Eilen perjantaina 24.1 tuli varsin mainio keskustelupätkä monogamia versus polygamia muistaakseni Subbarilta. Siinä oli paljon hyvää asiaa polygamisen elämäntavan plussista ja miinuksista.
Itse olen aina sitä sen kummemmin ajattelematta toteuttanut polygamiaa, siihen saakka kunnes tapasin mieheni ja päädyin naimisiin saakka. Mutta mutta... Nyt on tullut eteen se että minä edelleenkin olen vanha kunnon polygaamikko mieheni ollessa enemmän tätä täysin yksiavioista tyyppiä.
Enkä nyt polygamialla todellakaan tarkoita yhden illan juttuja tms. vaan sitä että minulla mieheni lisäksi on toinen vakava suhde. Tämän miehen kanssa vietän aikaa vähemmän, tapaamme 2-3 päivänä viikossa ja olen hänen luonaan usein yötä, mutta yhdessä ollessamme emme suinkaan vaan pyöri sängyssä vaan teemme kaikkea arkipäiväistä kuten käymme ostoksilla ja katsomme tv:stä leffaa jne. Ja kyllä, hän tietää aivan tarkkaan että olen naimisissa. En ole koskaan valehdellut kenellekään olevani sinkku jos en ole.
Minua vain huolestuttaa esittääkö rakas mieheni vain ymmärtävänsä ja kestävänsä. Tämä painoi minua kirjoittamiseen saakka siitä syystä että toivoisin todella kuulevani mahd. toisten parien kokemuksia siitä kuinka on/onko lainkaan sujunut yhteiselo jos toinen on polygaminen ja toinen ei. Varsinkin kuinka on mennyt jos suhteessa naisella on toinen. Minulle voivat myös saman asian kanssa painiskelevat lähettää sähköpostia.
Itse olen aina sitä sen kummemmin ajattelematta toteuttanut polygamiaa, siihen saakka kunnes tapasin mieheni ja päädyin naimisiin saakka. Mutta mutta... Nyt on tullut eteen se että minä edelleenkin olen vanha kunnon polygaamikko mieheni ollessa enemmän tätä täysin yksiavioista tyyppiä.
Enkä nyt polygamialla todellakaan tarkoita yhden illan juttuja tms. vaan sitä että minulla mieheni lisäksi on toinen vakava suhde. Tämän miehen kanssa vietän aikaa vähemmän, tapaamme 2-3 päivänä viikossa ja olen hänen luonaan usein yötä, mutta yhdessä ollessamme emme suinkaan vaan pyöri sängyssä vaan teemme kaikkea arkipäiväistä kuten käymme ostoksilla ja katsomme tv:stä leffaa jne. Ja kyllä, hän tietää aivan tarkkaan että olen naimisissa. En ole koskaan valehdellut kenellekään olevani sinkku jos en ole.
Minua vain huolestuttaa esittääkö rakas mieheni vain ymmärtävänsä ja kestävänsä. Tämä painoi minua kirjoittamiseen saakka siitä syystä että toivoisin todella kuulevani mahd. toisten parien kokemuksia siitä kuinka on/onko lainkaan sujunut yhteiselo jos toinen on polygaminen ja toinen ei. Varsinkin kuinka on mennyt jos suhteessa naisella on toinen. Minulle voivat myös saman asian kanssa painiskelevat lähettää sähköpostia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
... Niin, se osoite johon voivat vastaavan tilanteen kanssa painivat kirjoittaa eli
[email protected]
Onkos polygamia nyt joku uusi tieteellisempi termi sanalle "pettäminen"?
...eikös ukkosi ihmettele lainkaan kun olet yötä pois kotoa? Tietääkö hän asian laidan vai onko tossun alla?
ei vaan asiasana joka ei teidän tiukkapipojen käsityskykyyn mahdu.
et kai nyt vaan sekoita moraalia ja tiukkapipoisuutta
mikä olisi tunteesi, jos miehesi olisi samanlainen, kestäisitkö sen?
Itselläni nimittäin kävi niin, että seurustelin aika pitkään miehen kanssa, joka oli samanlainen (ilmeisesti) kuin sinä, mikä sopi minulle hyvin, vaikka itse olen "yksiavioinen", koska minulle taas omalla ajalla ja itsenäisyydellä on iso merkitys. Kävi kuitenkin niin, että ajan kanssa mies alkoi epäilemään, josko olen itse samanlainen ja muuttui mustasukkaiseksi, jolloin taas se suhde riitti minulle ja lopetin sen. Miten on sinun laitasi? Kykenisitkö olemaan miehen kanssa, joka on "polygaamikko" (lieneekö oikein taivutettu?)? Koska minusta taas useimmissa tapauksissa näyttää siltä, että "polygaamikot" mielellään seurustelevat useamman "monogaamikon" kanssa, jolloin ei niinkään ole kyse polygamiasta tai monogamiasta, vaan siitä, että polygaamikolla pitää olla aina joku varalla, jos yksi sattuisi jättämään...
Minäkin ymmärtäisin olevan kyse siitä, että on ihmisiä, joiden on pidettävä aina toista ihmistä varalla, ettei joudu missään tilanteessa jäämään kokonaan yksin.
Samat ihmiset eivät kykene kovin syvälliseen suhteeseen, rakastumiseen ja sitoutumiseen. kenenkään en usko HALUAVAN kumppanikseen "polygaamikkoa", siihen vain joskus täytyy tyytyä, jos ei muuta voi.
Luomalla tällaiset "tieteelliset" termit yritetään tehdä entistä "pettämistä", "vieraissa käymistä" hyväksytyksi.Ikäänkuin ihminen olisi synnynnäisesti jompikumpi.
muttei niinkään synnynnäisesti, vaan jostakin syystä minkä elämä on antanut...oli se sitten vanhempien hylkääminen lapsena tai mitä hyvänsä.
Samaa mieltä olen kanssasi termien käytöstä...ennen oli kunnia olla "monogaamikko", nyt kun kun revitty termit käyttöön ja sana "polygaamikko"...tokihan se kuulostaa hienommalta kuin mitä k.o:nlainen ihminen todella on...ja ainahan termeistä ja nimistä on saatu trendejä aikaan. No...kukin tyylillään, mutta "polygaamikko" on kyllä se, joka tässä leikissä loppupeleissä pyrstölleen pyllähtää...
En nyt ymmärrä, siis miehesi tietää että vietät muualla öitäsi muttei välitä, sinä taas paljon mielummin oleilet muualla.Merkitsettekö yleensä toisillenne mitään.Miksi yleensä olette yhdessä.Tai mikäs siinä jos se molemmille sopii.