aikananne siis lähinnä viikonloppuisin?
Aupairit, kuinka pitkään nukutte vapaa-
ihmettelen vaan
303454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
välttämättä haluat tietää minun nukkumistottumuksista, niin itselläni riippuu täysin siitä, olenko ollut ulkona edellisenä iltana. Viikonloput kyllä majailen muutenkin mieheni luona, joten ei ainakaan pitäisi perhettäni kovinkaan liikuttaa henk.koht. aikatauluni esimerkiksi nukkumiseni suhteen :D
ekassa perheessä herätys oli klo 7.00 ja toisessa nukuin monesti 11-12.00 kun työt alkoi vasta 13-15.00
mutta täällä tulee usein valvottua pidempään ja heräyttyä myöhemmin kuin kotopuolessa.
Työt alkaa kaks kertaa viikossa puol kasilta, jolloin nousen kymmentä yli 7(jää jopa viis minsaa yli. Eipä siihen aamupalaan ja hampaiden pesuun kovin kauan kulu).
Muutoin kolmena päivänä viikossa työt alkaa kahdentoista tienoilla, jolloin saatan lojua sängyssä yhteentoista, mut usein nousen 9-10 tienoilla.
Viikonloppuisin en pidä tietosesti mitään kiirettä, jos ei oo jotain erityistä menoa aikaisin. Sillä mielummin sitä kuluttaa aamulla hiukan pidempään (korkeintaan yhteentoista. kauemmin en "osaa" nukkua), kuin yrittämällä keksiä että mitähän sitä tekisi. Telkka ohjelmiakin tulee kuitenkin illalla parempia ja netissä on elämää iltamyöhään ei aamulla. Päivään jää kuitenkin niin paljon tunteja, että niillä tunneilla ehtii tehdä vaikka mitä.
Kotona ei oo tälläseen tottunut, sillä siellä useimmiten vaan ei oo aikaa nukkua aamusin ja illalla tulee harvoin yheksän jälkeen telkkaria katottua tai tietsikkaa avattua, vaan untemaillehan sitä kymmenen aikoihin on jo vaipunut.
Mun mielestä mikä vaan ennen puolta päivää herääminen on vapaapäivänä ihan normaalia. Ja se on jokaisen oma valinta. Henkilökohtaisesti nousen vapaalla noin yhdeksän maissa, myöhemmin jos olen ollut illalla ulkona. En ymmärrä yli puolen päivän makoilua - mutta se on vain oma mielipiteeni ja jos joku tykkää nukkua kahteen niin siinähän nukkuu, yksityisasia.
Jos kyselijä on perheen edustaja joka pohtii aupparinsa nukkumistottumuksia (sellaisen kuvan kysymyksen muotoilusta saa...) niin kehottaisin suvaitsevaisuuteen vaikka aupparin tavat olisiki erilaiset kuin itsellä. Jokaien aikuinen saa päättää itse milloin nukkuu ja milloin nousee.
Ei minkään muunkaan työpaikan pomo vahdi työntekijöiden heräämisaikoja vapaapäivinä. Työaamut eri juttu, mutta vapaistahan tässä oli kyse.
Meidän eka au pair oli usein viihteellä viikonloppuisin ja tuli sitten aika kolistellen kotiin. Hän ei sitten tullut huoneestaan ulos edes vessaan ennen klo 15. Oli aluksi tosi huolissani, koska muistelin omaa nuoruuttani. Pitkän illan jälkeen oli kyllä pakko saada jotain syötävää ja juotavaa (ja sitten takaisin nukkumaan). Mietimme aluksi, että pitäisikö viedä edes vesipullo. Jos toinen ei vaikka kehtaa tulla huoneesta. Kysyin asiasta sitten jonkin ajan kuluttua ja hän kertoi, että hänellä on kokista yms. huonessa, joten ei hätää.
Viimevuotinen au pairimme taas oli poissa kotoa kaikki la-su yöt ja tuli kotiin su aamulla. Hän ei kertaakaan käynyt missään sunnuntaisin. Hänelle ilmoitimme, että ruokaa saa, heräsi mihin aikaan tahansa. Kävi vaan tavallaan sääliksi, että näki maasta vain baarit, ei mitään nähtävyyksiä yms.
Mutta aina sitä on huolissaan au pairin puolesta, sitten vasta nukkuu sikeämmin, kun kuulee, että toinen on tullut kotiin
jos au pairia ei näy ennen neljää...ei syö, ei käy veskissä jne.
toisaalta voisit ottaa asian ehkä niin päin, että aupairisi on sen verran aikuinen ja sivistynyt, että ei halua näyttäytyä lapsille juhlien jälkeen mahdollisesti huonokuntoisena/unisena/rähjäisenä? toisaalta jos on esimerkiksi ollut aamuun asti juhlimassa, vaikka ei edes kaatokännejä juomassa, mutta ylipäätään siis valvonut niin pitkään, niin varmasti nukuttaa iltapäivään. väsyneenä ei tee mieli "mennä työpaikalle" ellei se ole välttämätöntä - lapset tulevat kuitenkin kyselemään kaikenlaista, pyytävät leikkimään yms josta ei ole mukava kieltäytyä ellei ole kunnon syytä (esim. että on juuri lähdössä tapaamaan kaveria kaupungille tms).
toisaalta itselläni käy usein myös niin, että vaikka herään aikaisemmin, haluan vielä lukea tai muuten vaan loikoilla musiikkia kuunnellen sängyssäni ja nauttia vapaapäivästä. en myöskään mielellään kulje yövaatteissa, meikittä, hiukset sekaisin pitkin "kotia" joka ei kuitenkaan tunnu oikealta kodilta eli jo siihen heräilyyn ja ehostautumiseen voi jo hyvin laskea tunnin.
jos aupairisi on laillisesti aikuinen, en ottaisi asiasta sen enempää ongelmaa perheelle/itsellesi. tehkööt mitä tekee vapaa-aikana kunhan on kuosissa sovittuun aikaan maanantaiaamuna (tai milloin ikinä työt alkavatkaan) - teillä ei perheenä ole mitään velvollisuutta vahtia aupairin menoja ja olla huolissaan hänestä. tietysti helpommin sanottu kuin tehty, ja moni aupair varmaan mielellään ilmoitteleekin perheelle jos menee kaverin luo yöksi ettei perheen tarvitse olla huolissaan. todella harvoin kuitenkaan mitään käy, turha siis mustamaalailla maailmaa joka viikonloppu kun aupairia ei näykään vielä aamupäivällä.
toisaalta, jos asia vaivaa suuresti, niin miksi ette juttelisi aupairin kanssa? moni asia selviää keskustelun avulla.
ja kyse oli ekasta kerrasta, tottakai asiasta juteltiin sitten seuraavana päivänä. Mutta minkäs sille voi, huolissaan sitä on. Tulee kai pidettyä auppareita vähän niin kuin omina lapsina. Ja kun vielä asutaan suurkaupungissa, jossa valitettavasti tapahtuu kaikenlaista, niin tuntee olevansa jossain määrin vastuussa.
Eikä kyse ollut mistään näyttäytymisestä. Mutta kun ei kuullut edes vessaa vedettävän tai telkkarin taikka puhelimen ääntä. Siis jotain elonmerkkiä.
ymmärrän toki huolesi. mutta kuten kirjoitinkin, muistakaa kuitenkin, että kyseessä (toivottavasti) aikuinen ihminen joka on vastuussa itsestään. mitäs, jos hän toimisi perheessänne live-out lastenhoitajana? ette tietäisi kenties _mitään_ hänen työajan ulkopuolisista menoistaan.
olen itse ollut kolmessa perheessä joista jokaisessa asunut jokseenkin "itsekseen" eli käytännössä aina niin, että perheellä ei ole ollut mahdollisuutta kontrolloida tulemisiani ja menemisiäni (omassa studio-asunnossa yms) - eivät ole siis tienneet mitä vapaa-ajallani teen. silti ovat olleet kiinnostuneita menoistani ja kyselleet mitä teen, kenen kanssa yms koska kaikki kolme kaupunkia ovat olleet suurkaupunkeja. perheet ovat myös halunneet keskustella kanssani etukäteen siitä, mitä esimerkiksi sanovat äidilleni, mikäli minulle sattuu jotain eli ovat selkeästi tunteneet olevansa vastuussa minusta jollain tasolla. olen kuitenkin aina painottanut sitä, että olen aikuinen ja pidän itsestäni huolta sekä mulla on reippaasti kokemusta suurkaupungeissa asumisesta (tietysti aina se voi olla ensimmäinen kerta kun jotain sattuu...). ollaan perheiden kanssa sovittu, että eivät turhaan huolehdi minusta, ovat myös sanoneet että voin aina soittaa heille jos tarvitsen apua, neuvoja tms (vaikkapa keskellä yötä jos tarvitsen kyytiä kotiin tai ihan vaan "millä bussilla pääsee paikkaan x"). mielestäni tämä on toiminut oikein hyvin, koska en tykkää siitä, että joku "holhoaa" - varsinkaan kun oma äitinikään ei tiedä mitä teen milloinkin kun olen useamman vuoden asunut itsekseen, "paluu ajassa taaksepäin teinivuosille" tuntuisi jotenkin typerältä ja alistavalta.
mikäli aupairin kanssa olette siis keskustelleet ja hän on "kaltaiseni" yksineläjä, itsenäinen nainen, niin suosittelisin antamaan etäisyyttä sen verran että annatte vapaa-ajanmenojen yms olla hänen omia juttujaan eli koitatte olla kiinnittämättä turhaa huomiota vaikkapa juuri tähän aamuheräämiseen. keskustelemalla saatte aika helposti selville millaiset on neidin taustat ja onko kykenevä pitämään itsestään oikeasti huolta jne.
tiesitte ko. tapauksessa kaiketi, että aupair on kuitenkin kotona? eli kengät/ulkovaatteet oli eteisessä? silloin ei mielestäni olisi syytä olisi huolissaan. toisaalta tietysti taas sellaiset tapaukset joissa ei edes tiedä missä aupair on, eikä ole ilmoittanut mitään vaikka olisi sovittu, ovat epämiellyttäviä ja varmasti lähtee ajatukset juoksemaan.
Työpäivinä joutuu heräämään tosi aikaseen, joten viikonloppuna jää vähän myös päälle tuo aikaisin herääminen. Herään yleensä siinä 9-10 aikoihin. Ennätys taitaa olla yhdeltä iltapäivällä, mutta johtui siitä, että tulin kotiin kahdeksalta aamulla. :P
Herään arkiaamuisin 6:30 ja työpäivä päättyy klo 18-19. Tosin keskellä päivään on usein 2-4h vapaata aikaa. Nukkumaan menen noin kello 22-23.
Viikonloppuisin tulee valvottua tunti pari pidempään samoin nukuttua :)
itselläni vapaapäivien nukkuminen riippuu monesta asiasta. jos olen suunnitellut lähteäväni katsomaan jotain nähtävyyttä, retkelle toiseen kaupunkiin tms niin herään luultavasti melko aikaisin, kenties 8-9 aikaan, jotta ehdin päivällä tehdä kaikki suunnittelemani asiat. toisaalta, jos suunnitelmissa ei ole mitään erikoista, saatan hyvinkin herätä esim. 10-12 aikaan sillä vapaa-aikana haluan nauttia sellaisista asioista, joihin arkena ei ole mahdollisuutta kun pitää herätä aamulla aikaisin töihin. vastaavasti silloin, kun olen ollut myöhään yöhön juhlimassa, voin hyvinkin nukkua vaikkapa klo 13 asti. toisaalta varsinkin kesäisin yritän herätä aamulla aikaisin vaikka kuinka väsyttäisi (ja vaikka kuinka olisi mennyt myöhään juhliessa) jotta voin "hyödyntää päivän" mahdollisimman tehokkaasti, kuitenkin rennoissa merkeissä, eli lähtemällä vaikkapa läheiselle uimarannalle tai perheen takapihalle uima-altaalle loikoilemaan. jos taas sataa vettä, saatan touhuta omassa huoneessani vaikka koko päivän ja nukkua päiväunia yms.
mutta se ei oikein onnistu kun poika 3v alottaa metelin klo8 viikonloppuisin!etta nuku siina sitten...
joten pistäpä korvatulppia peliin. Lapsen vanhemmatkin varmaan haluaisivat edes yhtenä aamuna nukkua pitempään, mutta he eivät voi piiloutua huoneeseensa, kuten sinä. Kannattaa varmaan varautua jo au pair -paikkaa hakiessa siihen, että hoitolapsilla on ääni, ne saattavat joskus kiukutella ja eivät välttämättä aina sinua tottele. Lapset eivät ole nukkeja.
Itse olen nyt hyssytellyt lapsiani neljän au pairin ajan, jotta he voisivat sunnuntaisin nukkua rauhassa pidempään. Ei hirveän kivaa puuhaa. Lasten työtä kun on se leikkiminen, ja sitä on hiljakseen vaikea tehdä.
tuohon lasten ääneen on hyvä toki varautua. monesti aupairin huone on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan esim. alakerrassa tai yläkerrassa jolloin käsittääkseni perheellekään ei siitä suuria järjestelyjä ja tuskaa tule että sovitaan lasten kanssa että "yläkertaan ei nyt mennä ennen lounasta".
toisaalta tuohon vielä kommentoisin että jos vanhemmat haluaisivat joskus nukkua pidempään... vanhemmat ovat sitoutuneet vanhemmuuteen. he ovat tietoisesti päättäneet hankkia lapsia (tai vahingon sattuessa käyneet keskustelut abortista yms läpi ja hyväksyneet sen, että nyt lapsi tulee perheeseen) eli vanhemmat ovat valinneet tietoisesti sen, että seuraavaan x vuoteen perheen elämä tulee olemaan lapsiperheen elämää. aupair on toki myös valinnut lähtevänsä aupairiksi, mutta ei välttämättä ole sisäistänyt tätä "lapsiperheajattelua" niin hyvin kuin vanhemmat. aupair lähtee tutkimaan uutta kulttuuria, kieltä jne eikä "lapsiperheeseen 247". voihan toki olla, että aupair ei ole edes tiennyt, että hänet sijoitetaan todellakin ovat vain haaveita. tai vastaavasti jos perhe on mainostanut "alakerran huonetta omalla sisäänkäynnillä" luulee aupair kenties saavansa "oman pienen talon" johon lasten leikki ei kuulu.
vinkkinä sellaisille aupaireille, jotka haluavat lähteä maailmalle ja ovat suomessa jo tottuneet itsenäisyyteen, yksinasumiseen jne eivätkä välttämättä halua sitoutua 247 vieraaseen perheeseen ja lapsiin, niin kannattaa etsiä perhe, joka majoittaa aupairinsa esim. perheen toiseen asuntoon, vierastaloon, "alakerran omaan huoneeseen jossa sisäänkäynti", asuntovaunuun tms jolloin sitä omaa rauhaa on mahdollisesti hiukan enemmän kuin niissä tapauksissa, jolloin aupairin huone on lastenhuoneen vieressä. henkistä tilaa on siis reippaasti enemmän, toisaalta moni aupair haluaa juuri "perheenjäseneksi" eikä "työntekijäksi" jolloin tällainen ratkaisu ei ehkä ole paras vaihtoehto. on ehkä myös "tuurista" kiinni sattuuko löytämään perheen, joka tarjoaa aupairille 2. asuntoaan tai vastaavaa sillä näitä perheitä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin niitä, jotka majoittavat aupairin perinteisemmällä tavalla.
kuitenkin vain yksi kolme vuotias? Mulla nimittäin perheen neljä lasta (vanhin viis vuotias..) alottaa metelinsä jo puol seittemän maissa. niin ja vastasyntynyt tietenkin huutaa yölläkin. Onneksi olen hyvä uninen ja harvoin herään vastasyntyneen meteliin yöllä.
vaikka ei aikoinaan aborttia tehnytkään. Olipa kamala kommentti edellisellä kirjoitajalla! Odotahan vaan, kun saat omia lapsia. Tiedät sitten, miten rankkaa se on, ja miten voimat hupenee. Totta kai isä ja äiti ovat sitoutuneet siihen, että herättävä on, kun lapsi herää. Vaarallistahan se on toisen antaa yksinään talossa touhuilla. Viestissä vaan tarkoitettiin, että kun au pairilla ei kyseisenä aamuna ole vastuuta lapsista, voisi vaan laittaa korvatulpat ja kääntää kylkeä.
Mutta haloo, jos valittaa yhden lapsen metelistä, kun on töissä au pairina, niin on kyllä tullut tehtyä väärä valinta työpaikan suhten. Jos nykyajan tytöt ovat todella sellaisia prinsessoja, että pitää saada aamulla nukkua ilman lasten ääniä, niin on oudoksi mennyt tämä maailma. Illalla baarin äänet eivät haittaa yhtään, suurkaupungin katujen ja lentokoneiden ääniin ei herätä, mutta jos lapsi metelöin, niin sitten valitetaan. Vähän voisitte kasvaa aikuisemmaksi.
ja sinä siellä hellan ja pinnasängyn välissä voisit löysätä pipoasi ja kehittää sisälukutaitoasi :)
työskentelemään lasten- ja kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä äidin rinnalla (au pair) ja perheeseen kuuluvana henkilönä. Au pairilla on au pair ajan aikana mahdollisuus opetella kodinhoitoa, lastenhoitoa ja seurata muutenkin perhe-elämää, esimerkiksi sitä, millaista äidin elämä on, kun yrittää yhdistää uran ja perheen. Useat au pairit aikovat hakea korkeakouluihin, eli siis ilmeisesti haluavat uran. Tämä on siis au pair ajan päätavoite. Muu elämysmatkailu tulee vasta sen jälkeen. Jos nykyajan au pairit vaativat oman asunnon tai täysin äänieristetyn huoneen, ollaan kaukana kyllä siitä rinnakkaiselosta. On ihan terveellistä kokea, millaisia lapset todella ovat, silloin voi siirtyä omaan aikuiselämään paljon realistisemmin odotuksin.
Noi ei kyllä todella ole syitä lähteä au pairiksi, ainakaan minulla saati muilla tuntemillani au paireilla. 'Tutustua perheen äidin arkeen'. Minua ei kahden vuoden aupparoinnin aikana ole kiinnostanut perheen äidin arki, tai uran ja perheen yhteensovittamiset. Ylipäätään tuollaiset perheen sisäiset asiat eivät ole olleet aupparointini ideana. Olen au pairina, koska:
-halusin lähteä pois Suomesta maailmalle
-halusin matkustaa
-oppia kieliä
-tavata ihmisiä eri lähtökohdista ja kulttuureista
-pidän lapsista
-ap:n työ oikein valitussa perheessä hyvin helppoa ja miellyttävää esim. baari-työn sijasta
-ei huolta vuokrasta, ym. laskuista
-jääkaappi aina täysi
Itselläni oli tosiaan yksin asuttuja vuosia takana jo ennen ap:ksi lähtöä. Molemmat ap perheeni ovat olleen ihania ja olemme varmasti yhteydessä vielä vuosia.
jos haluaa olla "perheenjäsen". Miksi sitten haluat pitää heihin yhteyttä jatkossakin, jos et ole lainkaan kiinnostunut heidän arjestaan?
Olen kiinnostunut heistä ihmisinä, en siitä, kuinka äiti onnistuu yhtäaikaa puhumaan työpuhelua, laittaa iltapalaa lapsille ja miettiä huomisia lunchboxeja. Jos ymmärrät pointtini.
Muistuttaisin vielä, ettei kaikki ap:t halua olla "perheenjäseniä". Itse arvostin enemmän sitä, että olin työntekijä ja hyvä ystävä perheelle, ennemmin kuin 'tytär' tai 'isosisko'. Vanhemmat kohtelivat minua todella kuin ystäväänsä, aikuista ihmistä. Monet kerrat elämää yhdessä parannettiin viinin kera lasten mentyä nukkumaan.
Sain au pair ajoiltani juuri mitä halusinkin, samoin perheet.
"jos haluaa olla perheenjäsen"
muita vaihtoehtoja ei ole? entä perheen "kaveri" tai "tuttava"? voi sitä jatkossa pitää yhteyttä vaikka ei olisi host-perheen holhouksessa, ikäänkuin ylimääräisenä lapsena, ollutkaan. ainakin itselläni on onnistunut hyvin.
tää oli käsittämättömintä mitä oon vähään aikaan täältä lukenut
nauratti ihan.
ensinnäkään ne ei oo vaan ne äidit jotka sitä perhettä hoitaa. enkä usko että yksikään au pair menee sitä äitiä sinne seuraamaan tai harjoittelemaan omaa tulevaa äitiyttään. hah en oo vähään aikaan tosiaan kuullut mitään yhtä sovinistista ja naiivia.
enkä muuten oo suunnitellut korkeakoulua ja lähden nimenomaan tutustumaan kulttuuriin ja kieleen ja olemaan osa perhettä (helpottaa asioita kun on valmiina kämppä safkat ja jotkut ihan oikeesti aikuiset tukemassa kun ei vielä osaa kieltä silleen että pystyis hoitaa vuokrakämpän ja byrokratiahelvetin) (mutta kuitenkin liian vanha vaihtariksi)
sivustakatsovaksi roolimallihakijaksi haluavat voi mennä omien äitiensä ja isiensä helmoihin kodinhoitoa opettelemaan.
lapset tosiaan heräävät n.5-7 aamulla, et mitenkään pitkään ei saa nukuttua, mutta yleensä siihen 9 asti (joskus myöhempään) loikoilen sängyssä kuitenki..... enkä tosiaan kauheen myöhään mee nukkuun, et n.11 aikaa....
Olen vapaalla vain joka toinen viikonloppu, että väsyttää kyllä, mutta kun työpäivinä (joita siis aina 12 putkeen) herään vähän kuuden jälkeen niin en osaa enää nukkua pitkään. Vapaa-aamuinani siis herään yleensä seitsemältä, jos oikein väsyttää niin kahdeksalta.
voi haluaisin niin tuollaisen unirytmin!
pelottaa vähän kun pian alkais tää aupairius ja oon tehnyt jo jonkin aikaa duunia joka alkaa joskus iltapäivällä ja loppuu myöhään illalla ja sit sitä tulee aina nukahdettua vasta 2 aikaan ja herättyä vasta puolenpäivän aikoihin :(
pitääkin alkaa jo harjoitella aamulla jo seiskalta...
uskoisin että niin pitkään kuin vaan uni maistuu. lasten meluun tuskin tuun heräämään kun en herää huomattavasti kovempiinkaan ääniin (joskus jopa huolestuttavaa tämä unenlahja)
tosin yritän varmaaan pitää rytmin sellaisena että suunnilleeen heräis aina samaan aikaan ettei sit työaamuina tuntuis liian tuskalliselta. mutta saa nyt nähdä miten käy, pari viikkoa lähtöön...
nukun kahteen kolmeen.
itse nukuin vapaapäivänä 11-15 asti. johtui siitä, että maani ulkonakäymiskulttuuri oli sellainen "bileet jatkuu vähintään aamukuuteen" ja sitten monesti tosiaan tulin kotiin välillä 05-07. Koitin olla ain niin hiljaa kuin vain pystyin, eikä perheellä näyttänyt olevan ongelmaa. Ne vaan heitti mulle aina läppää mun yöelämästä tai vaikka kysyi "onks päänsärkyä?"
ja muutenkin, jos en ollut ollut ulkona, tykkäsin viikonloppuisin nukkua edes 10-12 asti, koska arkisin heräsin seiskan jälkeen, enkä ole aamuihmisiä. välillä koko perhe nukkui vielä kymmeneltä, mutta kyllähän lapset ihanaiset mut aina äänillään herätti. siinä ei auttanut kuin asennoituminen, korvatulpat ja kyljenkääntö. Minä, herkkäuninen tyttö, opin lopulta nukkumaan pienessä melussa, mikä oli loistavaa, sillä jos aloitin unet aamuseiskalta ja lapset heräsivät ysiltä, väliin ei jäänyt monta tuntia..
ekat 3 vknloppua vanhemmat heitti läppää mun noustua myöhään "säpäs nukuit pitkään" tms ja mua nauratti hirveesti, sillä tiesin, että sama meno jatkuu kyllä, se on mun arkea. sitten menikin aina niin, että jos mua näki 9-10 aikaan hereillä alhaalla, niin sain yllättyneitä katseita. :D