"24-vuotiaiden naisten keskipaino on noussut viisikiloa viidessätoista vuodessa".
Turha valitella äijien kaljamahasta!
Tuon ikäisillä miehillä ei sitä useinkaan tapaa.
Ei tosiaankaan ole miesten yksinoikeus omasta itsestä huolehtimatta jättäminen.
Taitavat naiset alkaa nuorempina?
Kuka jaksaa katsella ja kuunnella kilojensa kanssa toivotonta taistelua käyvää otusta?
Miehen syytähän se on "Kun et kannusta tarpeeksi"!
Uskallapa kommentoida mitenkään. Aina saa haukut.
Sama taitaa koskea parisuhteen hoitoa?
"En minä miestä olisi tarvinnutkaan"! "Enkä halua enää ikinä"!
Pyyhe on heitetty!
Turha valitella äijien kaljamahasta!
Tuon ikäisillä miehillä ei sitä useinkaan tapaa.
Ei tosiaankaan ole miesten yksinoikeus omasta itsestä huolehtimatta jättäminen.
Taitavat naiset alkaa nuorempina?
Kuka jaksaa katsella ja kuunnella kilojensa kanssa toivotonta taistelua käyvää otusta?
Miehen syytähän se on "Kun et kannusta tarpeeksi"!
Uskallapa kommentoida mitenkään. Aina saa haukut.
Sama taitaa koskea parisuhteen hoitoa?
"En minä miestä olisi tarvinnutkaan"! "Enkä halua enää ikinä"!
Pyyhe on heitetty!
Vastaukset 7
Vanhimmat
tosiaan onhan noita ihmisiä jokaisessa painoluokassa jonkun verran suomessakin.samalla kun osalla paino lisääntyy,niin toiset kärsii liiasta laihuudesta.suurin osa kuitenkin taitaa kuulua ihan normaali vartaloisiin ihmisiin.
henkilö kohtaisesti olen sitä mieltä että raskaus aikana painoa saa kertyä mutta muuten nainen on kauneimmillaan kun painoa ei ole liikaa,mutta muotoja on oikeissa paikoissa.miesten kuuluukin olla vähän mahakkaita,mutta silti vahvoja ja lihaksikkaita.
itsestään pitää pitää huolta niin että omassa kehossaanviihtyy eikä tarvitse ajatella koko ajan mitä sinne suuhunsa pistää..
Itse kärsin nuorempana lievähköstä syömishäiriöstä ja siitä lähtien olen aina ollut "alipainoinen" (joskus enemmän, joskus vain puolenkilon verran.)
Ajattelen kuitenkin vain omaa ruumistani, että millainen se on ja millainen sen pitäisi olla.
Muita ihmisiä en lähde arvostelemaan millään tavalla, kun en tiedä, millaista olisi elää juuri heidän var-taloissaan.
On totta, että ukoilla tulee olla mahaa, sehän on vain söpöä!
Itse en pidä atleettisista, kun lihasmuhkurat ovat minusta rumia. Kyllä löllyvä läski aina piukan pyykkilaudan voittaa.
jos miehellä on mahaa, siitä seuraa metabolinen oireyhtymä, siis helposti korkea verenpaine, huonot rasva-arvot ja II diabetes.
Kannattaa ajatella aivonystyröillään!
Infarkti uhkaa ja ohitusleikkaus ja ties mikä.
Huolestuttavaa on, kaikkien länsimaalaisten miesten ja naisete ... nuorten ja vanhojen paino kasvaa ... ja tappaa.
Mutta eikö tämä huomioisi olisi hyvä pistää "terveys" keskusteluun ... miksi tänne?
Jos sitten pidät tuota avioerojen syynä tai perusteluna... niin silloin sinun kohdallasi läski on kumuloitunut aivoihisi.
Virallinen tutkimus oli tuon lihomisen todennut.
Miksikö tänne?
Siksi että siitä oli ikuinen riita päällä. Lihomisesta.
Ex haukkui aina, kommentoinpa mitä tahansa. Jos kehaisin laihtuneen, olin pitänyt siis ennen läskinä?
Jos en puhunut mitään, en kannustanut.
Sanomattakin on selvää, että lopulta kun tuskastuin ikuisiin haukkuihin, sanoin läskin olevan ikuista.
Sain kuulla siitä viisi vuotta. Sitten erosimme.
Itse jos mainitsin pettämisestä, kaivelin vanhoja asioita, joilla ei pitänyt enää olla merkitystä.
Hän turhautui omaan vartaloonsa, eikä tullut enää saunaankaan kanssani. Seksistä puhumattakaan.
Hän sanoi suoraan häpeävänsä vartaloaan ja kaikkea mikä siihen liittyy.
Häneen ei saanut edes koskea, koska hän tunsi itsensä löllöksi.
Laihdutuskuurit olivat tasan joka päivä mielessä aamusta iltaan, ja yölläkin.
Pari kiloa lähti ja takaisin tuli kolme.
Ei hän toki painoaan minulle kertonut, mutta vaatteita on paha piilottaa. Koko suureni tasaisen varmasti.
Et taida käsittää, millainen helvetti on olla naimisissa ikuisen laihduttajan kanssa?
Muuten näytät tietävän kaikesta kaiken. Yötä päivää, vuodesta toiseen?
Mitähän sinun aivoihisi on kumuloitunut?
Läski lähti ja nyt on kuin paratiisissa, kun saa seurustella ihmisen kanssa, joka ei koko ajan valita.
Hyvästi!
Noh, ihmiset eroavat jos mistäkin syystä... onnea ja menestystä sinulle ja uusille suhteillesi -- toivon etteivät ulkonäköasiat ole aivan noin oleellisia siinä, tai ainakin molemmat kokevat sen sellaiseksi.
Hyvästi juu....
Ymmärsin että ap:lle ei ulkonäkö merkannut vaan hänen ex:lleen.
Tunnistan valitettavasti palan itseäni tuosta iljettävästä tekstistä. Olen lihava. Häpeän sitä ja käyttäydyn typerästi neuroosieni kanssa.
Tuskin koskaan pääsen niistä yli. Liian monta epäonnistumista lannistaa ja ennenkaikkea masentaa niin että pelkään sairastuvani.
Ei olisi varaa. Elän loppuelämäni yksin sillä tälläistä ei kukaan kelvollinen huoli. Rumaa ja vaikeaa!
Yöllä ei tarvitse töissä hävetä kun potilaat nukkuvat.
Itkettää...