Ensiksi sanon, etten ole mustasukkainen. En edes tiedä miltä se tuntuu. Epäilen että miehelläni on joku "rakastaja", kenen kanssa ei sillä vielä ole mitään tapahtunut, mutta joskus ehkä tapahtuukin vielä. Epäilen siksi että muutaman kerran kotiin illalla tuli, hänen työpuhelimeen soittoja tuntemattomasta numerosta, hän ei halunnut vastata mutta pakotin, kun hän vastas luuri lyötiin kiinni toisessa päässä... Sit hän valehtelee minulle työpaikan porukasta ja "virikepäivät " nykyään melkein joka viikko. Siitä olen varma ettei se ainakaan vielä petä mua, kun on kuitenkin kotona minun ja lapsieni kanssa iltaisin. Eikä käy baareissa. Kun kysyin suoraan onko hänellä jotain flirttiä työpaikalla, hän raivostui ja kielsi kaiken, sanoi mua vielä psykopaatiksikin... Haluaisin luottaa häneen, mutta en voi. syynä on hänen entinen suhde. Hän haukkui entistä tyttöystävänsä mustasukkaiseksi psykopaatiksi hulluksi jne. ja jonkun ajan kuluttua sain tietää että hän on pettänyt tytön koko ajan ja valehteli törkeästi silmiin.
Miten teidän mielestänne, onko mahdollista että ihminen muuttuu 5 vuodessa? Minä olen vain itse sitä mieltä ettei huono omena siitä mihinkään paranee, mätänee vain...
Siitä mustasukkaisuudesta. Minulla on hyvä itsetunto enkä osa olla mustasukkainen. En halua vain että minua käytetään hyväkseen...
Miten teidän mielestänne, onko mahdollista että ihminen muuttuu 5 vuodessa? Minä olen vain itse sitä mieltä ettei huono omena siitä mihinkään paranee, mätänee vain...
Siitä mustasukkaisuudesta. Minulla on hyvä itsetunto enkä osa olla mustasukkainen. En halua vain että minua käytetään hyväkseen...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi ihmeessä hyväksyt sen, että miehesi nimittelee sinua, jos kerrot huolistasi??? Eihän moinen käytös ole parisuhteessa sallittua, tai normaalia.
Kyllä asioista pitää pystyä puhumaan, vaikka olisit sitten väärässäkin. Ja täytyy kyllä sanoa, että valitettavasti pahin on jo tainnut tapahtua. Pettää voi vaikka keskellä kirkasta päivää. Itse petin vuosia sitten entistä miestäni 3 eri miehen kanssa. Ei se sitä vaatinut, että olisin iltaisin ollut poissa kotoa, tai baareissa hillunut. En ollut sinut itseni kanssa, ja toimin väärin. Kuljin pitkän polun oppiakseni pois siitä elämästä. Mies ei tajunnut mitään, silloin.
No, olen jo vuosia elänyt "uudessa" suhteessa, uskollisesti. Jos miehelläsi on halu muuttua, hänkin siihen pystyy. Mutta ei ilman työtä. Ammattiauttaja on hyvä idea, mutta jos se tuntuu heti liian isolta palalta, niin ostakaa joku hyvä aihetta käsittelevä kirja, ja tutustukaa siihen molemmat.
Muista sinä, että kävi miten kävi, niin vika ei ole sinun.
Miksi raivostuu jos häneltä suoraan kysyy asioista? Ei kuulosta olevan puhtaat jauhot pussissa.
Mieheni petti minua työhuoneessaan naimalla asiakastaan (mies sosiaalialalla töissä). Hänellä oli siis asiakas ja kaikki vaikutti normaalilta. Hän piti ja pitää vastaanottoa välillä iltaisin, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla päivällä. Että käy se niinkin...
sanoin että "vie sitten terveisiä" kun se lähti töihin. Hän käski lukea sähköpostini... Ajattelin että se sit kertoo jotai et voisin luottaa häneen. Mutta tuli sellainen viesti suurinpiirten että minulla on epästabiili psykiikka ja salaliittoterioita, eli olen hullu. Hän ei tiedä mistään mitään ja on "puhdas" kuin vauva. MINÄ se idiootti olen, minä keksin itselleni kaiken jne. En tiedä mitä ajatella, olenko todellakin hullu? Olisitteko te muut naiset huolestuneet jos:
Miehellenne tulisi työpuhelimeen soittoja iltaisiin, eikä hän haluaisi vastata niihin millään. Sit kun kerran pakotin luurin lyötiin korvaan.
Kun olin joskus ihan vitsaillut siitä että onko hänellä rakastaja, en tarkoittanut sillä mitään, se tuli ihan vitsinä johonkin liittyisenä, hän raivostui suuttui ,huusi, nimitteli ...
Meillä melkein loppui seksielämä.
Hän ei huomaa minua naisena, vaan mä olen pikemminkin "toveri" lapsien kasvatuksessa.
Kun kysyin onko heillä työporukassa naisia, hän vastasi ettei ole. Sitten tuli ilmi että onkin...siihen se rupesi keksimään kaikki maailman selityksiä ja teki minusta taas idiootin.
Niitä "epäilyksiä" ei ole paljon ,eikä todisteitä ole, hän ei käy baareissa, eikä kavereillakaan, nykyään tosiaan hänellä on melkein joka viikko työvirike päiviä. Mutta minusta nyt jotenki tuntuu niin pahasti siltä että olen oikeassa, en tiedä onko jotain tapahtunut tai ei, mutten halua nyt ajatella sitä. Haluan vain tietää että olenko tosiaankin paranoidi, psykopaatti jne. kun en edes ole varsinaisesti mustasukkainen. Hän voi olla ja mennä mihin ja kenen tahansa. Kui ei vain valehtelee, sillä minäkin olen tätä suhdetta täynnä jo, ja päästäisin sen menemään, voisin olla rakastettu ja haluttu (kun en voi mennä pettämään parisuhdessa) ja jatkaa oman henkilökohtainen elämäni. Mutta ne kenellä on kakkoset yleensä ovat niin egoistejä että haluavat pitää lähellään turvallista vaimoa , mutta myös hellän kakkosen.
En voi lähteä pois niin vain ilman todisteitä, mutta en varmaankaan niitä todisteitä koskaan saa. Kun toiminta voi olla niin "konspiroitunut" ja jos kakkosellakin on perhettä niin se jatkuu loputtomiin.
Kamalaa purkaa tänne omaa huonoa oloa, mutta haluan vain tietää että olenko todellakin idiootti, tai siis ehkä vainoharhainen,nätimmin sanottuna...
on kyllä vähintäänkin omituista tollanen, että haukkuu hulluksi ja suuttuu kysymyksistä, varsinkaan jos sitä rakastajaa ei todellakaan ole. Kyllä parisuhteessa pitäis ottaa tosissaan jos toisella on mitään epäilyksiä. Ei tollanen ole toista kunnioittavaa käytöstä!
Jossain nyt mättää. Jos ei petä, niin jotain muuta on pielessä. Ja siitä teidän pitäis ottaa selvää, mutta yksinhän sä et pysty tilannetta korjaamaan, siihen tarvitaan myös miehen tahto ja rehellisyys, avoin keskustelu.
Jäin myös ihmettelemään, miksi mies pitää työpuhelinta iltaisin auki? Miksi ei sulje, kun ei kerran edes halua vastata?
Oletko yrittänyt jutella asiasta sitä kautta, miltä sinusta tuntuu? Ettet heti suoraan vain kysy "petätkö".. Oot varmaan kertonu miksi epäilet..?
anna hänet polkea itsesi suohon.Pysy kovana ja vaadi slitä kunnon vastaus.Jos hän syyttelee,nimittelee ja raivoaa on koira haudattuna jossain.Sun ei tarvitse hyväksyä tällaista.
Naisen vaisto on yleensä oikeassa. Valitettavasti. Sen vaan jotenkin tietää ja samalla lohduttautuu sillä ettei ole todisteita, että ei saisi asiasta varmistusta (vaikka periaatteessa tietää).