mitä tehdä jos,rakastamasi nainen jättää sinut yhtäkkiä,jos kunnon syitä ei ole ja sanoo et rakastaa sinua valtavasti tai siis minua.suhde toimii täysin ja riitojakaan ei ole.hän vain vetoo et ei oo ihan itse kunnossa henkisesti.ja sit vaan lopettaa suhteen /seurustelun ....neuvoja miten ton sulattaa......
HUI KAUHISTUS...
MIE VAAN
132065
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihan saman olen kokenut. Entinen poikaystäväni ei itse ollut tasapainossa, rakasti minua, ihan varmasti, siitä ei ole epäilystäkään...mutta hän otti etäisyyttä kolme kertaa, jolloin minä itse viimeisen kerran jälkeen sanoin ettemme voi enää jatkaa. Hän olisi jatkanut samaa palloleikkiä koko loppuikämme. Se mikä minua eniten suretti on että hän ei kyennyt pitämään yllä edes ystävyssuhdetta kanssani, jonka jälkeen koin suuren, pitkän tyhjyyden sisälläni. Jaoimme nimittäin yhteisen "taiteellisen maailman". Maalasimme molemmat ja pidimme yhteisen näyttelyn , joka meni todella hyvin meidän molempien osalta. Meillä oli aina keskusteltavaa...Kun hän viimeisen kerran otti etäisyyttä koska ei voinut hyvin , päätin kaikkine elävineen tuntein häntä kohtaan jättää suhteen kuten repun kalliolle ja löytää uuden polun. Hänen merkitystään elämässäni ei kukaan voi tehdä tyhjäksi eikä häntä ihmisenä/ ystävänä kukaan muu korvata, enkä haluaisi ikinä poistaa sitä suhdetta taustastani, sillä se muunmuassa teki minusta sen naisen joka tänään saa paljon arvostusta ja rakkautta nykyisessä suhteessaan jossa taas muut asiat ovat ne suhdetta ylläpitävät ja ravitsevat asia kuin itse maalaus. (Mukaan toki lukien taiteesta nauttiminen).
Ihminen joka ei tule toimeen itsensä kanssa, ei kertakaikkiaan pysty suhteeseen.Se on totta että voidakseen rakastaa toista täytyy ensin pystyä rakastamaan itseään.
Tsemppiä Sinulle!
kysyit miten sulattaa....se on vaikea pala sulattaa, koska se tulee kuin kylmä suihku niskaan ilman varoitusmerkkejä ...
Ole kiltti itsellesi, älä syyllistä itseäsi, äläkä häntä, se ei johda mihinkään. Kerää itsellesi kaikki energia mitä voit nyt kun muutenkin on pimeä vuodenaika. Sure, itke jos voit, niin lopulta tulee se viimeinen kyynel, ja sitten voi jatkaa uutta polkua. Joskus ei vaan ole olemassa kaikenkattavaa vastausta, ja silloin on vain mentävä ohi hattua nostaen katse eteenpäin. Se tekee hiton kipeää, mutta niin elämä on välillä. Mutta se ei estä Sinua saada kokea suurta rakkautta elämässäsi!
Kaikkea hyvää Sinulle jatkoon!
Niin,sitä jää niinku nalli kalliolle.Ei sitä voi käsittää ollenkaan.Kohtelin naista kuin kukkaa ja olin niin hyvä kuin mies voi ollakkaan,mut näin käy.Sitä ei auta itkukaan.Mut elämä on ihmeellistä ,ensin tapaa naisen jota siis rakastaa niinku ihan mielettömästi.Seksikin oli loistavaa ,ja sit niinku jätetään tyhjä pullo käytön jälkeen.Itkettää mut pakko jatkaa elämää,sattuu mut antaa sattua.Sydän särky jo toisen kerran.Paranenkohan ,en koskaan.Tunteet on ja pysyy kauniina ja ihanana.Jokainen hetki mitä olin ton naisen kaa ei unohdu ikinä,rakastan koko sydämmelläni tätä naista forever,ei sitä vaan niinku käsitä.Mut kiitos kannustuksestasi.ELÄMÄ JATKUU,MUT SYDÄN SÄRKYNEENÄ,EIKÄ PARANE ....polkua käveli 2 onnellista,enää 1 sydän ja sekin särkynyt,jospa polkua tulee vastaan joku joka osaa ja antaa rakastaa ja rakastaa,ja ottaa kädestä kiinni ja sanoo RAKASTAN SINUA,RAKASTATHAN MINUA.
Jos olisi nappi jota painaisi ja suhde unohtuu ,semmonen mulle ja äkkiä.Itku auttaa hetken ,mut tulee mieleen taas asia, kun ajat esim.autolla töihin.Joudut ajaa pysäkille itket taas.Jatkat, käyt töissä ,ajat kotiin.Itket taas .Tulee seuraava päivä heräät juot aamukahvia,itket.Surullista mutta totta.No itkulla ja kovalla sisulla,mie selviän tästäkin.Olen selviytyjä,ajattelen ainakin niin.Mut elämäs on kaikella jokin tarkotus,ehkä nainen ei kestänyt totuutta et joku rakastaa häntä koko sydämmestä,ahdistui ja laski irti.Ken tietää ...Täytyy oppia kait ,ja jatkaa elämää.Ei se helppoa ole mut yritän parastani ,ja kun sen teen ei voi ainakaan syyttää et ei oo yrittäny.KIITOS kannustuksesta.JOS OIKEESTI RAKASTAA JOTAIN NÄIN PALJON KUIN MINÄ,ANTAA ANTEEKSI KYLLÄ,JÄIHÄN NE KAUNIIT MUISTOT.JA EIHÄN SE NAINENKAAN HÄVIÄ MIHINKÄÄN,JATKAA ELÄMÄÄ JA JATKAN ELÄMÄÄ.
Ymmärrän Sinua täysin. Siitä on Yli kolme vuotta kun kertomani suhde katkesi. Tänään olin kurssilla ja siellä oli eräs ihminen samasta kaupungista kuin entinen poikaystäväni josta kerroin. Tuli haikea olo sisälle kun kuulin että hän oli sieltä päin. Haikea ja samalla kiitollinen olo siitä kaikesta kauniista jota sain kokea hänen kanssaan. Mutta muistan kuin eilisen päivän samanlaisen tuskan jota koet. Itkin itseni "kuiviin", en voinut syödä, purkasin suruni liikuntaan, ja lopulta painoin vain 47 kiloa. Mutta lopulta kuin sain itkettyä valmiiksi, jatkoin eteenpäin iso musta kolo sisälläni, ja sydämeni toisessa huoneessa ne kaikki kauniit, unohtumattomat muistot. Kolo on pienentynyt, olen löytänyt uuden ystävän, mutta muistot on sydämeni aarrearkussa. Mietin joskus jos haluaisin olla kokematta sitä kaikkea, koska suru oli niin pohjaton. Vastaus on : en haluaisi, sillä se todella rikastutti elämääni. Uskon että vielä löydät aarteesi, ja vaikkei hän olisi samanlainen, voi siinä tytössä olla se tasapaino, ja kaikkea muuta joka saa Sinut ihan pyörälle päästäsi! Kerran kysyin eräältä ystävältäni: kuinka monta kertaa voi sydän särkyä? Hän vastasi, niin monta kuin sallit. Päätin että vaikka mitä tapahtuisi, en anna sen särkeä sydäntäni. Periaatteessa voi kaikkea sattua kaikille, elämähän on täynnä yllätyksiä. Ehkä viisasta ylipäätäsa varautua pahinpaan ja PARHAIMPAAN! elämä opettaa meitä, jos vain haluamme oppia. Ja Sinä olet varmaan saanut tutustua vielä paremmin itseesi nyt kriisin kautta. Ehkä tiedät paremmin nyt kuka olet, mitä tarvitset, mitä et voi sietää, minkä kaltainen tyttö olisi sopiva Sinulle...sitten kun olet siihen valmis. Hyvä kun pystyt itkemään, se ajaa surun ulos, ja senjälkeen alkaa uusi elämä. Muistot aarteena sydämessä, mutta tuntosarvet ulkona vastaanottamaan kaikkea hyvää mitä elämä haluaa tarjota.
Jos on kokenut pohjattoman tuskan, voi kokea vielä suuremman rakkauden!!!
Kaikkea hyvää Sinulle !
Kiitos,sie ymmärrät tilanteeni.Sait miut itkemään ,kirjotuksellasi.Ajattelin eilen että olis helpompi olla vaikka koira,kissa tai vaikkapa 2v.poika,ei olisi huolia rakkaudesta tai mistään.Itkeminen auttaa joo ,mie voin millin paremmin ja päivä kerrallaan eletään eteenpäin ja voin paremmin .Elämä jatkuu.KIITOS SIULLE ,OIKEESTI.
Veikkaisin joko:
A) Kyseessä nuori nainen joka ei vielä halua sitoutua, vaan elää vapaammin (tavata toisia miehiä).
B) Suhteesta löytyy joku "oikea" vika, mutta ei haluta satuttaa toista olemalla rehellinen. Kannattaa kysyä asiaa vaikka joskus myöhemmin kun tilanne on ohi ja rauhoittunut.
Onko teillä yhteisiä ystäviä, jos hän ei ole oikeasti "henkisesti kunnossa", voi olla että rehellistä infoa heruu helpommin sieltä kuin itse naiselta...
Worst case scenario: Toinen mies tai pettänyt (Toivottavasti ei).
Tsemppiä.
Hei!
Suhde ei ole kunnossa, siis kaikki ei ole hyvin. Ehkä sanoja itsekin uskoo noin sanoessaan, mutta riittävän pitkän ajan päästä voitte tunnustaa, ettei niin ollut.
Olet varmasti arvostettava ja rakastettava ihminen, mutta kumppanisi ei siihen nyt pysty. Ehkä haluaisikin pystyä, mutta rakkautta ei voi pakottaa. Voi koettaa olla ystävllinen kuitenkin ja sitä hän yrittää.. Päästä vapaaksi, vaikka se varmaan tekee kipeää - molemmille-
Onnea elämään, vaikka voi tuntua sille, ettei niin olisi...
...Herätit jotakin tähän yrittämään!
Kun ei tiedä koko tarinaa , varmasti TUOMIOITA muodostuu monia erillaisia:) .
Olin mielenterveys potilaan kanssa suhteessa vuosia. Rakastin suunnattomasti, mutta hän ei ikinä!!! täysin minuun sitoutunut (tarkoitan tervettä kahden suhdetta) ,eli hänellä ei ollut voimia päästä irti "kulissi" liitosta lahkolaisen kanssa, jossa silloin ja nyt elää. Minulta vaati kuitenkin kaikkien ongelmiensa vaitioloa, tukea aina kun hän sitä tarvitsi. Huomaamatta voimat katosi myös itseltä (en tietysti täydellinen ollut lähtökohdassakaan mutta kuka on? ) Mutta siis kun tervettä suhdetta ei päässyt syntymään, alkoi ajan myötä kaikki asiat tökkimään ja suurenemaan. Tietenkin myös luottamuksen puuttuessa (takaraivossa) seksikin kärsi pahasti. Ja sehän naisille helpoin selkään puukotus keino. Kyllä se mieskin lopulta on myös tunteiden ja "alapään" kokonaisuus! (vaikka sopivan seksipommin tarjotessa jokaisella seisoo, jos tajuatte mitä tarkoitan? ) mutta ei mikään seksipommi voita häntä jota Rakastat. Seksi osion kirjoitin ,ettei tartte kenenkään naisen heittää mitään helppoa sontaa, mitäs et nussinu.
Mutta kun kaikki terveen suhteen osa alueet ,oli sitä että tukena tarttes olla, ilman tulevaisuutta. Minäkin yritin irroittautua, niiden vuosien aikana muutaman kerran, tunteet aina palautti mut "sinne" takaisin. Ehkä jos en olisi ollut niin "raamatullinen" hänen vaitiolovelvollisuuden suhteen ja olisin hakenut hakenut apua/neuvoja entisiltä läheisiltä (jotka hän aktiivisesti karkoitti) TIEDÄ vaikka tarina kulkisi toiseen suuntaan? ja ne vuosien uhraukset ,ei tuntuisi nyt uhraukselta. Hän taisi löytää löytää ihmisiä jotka ajattelee itseään ja osaa polkea muita , loppuun ajettuna helpon uhrin minustakin ilmeisesti löysivät. Mutta ei se mitään, minähän yritin päästä irti. Mutta onko sillä osapuolella!!, jota joku mielenterveys potilas on käyttänyt hyväkseen päästäkseen irti entistä liitosta/menneisyydestään enää mitään ihmisarvoa? Saattavat ihmissuhteet olla joskus todella monimutkaisia, mutta äärimmäisen helppoja arvostella tietämättä koko tarinaa.
Sillä on toinen... Ei siinä sen kummempaa. Ei kun uutta matoa koukkuun.
... eikun seuraavaa panemaan . Helppoa...
Saman kokenut. Mutta tällä kertaa oli oikeasti ongelmia naisella itsensä kanssa. Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, olen ihan palasina. Yritetään vaan jatkaa elämää jotenkin...
Nii et kuis monta niit jättäneit ny olikaa?
Mää ymmärsin et yhe jälken toinen nainen, mitee se meni?
Eihä kukkaa naine suvahe toista naista miehellää, höpsökö oot?
Varmaa tämä naine tulee luoses jos et päästä häntä ja oot uskollista sorttii.
Piehä va yhteyt`