuin minä liitossasi
Vastaukset 24
Vanhimmat
...mieti vielä lähtemistä. Anna kiukun laantua..odota muutama päivä.Toivon sinulle voimia.
Oli kaiken tuon arvoista, miehesi on varsinainen panokone, kesti koko yön ja ihanaa oli, en kadu mitään! Uusintaa toivoen...
ei minkäänlaista häpyä..ei ymmärrä edes hävetä..vaimolle voimia...kyllä lumput vielä saa maistaa lääkettään.Unesta heräävät joskus...eikä varmaan mene aikaakaan..
Mitä ihmeen häpyä kakkosella pitäs olla? moni meistä on täysin vapaa nainen ja emme petä ketään, toisin kuin nämä armaat ukkomiehet!! Kyllä se on se oma ukko joka eukkoosa pettää!! Kukaan ei koskaan mene minkään parisuhteen väliin jos suhde on kaikin puolin ok! En voi mitenkään ymmärtää ihmisiä jotka kakkosia parjaavat ja mollaavat, ettekö tiedä ettei miestä voi raiskata?!!! Ihan vapaasta tahdosta ja halulla nämä ukkomiehet kakkosia köyrivät! Jos ei mieli tee, ei se kulli seiso! ettekö sitä vaimoparat ,aikuiset ihmiset vielä tiedä?!
täällä talo vapaa ja saat sitä mitä haluut
Totuutta ei kannata itseltäänkään kieltää. Niin pettäjä, kuin kakkonenkin ovat vastuussa kolmannen osapuolen pahasta olosta ja kärsimyksistä petoksen tultua ilmi. Sitä ei saa kiistää. On totta, että jos avioliitto olisi täysin kunnossa ei pettämisiä kenties tapahtuisi. Kuitenkin väittäisin, että suurimmassa osassa avioliitoista/suhteista puolisossa ei ole mitään vikaa, vaan pettäjällä on omat kriisinsä ja vaikeutensa, jonka vuoksi tekevät mitä tekevät.
Mutta kakkonen on aina moraalisessa vastuussa teostaan.
häpyä pitäisi olla, jos yleensäkään olette ihmisiä
kiitos
Vikiset täällä,ton ikänen...Tuskin sua kukaan huolii edes panokoneeks ja totta vitussa kestää koko yön,kun olet niin ällö roikkuvine nahkoines ja selluperseines,että eihän mies edes laukee;)))) Tarvii kokoyön jyystöö,että pystyy tulemaan.. Mun kanssa mies välillä niin kiimoissaan,että laukee kuin tulivuori,kun vähän kiusaan ensin ja vasta sitten lopuks annan,kun nään,ettei hän kestä enää sekuntiakaan... Ei meillä koko yötä,johan siinä pillukin tulee niin kipeeks!! Toisaalta monta kertaa vuorokaudessa kyllä ja joka puolelta ja jokaiseen rakoon...UUUUH. voimia sulle kurttusalapano.
aivan oikein. Kiitos minunkin puolesta. Meidän tapuksessa kriisiin jouduttiin mieheni masennuksen jälkimainingeissa ja ikäkriisin myötä. Selvitty on. Juuri nyt kaikki hyvin. Olen myös sitä mieltä, että kakkosellakin jonkin asteista pahoinvointia,huolia, kriisiä...
jos häntä petetään ---voi kristus mikä harhaluulo!
eli on vikaa ja paljon kuka pettäis huvin vuoks?
Vai että oikein lapsetkin odottelemassa pettäjämiehen kanssa. Kirjoituksen sävyyn olisi vielä sopinut tuohon väliin "valmiina v****n lapset" .
kuka nyt noin kylmää "naista" viitsisi katsellakaan.
kylmän, jos "jättäisi" heidät (lapsensa) miehelleen? Eihän se miehestäkään tee automaattisesti huonoa isää, jos lapset jäävät äidilleen. Lapsia ei kannata ylipäätään repiä enää pois omasta tutusta ja turvallisesta ympäristöstään, eiväthän he ole syypäitä vanhempiensa eroon. Ja eihän alkup.kirjoittaja olekaan puhunut ollenkaan siitä, etteikö hänen miehensä olisi kykenevä isän tehtäviään hoitamaan, vaikka aviomiehenä ei hyvä olisikaan. Hän itse (vaimo) ilmeisesti haluaa muuttaa pois heidän yhteisestä kodistaan. Ei hän silti omaa äitiyttään ole lapsiltaan kieltämässä, eikä heitä jättämässä .... minusta hän ansaitsee hengähdystaukoa ja omaa aikaa hieman itselleen, ennen varsinaista sotkujen selvitystä. Ja kyllähän kakkosen pitää jokatapauksessa ymmärtää, että jos aikoo miehen kanssa pidempäänkin olla, lapset kuuluvat myös pakettiin mukaan tietyllä tapaa. Heitä ei voi (lapsia) sulkea pois elämästä millään muotoa.
lapsiani, muuta kuin pakon sanelemana. Joudun muuttamaan kauaksi pois ja tämän vuoksi en halua heitä repiä pois kotoaan. Mielestäni heille olisi kohtuutonta, jos väkisin veisin heidät muualle kotoa asumaan ja pois tutuista ympyröistä ja kavereista. Ovat jo niin isoja ja urheita, että ehkä pärjäävät täällä ilman minuakin. Yritän pitää heihin yhteyttä niin paljon kuin vain onnistun. Tiedän, että tämä riippuu vain ja ainoastaan antaako mieheni tehdä tätä.
Täytyy sanoa, että kaikista pahinta tässä on ollut juuri se, etten saa lapsiani mukaan ja vielä se, että kuitenkin rakastan miestäni, mutta hänen käyttäytyessä kohtaani kuten on pitkän aikaa käyttäytynyt, minulla ei enää ole muuta vaihtoehtoa.
väärää! Miksi siis miehesi kykenisi jarruttamaan mitenkään yhteydenpitoasi lapsiisi? Onhan lapsillakin oma mielipiteensä ja se pitää aina ottaa huomioon. kerroit, että ovat jo isoja, eli ei heihin enää ilmeisesti uppoa kovinkaan paljon edes manipuloinnit tai asennemuokkaukset. Ja voit olla varma, ettei lapsen/lapsien rakkaus vanhempiinsa lopu koskaan, elleivät ole tehneet heille jotain peruuttamattoman pahaa. Onko sinulla oma tietokone käytössäsi? Jos on, asenna siihen skype (vaatii myös kaiuttimet ... niitä saa kuitenkin aika halvalla, jopa 30 eurolla, ellei ole sisäänrakennettu tietokoneeseen), niin kykenet olemaan puheyhteydessä heidän kanssaan vaikka joka päivä ... ilmaiseksi. Ja et kai ole sentään muuttamassa minnekään toiselle puolelle maapalloa? :)
Toivotan sinulle voimia ja jaksamista!
tehdä kuten sanoit, mutta valitettavasti rahatilanteeni ei ole juuri kovin hyvällä tolalla ja sen vuoksi olen heikoilla näissä asioissa, kun matkaa tulee lapsiin olemaan liian paljon.
Lapset ovat sen verran isoja ja heillä omat kaverit ja tietenkin koti, josta en halua heitä erottaa. Ovat myös siinä iässä, että eivät joka hetki tarvitse vanhempia ja tämän vuoksi pelkään, etteivät tule edes käymään luonani, kun joudun lähtemään johonkin pieneen vuokrakämppään.
nuo ajatukset, kuitenkin sanoisin, että murehdit turhaan. Vaikka asuisit erillä lapsistasi, voit olla nyt ollessasi erossa miehestäsi, paljon läsnäolevampi vanhempi heille. Laatu on määrää tärkeämpi joka suhteessa :)!
Tähän kysymykseen ei tarvitse vastata, mutta mietin nyt vain, että onko juuri sinun, petetyn osapuolen, pakko muuttaa pois yhteisestä asunnostanne? Vai onko nyt käynyt niin, että miehesi on vienyt kaiken lisäksi myös omanarvontuntosi? Senverran sanon sinulle, että pidä kiinni oikeuksistasi, sillä tavoin näytät myös lapsillesi oikeanlaista mallia siitä, ettei toista voi, eikä saa käyttää hyväksi mielinmäärin ... stoppi on johonkin laitettava. Toista poskea ei voi aina kääntää.
Tuo lauseesi "joudun lähtemään" alkoi vain mietityttämään. Muista, ettet sinä JOUDU yhtään mitään, ellet niin itse tahdo!
tämä toinen nainen tulee asumaan saman katon alle miehesi kanssa ja omisi sinun (toki myös miehesi) lapset?
Sekin on turha pelko sikäli, ettei kukaan toinen ihminen voi viedä äidin paikkaa pois lapsen sydämmestä. Oma äiti on aina, siis AINA paras äiti! On eri asia, jos oma biologinen äiti olisi ollut omia lapsiaan kohtaan välinpitämätön tai hylännyt heidät. Niin ei kuitenkaan teidän tapauksessanne ole.
Toisena vaihtoehtona toki voi olla se, ettei uusi kumppani välitäkään toisen lapsista, koska eivät ole omia, tulee ehkä mahdollisesti uusperhe, jossa omat, sinun ja minun lapset, ristiriitoja niiden suhteen jne. Pelottaako se sinua, vai oletko edes kyennyt vielä ajattelemaan asioita niin pitkälle?
vaikea, jonka vuoksi joudun lähtemään. Mieheni ei lähde ja elämän tilanteeni muutenkin on juuri nyt sellainen, että on lähdettävä kauemmaksi
vain suunnittele mitään itsellesi tekeväsi? Kukaan ihminen ei ole sen arvoinen, että riistäisi itseltään sen vuoksi hengen.
Olen pahoilani, mutta tuli jotenkin outo olo viestistäsi. Toivottavasti olen väärässä tuntemuksieni suhteen.
menisi itselleni tekemään mitään. Olen erittäin vahva ihminen javaikka vaikeaa tuleekin olemaan, niin jaksan eteenpäin. Ensin yritän saada suht hyvän asunnon ja sen jälkeen jotenkin pidettyä lapsiin yhteyttä.
ilmeisesti tapahtumasta niin vähän aikaa että olet ymmärrettävästi järkyttynyt. mutta!
sinä et voi lähteä pois lastesi luota, heidän isänäsä on liian vastuuntunnoton jos pettää eikä ymmärrä että hänen on lähdettävä!!!! hän ei silloin rakasta lapsiaa kuten ilmeisesti vain äidit kykenevät!
Jos virhe olisi kuninkaallinen vahionko ja häntä kaduttaisi, hän lähtisi, ainakin väliaikaisesti. jos hän ei suostu lähtemään OTA HETI PAIKKAKUNTASI PERHENEUVOLAAN yhteyttä!
Sitten annat ajan kulua. jos miehesi katuu ja inhoaa itseään tämän ainoan pettämisensä takia, ehkä tilanne on korjattavaviss. jos hän on edelleen itsekäs ja kylmä, rakkautesi häneen on riippuvuus-sairaus ja onnesi on lapsissasi ja tulevaisuudessa!
muista olla rehellinen itsellesi vaikka se on vaikeaa
t: kokenut
helppo asia. Mieheni ei eroa, vaikka pyydän, eikä aio lähteä kotoa pois. Kaiken lisäksi tämä paikka missä asumme on mieheni kotitalo. En pysty pitämään tätä, koska minä en tällä hetkellä ole mitenkään suuri tuloinen ja olen muutenkin suunnitellut tulevaisuutta uudelleen (ei miehiä). Luulin, että suunnitelmiini saisin mieheltäni tukea, mutta tässä tilanteessa ei mahdollista.
Lapsemme ovat niin isoja jo, että he pärjäävät isänsä kanssa, jos isä vain ottaa itseänsä niskasta kiinni ja panostaa heihin. He kyllä pääsevät luokseni, jos eivät pärjää kotonaan. Tiedän, että heille olisi vaikeaa lähteä kauaksi, kuten minun on pakko, jos eroan. Minulle ei ole mahdollista jäädä samalle paikkakunnalle, vaan joudun lähtemään muualle.
Mieheni ei muutu miksikään. Hän on saanut jo muutamankin kerran anteeksi. Aina kun jää kiinni, niin samat "laulut lauletaan" ja vähän ajan päästä homma jatkuu. Hän ei ole oppinut mitään, vaikka on aikaisemminkin jäänyt kiinni.
Olen huomannut itsekin, että tämä ei voi jatkua, mutta kaikista vaikeinta tässä on se, että en saa lapsiani mukaani. Täytyy kuitenkin yrittää järjestää jotenkin, että kaikilla olisi, varsinkin lapsillani asiat hyvin. Luulen, että nämä asiat riippuvat paljolti miehestäni.
Tähän asti minä olen kantanut ns. vastuun lasten ja kodin hoidosta, mutta nyt joutuu myös mieheni tekemään jotain