Tänä vuonna on kulunut 50 vuotta ensirakkauteni tapaamisesta. Se oli menoa heti. Seurusteltiin melkein neljä vuotta, kihloihin oltiin menossa. Ero tuli typerästä väärinkäsityksestä ja kumpikin meni naimisiin hyvin nuorena ensimmäisen tapaamansa kanssa. Ja on pysynyt naimisissa. Molemmilla on sama määrä lapsia ja lapsenlapsia.
Olemme olleet yhteydessä koko ajan.Ei tullut meistä kummallekaan toista rakkautta. Eikä tule.
Tehkääpä perässä! Uskomaton on elämä.
Olemme olleet yhteydessä koko ajan.Ei tullut meistä kummallekaan toista rakkautta. Eikä tule.
Tehkääpä perässä! Uskomaton on elämä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin se elämä joskus menee. Onni on ihan käden ulottuvilla, ja sitten...
Tietävätkö puolisonne tai lapsenne rakkaudestanne, ettei se ole mihinkään hävinnyt, ja mitä he siitä ajattelevat? Oletteko olleet toisiinne yhteydessä nämä vuodet sivusuhteen muodossa, vai ihan platonisesti ystävinä? Oletteko joutuneet koko ajan samalla paikkakunnalla seuraamaan toistenne perhe-elämää?
Eikö koskaan ole tullut tilannetta, että olisitte harkinneet eroa puolisoistanne mennäksenne yhteen toistenne kanssa? Lapsennekin ovat ilmeisesti jo aikuisia.
Anteeksi kyselyni, ei ole pakko vastata, mutta pelkään tässä olevani itse ajautumassa samankaltaiseen tilanteeseen.
Olemme olleet koko ajan yhteydessä. Asumme monen sadan kilometrin päässä toisistamme, mutta olemme tavanneet lähes kaikissa Suomen kaupungeissa. Työmme on ollut sellaista, että olemme matkustaneet paljon. Minä olen asunut osan ajasta ulkomaillakin.
Puolisot arvaavat, mutta mitään emme ole myöntäneet. Olemme seuranneet toistemme elämän tähtihetkiä ja surullisia tapahtumia. Tiedämme toistemme asioista kaikkea sellaista, mitä ei kerrota muille kuin rakastetulle.
Lapset eivät tiedä asiasta. Heistä on tullut kunnon ihmisiä kaikista. Osa asuu ajoittain ulkomailla töiden takia.
Kyllähän sitä kai joskus vuosikymmeniä sitten kumpikin ajatteli, että menemme naimisiin vielä joskus. Jos jäämme leskeksi, jos ... Tähän tapaan. Mutta aina tuli jotain omassa perheessä, milloin toisen, milloin toisen.
Tällä hetkellä meistä kumpikin taitaa olla hiukan masentunut, että elämä meni näin. Kumpikin oli hyvin nuori ja hyvin typerä. Ja uhmakas. Avioiduin vain muutaman kerran tulevan puolison ylimalkaisesti tavattuani.Ja samaan tapaan toisella.
Vain yhden kerran vuosikymmenien aikana olemme puolisoinemme törmänneet Vantaan terminaalissa. Se oli joskus kymmenisen vuotta sitten ja olimme juuri tavanneet toisemme. Ei tullut puheeksi tämä matka. Järkyttävä kokemus. Istuimme terminaalin vastakkaisilla puolin ja tuijotimme toisiamme. Olimme menossa samaan kaupunkiin, mutta hiukan eri teitä.