Tietääkö kukaan millaista on työskennellä Vantaalla vanhainkodissa? Työ on alipalkattua, aliarvostettua, kiireistä ja ehdottomasti raskasta! Siihen vielä lisätään naisvaltainen työpanos, eli jo osastonhoitaja tasolta niskaan satavaa kateutta ja lannistamista. Tälläistä olen minä,yli puolitoista vuotta vanhustyötä tehneenä koen joka päivä. Kyllä nyppii ja pahasti!!
lähihoitajan työ
jolanda78.
51331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täällä Hesassa se vasta nyppii.Kotihoidossa kaikki päin honkia mikään ei toimi.Kateutta panettelua ym. sipinää ja suoinaa tee siinä sitten tiimityötä.Asiakkaat eli vanhukset ovat asia erikseen ihania ja paljon elämää nähneitä.Jaksamisiin.
täällä ns. maalla hoitotyö lienee vielä inhimillistä..niin työntekijän kuin vanhuksen puolelta katsottuna.mutta lienee ajankysymys milloin tahti muuttuu...kaikenlaisia uudistuksi on tulossa, mutta toivon,että voin antaa inhimillistä hoitoa ja avustusta vanhuksille tulevaisuudessakin.olla läsnä vanhuksen elämässä,siinä arjessa.työn pitää antaa minullekin ahaa-elämyksiä,toki haluan kehittää työtäni ja olla ajanhermolla .monessa isossa kaupungissa on pilkottu vanhuksille annettu apua ja hoito moneen eri tahoon. kuka hoitaa kauppa-asiat, kuka pyykit, kuka siivoaa, kuka hoitaa lääkitysasiat jne. onneksi vielä täällä voin hoitaa kotihoidossa vanhusta kokonaisvaltaisesti ja vielä on aikaa juoda yhdessä vaikka kahvit ja rupatella maailman menosta.onneksi!;)
Hei jolanda
Uskon tietäväni. Kukaan ei ole tyytyväinen, ei asiakkaat eikä työntekijät. Kauhuskenaario olisi että joutuisin joskus sinne hihnalle pyöriteltäväksi ja että vaippoja vaihdettaisiin eikä kukaan juttelisi.
Eli lähtötilanne on se, että sekä lähihoitajaa ja asiakasta vituttaa. Minkä takia se osastonhoitaja sitten vielä kiusaa kaikkia?
Nyt kun olen vielä työtön (mutta varakas) aikuinen ja ihan tervejärkinen, niin voisiko järjestää sellaista työtä, että voisi jutella vanhusten kanssa ja näyttää niille lumimaisemia ja jutella. Jos tästä ei saisi palkkaa, niin silloin osastonhoitajalla ei kai olisi oikeutta vittuiluun.
Minä saisin kokemuksia siitä, että kelpaan vielä yhteiskuntaan (it -korkeakoulututkinnosta huolimatta), vanhus saisi kiireetöntä hoitoa, ja palkatulla työvoimalla olisi helpompaa. Miehenä minä en jaksaisi kyllä alkaakaan hyppiä naispomojen edessä.
Mutta eihän tämä kai mitenkään sovi yhteiskunnan raameihin.
Terveysalalla mättää, mutta mättää täällä opetuspuolellakin, Työ lasten kanssa on mukavaa, mutta lapsia ja perheitä ajatteleva ope saa haukut rehtorilta, en kyllä ansaitsisi. No olen alkanut ajatella, että jään eläkkeelle ennen 60 ikävuotta, Sairaita on monet koulut työpaikkana.
Hei!
Kaikki tällä alalla työskentelevät tietävät varmasti mitä on olla töissä hoito-alalla,varsinkin kun se on niin alipalkattua ja raskasta työtä.Kokemuksella jo 5vuotta työskennellyt hoitoalalla,enimmäkseen vanhusten kanssa.
Kirjoituksesi perusteella Jolanda ymmärsin ettet pidä työstäsi,ainahan on mahdollisuus vaihtaa alaa,jos ei ole kiinnostusta.Eipähän tarvitse sitten valittaa työnpalkkauksen pienuudesta jne.Luulen että jokaisessa työpaikassa omat murheensa ja supinansa työyhteisössä.Mut jaksetaan hymyillä vaikeinakin päivinä!!!!