J.Karjalaisen Jukkakökkö

Kyllä se on niin,että koko J. Karjalaisen tuotanto on niin iso kasa paskaa,ettei yksi navetallinen lehmiä suolla persiistään sellaista määrää sontaa kuin on tämä tuotanto.

Salomaat ja muut ovat hyvinkin tuttuja. Mitä tulee tekotaiteellisuuteen niin se on tässä Karjalaisen lätyssä verrattavissa ihan huijaukseen. Sinä siis olet mennyt halpaan ja koukussa ns."aitoon". Voi pyhä jysäri ja säälintynkää sinne leiriin vaan.

manageri kirjoitti:

Salomaat ja muut ovat hyvinkin tuttuja. Mitä tulee tekotaiteellisuuteen niin se on tässä Karjalaisen lätyssä verrattavissa ihan huijaukseen. Sinä siis olet mennyt halpaan ja koukussa ns."aitoon". Voi pyhä jysäri ja säälintynkää sinne leiriin vaan.

Lue lisää

perustele miksi lätty on tekotaiteellinen ja mikä siinä on huijausta.

levyssä on laskelmointia??? Perustelua kehiin!!!!

Justus_henricus kirjoitti:

levyssä on laskelmointia??? Perustelua kehiin!!!!

ei vaadi perusteluja moinen.

justuspaskans kirjoitti:

ei vaadi perusteluja moinen.

kertookin kaiken....

Olet näitä "Se on niiku paskaa, sillee niiku ihan tyhmää" teinejä.

Justus_henricus kirjoitti:

kertookin kaiken....

Olet näitä "Se on niiku paskaa, sillee niiku ihan tyhmää" teinejä.

sinulla taitaa olla asenneongelma tai sitten ei ikä riitä kypsään ajatteluun. Olen samaa mieltä monien kanssa että levy on laskelmoidusti tehtyä "back on the roots"-huijausta. Huono on huonoa. Rauhoitu nyt hyvä mies/poika/tyttö!

sivustaseuraaja kirjoitti:

sinulla taitaa olla asenneongelma tai sitten ei ikä riitä kypsään ajatteluun. Olen samaa mieltä monien kanssa että levy on laskelmoidusti tehtyä "back on the roots"-huijausta. Huono on huonoa. Rauhoitu nyt hyvä mies/poika/tyttö!

Lue lisää

viestisi alun ja koska vaikutat vähän kykenevämmältä argumentointiin niin kysyisin edelleen perusteluja miksi tai mikä tekee levystä laskelmoidun tai jopa huijausta?

Jos Karjalaisen uusi albumi on tekotaidetta, tai huijausta, niin se on allekirjoittaneelle aivan sama. Sillä vaikka olenkin pitänyt Karjalaisen tekemisiä ajoittaisesti hyvinkin onnistuneina(lähinnä Electric Saunan aikaansaannoksia), niin "Lännen-Jukka" on minulle paras Karjalais-levy koskaan; jo sillä perusteella, etten ole huvittunut mistään levystä ainakaan kahteen vuoteen niin suuresti kuin viimeisestään.

Levy on minulle sekä hauska, koskettava että etenkin taltiointi- ja tekotavoiltaan esimerkillinen. Olennaisinta on kuitenkin se, että pidän lopputuloksesta juuri siksi että se on niin primitiivinen kuin on.
Kyseisellä taltiointimallilla tulevat joistain, kaikkein parhaiden asiansa osaavista esittäjistä, esille ns. vahvimmat puolet.
Vaikka Karjalainen on aina ollut vähintäänkin vahva tulkitsija, niin tällä kertaa hän onnistuu ainakin vakuuttamaan minut ennenkuulemattomalla tavalla.

Tokikaan Karjalainen ei ole Muddy Waters, Blind Willie Johnson tai John Lee Hooker alkuaikojensa vitaalisimmassa voimassa, mutta se ei ole mahdollista meistä kenellekään.

Jos ei pidä siitä, että J. katselee koko levyn mitassa taaksepäin, ikään kuin haikailee mennyttä maailmaa niin esitystavan kuin äänitysmuodonkin puolesta, ei siinä ole vasta-argumentoinnin syytä; levystä joko pitää tai ei.
Mutta se, että taiteilija olisi "pettänyt", "huijannut" tai laskelmoinut asiansa, on toinen kysymys, ja yhteenkään noista väittämistä en minä onnistu uskomaan.
Jos kuitenkin ajattelee, että niin on, ei sekään ole ylitsepääsemätöntä - kuulokuva ratkaisee.
Pop-yleisö on kuunnellut vaikkapa Beatlesiaan (saati Abbaa) vuosikymmmenet, eivätkä heidänkään tuotantojensa laulut taida olla täysin "laskelmoinnista" vapaat, jos tälle kiistelyn tielle lähdetään.

Ainakin omiin silmiini on osunut monenlaista arviota Lännen-Jukasta; kahden tähden murskaamisista kolmen tähden "no jaa" -henkisten kautta viiden tähden ylistyksiin, joten kriitikkopiirit eivät ole yksimielisesti astuneet Karjalaisen taakse.

Lopuksi voisi kysyä sitäkin, minkä arvon levyn äänittämisen ja kokonaistuotannon hintavuus antaa lopulliselle äänitteelle? Tämä siis siksi, että joku valitti levyn olevan "halvalla" tehty.
Ensiksikin: jos joku työstää albumia vuoden, kaksi tai kolme, on se oma prosessinsa, ja jos tallentaminen ei kysykään suurta työläisarmeijaa studioihin ynnä muihin sellaiseen, tekeekö se levystä jotenkin huonomman?

Tuolla perusteellahan vuoden parhaat julkaisut ovat Helmut Lottin tai jonkun amerikkalaisen aor -yhtyeen levytyksiä, koska niihin palkataan suuret sinfoniaorkesterit pitkälliseen työhön, kalleimpiin studioihin, tai toisaalta venytään äänittämöjen uumenissa vuosikausia ennen kuin levy on valmis.
Varmasti niin saa syntymään (ja usein on saatukin) upeaa, elävää ja kestävää jälkeä, mutta mitään takeita sellaisesta ei ole.

P.S. Keskustelunavaajan pyynnöt kritiikin perusteluihin ymmärrän täysin - on helppoa polkea joku levy tai ihminen suon mutaan, mutta vaikeampaa jäsennellä sitä, miksi niin tulisi tehdä.
Antaisitte kaikkien kukkien kukkia; myös sen Lännen-Jukan levyttäjän voikukan siinä levykannen kukkapurkissa. Jokaista meistä "huijataan" ja "petetään" paljon suuremmissa määrin aivan toisissa asioissa ja tilanteissa.

Tekotaiteen ystävä kirjoitti:

Jos Karjalaisen uusi albumi on tekotaidetta, tai huijausta, niin se on allekirjoittaneelle aivan sama. Sillä vaikka olenkin pitänyt Karjalaisen tekemisiä ajoittaisesti hyvinkin onnistuneina(lähinnä Electric Saunan aikaansaannoksia), niin "Lännen-Jukka" on minulle paras Karjalais-levy koskaan; jo sillä perusteella, etten ole huvittunut mistään levystä ainakaan kahteen vuoteen niin suuresti kuin viimeisestään.

Levy on minulle sekä hauska, koskettava että etenkin taltiointi- ja tekotavoiltaan esimerkillinen. Olennaisinta on kuitenkin se, että pidän lopputuloksesta juuri siksi että se on niin primitiivinen kuin on.
Kyseisellä taltiointimallilla tulevat joistain, kaikkein parhaiden asiansa osaavista esittäjistä, esille ns. vahvimmat puolet.
Vaikka Karjalainen on aina ollut vähintäänkin vahva tulkitsija, niin tällä kertaa hän onnistuu ainakin vakuuttamaan minut ennenkuulemattomalla tavalla.

Tokikaan Karjalainen ei ole Muddy Waters, Blind Willie Johnson tai John Lee Hooker alkuaikojensa vitaalisimmassa voimassa, mutta se ei ole mahdollista meistä kenellekään.

Jos ei pidä siitä, että J. katselee koko levyn mitassa taaksepäin, ikään kuin haikailee mennyttä maailmaa niin esitystavan kuin äänitysmuodonkin puolesta, ei siinä ole vasta-argumentoinnin syytä; levystä joko pitää tai ei.
Mutta se, että taiteilija olisi "pettänyt", "huijannut" tai laskelmoinut asiansa, on toinen kysymys, ja yhteenkään noista väittämistä en minä onnistu uskomaan.
Jos kuitenkin ajattelee, että niin on, ei sekään ole ylitsepääsemätöntä - kuulokuva ratkaisee.
Pop-yleisö on kuunnellut vaikkapa Beatlesiaan (saati Abbaa) vuosikymmmenet, eivätkä heidänkään tuotantojensa laulut taida olla täysin "laskelmoinnista" vapaat, jos tälle kiistelyn tielle lähdetään.

Ainakin omiin silmiini on osunut monenlaista arviota Lännen-Jukasta; kahden tähden murskaamisista kolmen tähden "no jaa" -henkisten kautta viiden tähden ylistyksiin, joten kriitikkopiirit eivät ole yksimielisesti astuneet Karjalaisen taakse.

Lopuksi voisi kysyä sitäkin, minkä arvon levyn äänittämisen ja kokonaistuotannon hintavuus antaa lopulliselle äänitteelle? Tämä siis siksi, että joku valitti levyn olevan "halvalla" tehty.
Ensiksikin: jos joku työstää albumia vuoden, kaksi tai kolme, on se oma prosessinsa, ja jos tallentaminen ei kysykään suurta työläisarmeijaa studioihin ynnä muihin sellaiseen, tekeekö se levystä jotenkin huonomman?

Tuolla perusteellahan vuoden parhaat julkaisut ovat Helmut Lottin tai jonkun amerikkalaisen aor -yhtyeen levytyksiä, koska niihin palkataan suuret sinfoniaorkesterit pitkälliseen työhön, kalleimpiin studioihin, tai toisaalta venytään äänittämöjen uumenissa vuosikausia ennen kuin levy on valmis.
Varmasti niin saa syntymään (ja usein on saatukin) upeaa, elävää ja kestävää jälkeä, mutta mitään takeita sellaisesta ei ole.

P.S. Keskustelunavaajan pyynnöt kritiikin perusteluihin ymmärrän täysin - on helppoa polkea joku levy tai ihminen suon mutaan, mutta vaikeampaa jäsennellä sitä, miksi niin tulisi tehdä.
Antaisitte kaikkien kukkien kukkia; myös sen Lännen-Jukan levyttäjän voikukan siinä levykannen kukkapurkissa. Jokaista meistä "huijataan" ja "petetään" paljon suuremmissa määrin aivan toisissa asioissa ja tilanteissa.

Lue lisää

olipas vuodatus. Terveisiä vaan Jukalle!

Tekotaiteen ystävä kirjoitti:

Jos Karjalaisen uusi albumi on tekotaidetta, tai huijausta, niin se on allekirjoittaneelle aivan sama. Sillä vaikka olenkin pitänyt Karjalaisen tekemisiä ajoittaisesti hyvinkin onnistuneina(lähinnä Electric Saunan aikaansaannoksia), niin "Lännen-Jukka" on minulle paras Karjalais-levy koskaan; jo sillä perusteella, etten ole huvittunut mistään levystä ainakaan kahteen vuoteen niin suuresti kuin viimeisestään.

Levy on minulle sekä hauska, koskettava että etenkin taltiointi- ja tekotavoiltaan esimerkillinen. Olennaisinta on kuitenkin se, että pidän lopputuloksesta juuri siksi että se on niin primitiivinen kuin on.
Kyseisellä taltiointimallilla tulevat joistain, kaikkein parhaiden asiansa osaavista esittäjistä, esille ns. vahvimmat puolet.
Vaikka Karjalainen on aina ollut vähintäänkin vahva tulkitsija, niin tällä kertaa hän onnistuu ainakin vakuuttamaan minut ennenkuulemattomalla tavalla.

Tokikaan Karjalainen ei ole Muddy Waters, Blind Willie Johnson tai John Lee Hooker alkuaikojensa vitaalisimmassa voimassa, mutta se ei ole mahdollista meistä kenellekään.

Jos ei pidä siitä, että J. katselee koko levyn mitassa taaksepäin, ikään kuin haikailee mennyttä maailmaa niin esitystavan kuin äänitysmuodonkin puolesta, ei siinä ole vasta-argumentoinnin syytä; levystä joko pitää tai ei.
Mutta se, että taiteilija olisi "pettänyt", "huijannut" tai laskelmoinut asiansa, on toinen kysymys, ja yhteenkään noista väittämistä en minä onnistu uskomaan.
Jos kuitenkin ajattelee, että niin on, ei sekään ole ylitsepääsemätöntä - kuulokuva ratkaisee.
Pop-yleisö on kuunnellut vaikkapa Beatlesiaan (saati Abbaa) vuosikymmmenet, eivätkä heidänkään tuotantojensa laulut taida olla täysin "laskelmoinnista" vapaat, jos tälle kiistelyn tielle lähdetään.

Ainakin omiin silmiini on osunut monenlaista arviota Lännen-Jukasta; kahden tähden murskaamisista kolmen tähden "no jaa" -henkisten kautta viiden tähden ylistyksiin, joten kriitikkopiirit eivät ole yksimielisesti astuneet Karjalaisen taakse.

Lopuksi voisi kysyä sitäkin, minkä arvon levyn äänittämisen ja kokonaistuotannon hintavuus antaa lopulliselle äänitteelle? Tämä siis siksi, että joku valitti levyn olevan "halvalla" tehty.
Ensiksikin: jos joku työstää albumia vuoden, kaksi tai kolme, on se oma prosessinsa, ja jos tallentaminen ei kysykään suurta työläisarmeijaa studioihin ynnä muihin sellaiseen, tekeekö se levystä jotenkin huonomman?

Tuolla perusteellahan vuoden parhaat julkaisut ovat Helmut Lottin tai jonkun amerikkalaisen aor -yhtyeen levytyksiä, koska niihin palkataan suuret sinfoniaorkesterit pitkälliseen työhön, kalleimpiin studioihin, tai toisaalta venytään äänittämöjen uumenissa vuosikausia ennen kuin levy on valmis.
Varmasti niin saa syntymään (ja usein on saatukin) upeaa, elävää ja kestävää jälkeä, mutta mitään takeita sellaisesta ei ole.

P.S. Keskustelunavaajan pyynnöt kritiikin perusteluihin ymmärrän täysin - on helppoa polkea joku levy tai ihminen suon mutaan, mutta vaikeampaa jäsennellä sitä, miksi niin tulisi tehdä.
Antaisitte kaikkien kukkien kukkia; myös sen Lännen-Jukan levyttäjän voikukan siinä levykannen kukkapurkissa. Jokaista meistä "huijataan" ja "petetään" paljon suuremmissa määrin aivan toisissa asioissa ja tilanteissa.

Lue lisää

Asiallinen kommentti. Perusteeton ja jäsentelemätön molaaminen ilman kunnollista tutustumista aiheeseen on liian helppoa.
Tekotaiteellisuudesta voi olla tämän levyn kohdalla montaa mieltä, mutta mistään laskelmoinnista ei taatusti ole kyse. Laskelmoinnin lopputulos olisi varmaan ollut lisää niitä tyttöjä hihityttäviä iänikuisia väinön tyyppisiä lällätyksiä.
Suuri arvostus Karjalaiselle, joka uskalsi hypätä pois särmättömästä hittikonemaineestaan ja tehdä musiikkia, josta itse on eniten innostunut tällä hetkellä. Minulla tämä menee J.:n kolmen parhaan levyn joukkoon Päiväkirjan ja Valtatien seuraksi.

HerraK. kirjoitti:

Asiallinen kommentti. Perusteeton ja jäsentelemätön molaaminen ilman kunnollista tutustumista aiheeseen on liian helppoa.
Tekotaiteellisuudesta voi olla tämän levyn kohdalla montaa mieltä, mutta mistään laskelmoinnista ei taatusti ole kyse. Laskelmoinnin lopputulos olisi varmaan ollut lisää niitä tyttöjä hihityttäviä iänikuisia väinön tyyppisiä lällätyksiä.
Suuri arvostus Karjalaiselle, joka uskalsi hypätä pois särmättömästä hittikonemaineestaan ja tehdä musiikkia, josta itse on eniten innostunut tällä hetkellä. Minulla tämä menee J.:n kolmen parhaan levyn joukkoon Päiväkirjan ja Valtatien seuraksi.

Lue lisää

...tuo oli juuri Jukan tarkoituskin? Levy on laskelmoidusti tehty juuri noin pelkistetyllä tavalla ja juuri sinunlaisille ihmisille. Melodiat eivät kanna ja ns.bluesista puuttuu "se jokin" eli tunne. Ollaan vedetty alastomana(symb.ilmaisu)mahd.alastonta, pelkistettyä
juttua ja banjoa vaan megee. Jukan laulanta on levyllä ihan vitsi ja jotenkin tuntuu että se nauraa sunlaisillesi juuri nyt, punkkulasi kädessä ja kynä toisessa. Pöydällä paperia...sohvalla banjo ja akustinen skitta. Hänen oik.etutaskussaan paidassa on harppu mitä hän kohta soittaa. Hän ei vielä tiedä mitä soittaa mutta eihän sillä ole mitään väliä koska kansa nielee kaiken jöötin mitä HÄN tekee. Hän myös tietää tämän kaiken erittäin hyvin ja siemaisee punaviiniä. Ottaa toisen kulauksen...kolmannen..ja hymyilee leveästi mm.sinulle.

että.... kirjoitti:

...tuo oli juuri Jukan tarkoituskin? Levy on laskelmoidusti tehty juuri noin pelkistetyllä tavalla ja juuri sinunlaisille ihmisille. Melodiat eivät kanna ja ns.bluesista puuttuu "se jokin" eli tunne. Ollaan vedetty alastomana(symb.ilmaisu)mahd.alastonta, pelkistettyä
juttua ja banjoa vaan megee. Jukan laulanta on levyllä ihan vitsi ja jotenkin tuntuu että se nauraa sunlaisillesi juuri nyt, punkkulasi kädessä ja kynä toisessa. Pöydällä paperia...sohvalla banjo ja akustinen skitta. Hänen oik.etutaskussaan paidassa on harppu mitä hän kohta soittaa. Hän ei vielä tiedä mitä soittaa mutta eihän sillä ole mitään väliä koska kansa nielee kaiken jöötin mitä HÄN tekee. Hän myös tietää tämän kaiken erittäin hyvin ja siemaisee punaviiniä. Ottaa toisen kulauksen...kolmannen..ja hymyilee leveästi mm.sinulle.

Lue lisää

Vaikea tajuta, että Karjalainen, tai moni muukaan lauluntekijä tekisi laulujaan vasemmalla kädellä pienessä sievässä, vain saadakseen "nauraa niille typeryksille, jotka ostavat moisen levyn".
Mutta ehkä olen hyväuskoinen kun luulen että artisti tekee työtä saadakseen julkaista jotain mielestään arvokasta.

Vaikeatajuinen kirjoitti:

Vaikea tajuta, että Karjalainen, tai moni muukaan lauluntekijä tekisi laulujaan vasemmalla kädellä pienessä sievässä, vain saadakseen "nauraa niille typeryksille, jotka ostavat moisen levyn".
Mutta ehkä olen hyväuskoinen kun luulen että artisti tekee työtä saadakseen julkaista jotain mielestään arvokasta.

Lue lisää

..vieläkään.

ymmärtänyt kirjoitti:

..vieläkään.

et ymmärtänyt vieläkään.

Justus_henricus kirjoitti:

et ymmärtänyt vieläkään.

"Et siis ymmärtänyt vieläkään", oli kahden kommentin sisältönä, ja täytyy todeta, että en.

Ylipäänsä koko ns. ´keskustelu´, jossa Karjalaisen levyä ruoskitaan syistä että se on
- epäaito
- suunnitelmallista kuulijoiden ´kusettamista´
- liian halvalla tehty
- ei vertailukelpoinen blues -mestariteoksiin (joiden ns. suuruuden on määrittänyt vasta aika; harva Chess -kauden levytys on ollut omana aikana arvossaan, saati nk. hitti)
jne.,
on ollut omituinen sikäli, että jos ei suostu taipumaan niiden puolelle, jotka pitävät levyä epäonnistuneena ja Karjalaista petturina/silmäänviilaajana tms.,
niin ei ole "ymmärtänyt" jotain olennaista.

Olen elänyt luulossa, jonka mukaan keskustelua käydään puolesta ja vastaan, mikä onkin hyvä, mutta että ns. ´totuutta´ ei tällaisissa asioissa ole. Toiset vain sattuvat pitämään levystä, kuka mistäkin syystä, ja toiset taas eivät pidä, kuka mistäkin syystä.

Jos oletatte, että levystä vielä tänään herätessään pitänyt ihminen, kuten esimerkiksi minä, lopettaa sen kuuntelemisen ja tuomitsee sen divaripinoon matkaavaksi, niin vasta-argumentointinne tulisi olla hieman tukevammalla pohjalla.

Vaikeatajuinen kirjoitti:

"Et siis ymmärtänyt vieläkään", oli kahden kommentin sisältönä, ja täytyy todeta, että en.

Ylipäänsä koko ns. ´keskustelu´, jossa Karjalaisen levyä ruoskitaan syistä että se on
- epäaito
- suunnitelmallista kuulijoiden ´kusettamista´
- liian halvalla tehty
- ei vertailukelpoinen blues -mestariteoksiin (joiden ns. suuruuden on määrittänyt vasta aika; harva Chess -kauden levytys on ollut omana aikana arvossaan, saati nk. hitti)
jne.,
on ollut omituinen sikäli, että jos ei suostu taipumaan niiden puolelle, jotka pitävät levyä epäonnistuneena ja Karjalaista petturina/silmäänviilaajana tms.,
niin ei ole "ymmärtänyt" jotain olennaista.

Olen elänyt luulossa, jonka mukaan keskustelua käydään puolesta ja vastaan, mikä onkin hyvä, mutta että ns. ´totuutta´ ei tällaisissa asioissa ole. Toiset vain sattuvat pitämään levystä, kuka mistäkin syystä, ja toiset taas eivät pidä, kuka mistäkin syystä.

Jos oletatte, että levystä vielä tänään herätessään pitänyt ihminen, kuten esimerkiksi minä, lopettaa sen kuuntelemisen ja tuomitsee sen divaripinoon matkaavaksi, niin vasta-argumentointinne tulisi olla hieman tukevammalla pohjalla.

Lue lisää

..sääli.

Ainakin yhtäsuuri pettymys oli Vesa-Matti Loirin uusinlevy.Kyse ei ollut laulamisesta,vaan musiikintahtiin sanelua.Tekis mieli palauttaa,jollakinverukkeella levy.

tane kirjoitti:

Ainakin yhtäsuuri pettymys oli Vesa-Matti Loirin uusinlevy.Kyse ei ollut laulamisesta,vaan musiikintahtiin sanelua.Tekis mieli palauttaa,jollakinverukkeella levy.

buumi ala näkyä jo Suomessakin. Loiro ja kumppanit alkaa vetää samalla formaatilla levyjä ulos kun mitä Cash teki Rubinin kanssa viimeisimpinä töinään. On se saatana kumma kun kaikki pitää aina ulkomailta kopioida.

Johnny Cash kirjoitti:

buumi ala näkyä jo Suomessakin. Loiro ja kumppanit alkaa vetää samalla formaatilla levyjä ulos kun mitä Cash teki Rubinin kanssa viimeisimpinä töinään. On se saatana kumma kun kaikki pitää aina ulkomailta kopioida.

Lue lisää

Loirin levyn sisältöön

sen kummemmin puuttumatta voisi miettiä sitäkin, kuinka suuri ongelma tuo niinsanottu "ulkomailta kopiointi" oikein onkaan.
Suomessa on kopioitu angloamerikkalaisia tapoja tuon tuosta, ja ulkomaiden vaikutusta ei taida pystyä kukaan sivuuttamaan, niin paljon amerikkaa tulee vastaan televisiosta, radiosta, internetistä ja kotimaisista lehdistäkin.

Se, onko Loirin levy mitenkään vertailukelpoinen Cashin viimeisimpään viiteen levyyn, on toinen kysymys, mutta siinäkin taitaa olla lopulta kyse niinsanotusta makuasiasta.

tane kirjoitti:

Ainakin yhtäsuuri pettymys oli Vesa-Matti Loirin uusinlevy.Kyse ei ollut laulamisesta,vaan musiikintahtiin sanelua.Tekis mieli palauttaa,jollakinverukkeella levy.

Loirin levy on siis pettymys, ja sillä hyvä.
(Levy on samaan aikaan Suomen myydyin, joten aivan kaikki eivät ole samaa mieltä kanssasi.)

On kuitenkin pakko kirjoittaa vastine Tanen kritiikin sisällöstä, eli musiikin tahtiin sanelemisesta.

Missään ei ole sääntökirjaa siitä, miten "laulajan" tulisi "laulaa", ja onneksi ei ole.
Monet pitävät esimerkiksi Leonard Cohenin musiikista, vaikkei hän useinkaan varsinaisesti laula levyillään.

Sanelukone kirjoitti:

Loirin levy on siis pettymys, ja sillä hyvä.
(Levy on samaan aikaan Suomen myydyin, joten aivan kaikki eivät ole samaa mieltä kanssasi.)

On kuitenkin pakko kirjoittaa vastine Tanen kritiikin sisällöstä, eli musiikin tahtiin sanelemisesta.

Missään ei ole sääntökirjaa siitä, miten "laulajan" tulisi "laulaa", ja onneksi ei ole.
Monet pitävät esimerkiksi Leonard Cohenin musiikista, vaikkei hän useinkaan varsinaisesti laula levyillään.

Lue lisää

Minä ymmärrän,että joissakin kappaleissa.kuten Rautavaaran esittämässä korttipakassa lausutaan,se palvelee senlaulun tyyliä.Muttakun lähes jokainenlaulu öristään,niin se on puuduttavaa.Se ei todista mitään,että on myydyin,varmasti monimuukin kuin minä,joka on ennenkin kuunnellut Loiria ja pitänyt hänestä on pettynyt.Olen ollut innokas Loirinkonserteissa käviä,mutta hän on päästänyt itsensä niin rapakuntoon,että hän ei jaksa kuin tuolilla istuen laulaa.Ne muut ominaisuudet jotka hänellä on eivät riitä paikkaamaan huonoafysiikkaa.Onkin vähän ironista,että nyt hän todella alkaa näyttää Turhapurolta,sääli niin lahjakas kun hän onkin.

tane kirjoitti:

Minä ymmärrän,että joissakin kappaleissa.kuten Rautavaaran esittämässä korttipakassa lausutaan,se palvelee senlaulun tyyliä.Muttakun lähes jokainenlaulu öristään,niin se on puuduttavaa.Se ei todista mitään,että on myydyin,varmasti monimuukin kuin minä,joka on ennenkin kuunnellut Loiria ja pitänyt hänestä on pettynyt.Olen ollut innokas Loirinkonserteissa käviä,mutta hän on päästänyt itsensä niin rapakuntoon,että hän ei jaksa kuin tuolilla istuen laulaa.Ne muut ominaisuudet jotka hänellä on eivät riitä paikkaamaan huonoafysiikkaa.Onkin vähän ironista,että nyt hän todella alkaa näyttää Turhapurolta,sääli niin lahjakas kun hän onkin.

Lue lisää

Jotain tuollaista esimerkkiä olinkin vailla.
Siis syytä siihen, miksi Loirin "puhelaulu" oli kirvoittanut kielenkannat, ja miinusmerkkisesti.

Se, millaisessa liveiskussa V-M on tätänykyä, on minulle arvoitus, mutta ehkä parempi aika koittaa vielä?
Kai näin toiveikkaasti sopii ajatella.

Ei tosta ole kysymys. Karjalainen on vain tehnyt huonon levyn ja sillä sipuli. Ihan hirveetä paskaa!

voijessus kirjoitti:

Ei tosta ole kysymys. Karjalainen on vain tehnyt huonon levyn ja sillä sipuli. Ihan hirveetä paskaa!

Pakko kuitata oma mielipiteensä;
täällä Lännen-Jukka kuulostaa paremmalta kuin mikään J.Karajalais-julkaisu ennen sitä, ja taitaapa olla muutenkin koko vuoden paras julkaisu, jos niitä ryhtyisi listaamaan paremmuusjärjestykseen.
Lisää Lännen-Jukka-levyjä, pyydän minä.

Oli kysymys mistä hyvänsä kirjoitti:

Pakko kuitata oma mielipiteensä;
täällä Lännen-Jukka kuulostaa paremmalta kuin mikään J.Karajalais-julkaisu ennen sitä, ja taitaapa olla muutenkin koko vuoden paras julkaisu, jos niitä ryhtyisi listaamaan paremmuusjärjestykseen.
Lisää Lännen-Jukka-levyjä, pyydän minä.

Lue lisää

Onpas se hauskaa huomata, kun jotkut ottavat ihan tosissaan herneen nenään yhdestä musiikki levystä.

Käsittäisin asian niin, että moiselta mielipahalta välttyy, kun jättää kuuntelematta.

No, omasta mielestäni Lännen-Jukka on erittäin mukavankuuloista musiikkia. Ja muulla ei ole väliä.

Huomiona vielä, että eipä olisi heti hoksannut mitään yhteistä J. Karjalaisella ja Bad Religion laulaja Greg Graffinilla, mutta miesten uusimmat tuotokset kuulostavat hyvinkin samanlaisilta.

TJEU: Greg Graffin : Cold As Clay.