Miten uskot omien ajatustesi vaikuttavan muihin?
Entäpä kirjoitetun tekstin?
Väitetään,ettei tietsikoiden "delete" riitä poistamaan tekstejä, vaan kaikki jää ikuiseen elämään, jonnekin bittiavaruudellisiin ulottuvuuksiin.
Entäpä jos se kaikki jonain päivänä alkaisi purkautua. Salaisimmat ajatuksesi tulisivat näkyviin ja täyttäisivät näytöttösi?
Vartioisitko silloin ajatuksesi paremmin?
Kuinka hyvä olet puhumaan toisin, kuin mitä oikeesti ajattelet?
Entäpä kirjoitetun tekstin?
Väitetään,ettei tietsikoiden "delete" riitä poistamaan tekstejä, vaan kaikki jää ikuiseen elämään, jonnekin bittiavaruudellisiin ulottuvuuksiin.
Entäpä jos se kaikki jonain päivänä alkaisi purkautua. Salaisimmat ajatuksesi tulisivat näkyviin ja täyttäisivät näytöttösi?
Vartioisitko silloin ajatuksesi paremmin?
Kuinka hyvä olet puhumaan toisin, kuin mitä oikeesti ajattelet?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Aika harvoin tulee kirjotettua niitä salaisimpia ajatuksia. Kuhan heitän läppää.
Ties vaikka nuo salaisimmat ajatuksesikin löytävät tiensä oikeaan osoitteeseen)))) *peloittelee*
Nyt mä sit saan ruveta pelkäämään jo ajatuksiani.
..oppia "kouluuttaan", *nauraa*
Pistät ne vaan riviin ja käsket pois kelpaamattomat.
Tietty voit kokeilla ikäville ajatuksille hyviä vasta-ajatuksia. *neuvoo*
kauheasti ole ikäviä, mutta välillä jonkun verran levottomia.
sille voi, kun ajatukset tuppaa poukkoilemaan, kirjotelmat on sitten sen mukaisia:)
Mielummin olen hiljaa, kun puhun toisin kun ajattelen.En usko että omilla kirjoituksilla on juurikaan vaikutusta muihin, mutta omien ajatusten kirjoittaminen tekee itselle hyvän mielen ja on mukavaa.
Salaisimmatkin ajatukset julki, huh...*epätoivoinen hymy*...käyköön niin, jos on käydäkseen...En siltikään ala pihistelemään ajatuksissa:D
osan ajatuksista voisi muuttaa energiaksi, se vasta olisi jotain:)
Joskus tuntuu, että ajattelu nipistää ison osan toimeliasta energiaa..ikkunasta ulos tuijotellessa ja ajatusten harhaillessa, kasvaa pyykkivuori, ruuantähteet kuivuvat astioihin ja päivä vaan yksinkertaisesti katoaa jonnekkin:)
..etteivät ns.pienet ajatukset voi tuottaa kovinkaan suurta energiaa. Sellaiset ajatukset sekottuvat yleiseen ajatushälinään. Mutta tämäkin taso" muodostaa oman energeettisen kentän. Suurin osa ihmisiä siten ajalehtii näillä ajatusaalloilla.
Näinköhän muodostuvat yleiset mielipiteet?
Sen sijaan suurten ajattelijoiden "aivot" kykenevät muuntamaan maailmaa.
Ajatellaanpa vaikka hyödyllisiä keksintöjä, tai jotain sellaisia ajatuksia, joilla on maailmanlaajuista merkitystä: politiikkaan, uskontoihin,filosofiaan, talouselämään, tieteisiin ja taiteisiin.
Näillä suuremmilla vesillä ei ehkä liiku niin paljoa ajatuskalastajia", mutta näidenkin ajattelijoiden energiaa muodostaa yhteisvoimaa.
Harmillista on, etteivät tiskit, tai pyykit katoa ajattelumme vaikutuksella. Mistä sen sitten tietää, vaikka joskus tulevaisuudessa tuokin olisi mahdollista:-))))
Tiedän, että pystyt taipumaan tuollaisille mutkille.
kun tiedät vähän kaikkien mutkat!
Tutkimattomia ovat naisten mutkaiset kiemurat.
...lienevät herrojen tiet...
- onhanse hyvä, että ..perille on pitkä matka ;)
Nuorenparin tiet, ainaskin näin palstanäkökulmasta katsottuna. Kiva, että tulit taas kiusaamaan. Dee dee.
Mutta se on pääasia, että perille on vielä matkaa. Hymyä huuliin.
...oiskohan kysymys putkiston mutkaisuudesta*
Mie kun en osaa suoraputkella ajatella:-D
Kiva sinutkin täällä bongata:)))
Vetäisehän ajatushatusta" tännekin jokin ravisteleva" aloitus. Ovat hiukka hyydyksissä.
Huljutetaan haljutetaan, mitä huomataan. Huomataan, että putki on toisestakin päästä katki.
mun nettituotokset vuosien varrelta nyt vyöryisi ruutuun, varmaan pakenisin vuorille loppuiäkseni. Ei sieltä mitään salaisuuksia tulisi mutta en silti haluaisi kaikkea nähdä. Huh mikä ajatus.
Livessä en osaa valehdella, ainakaan kovin paljoa. :)) Se miten täällä voin kirjoittaa ajatuksiani vastaan riippuu aika paljon asian vakavuudesta. Voisin yhtä lailla vastustaa kuin puolustaa auton lisäjarruvaloa tai muuta tuollaista. Vakava juttu tietysti sekin mutta ei verrattavissa eläinkokeisiin, kidutuksiin, vanhusten kohteluun etc, joiden kohdalla en varmasti voisi kirjoittaa muuta kuin todelliset ajatukseni.
..ihan rehellisesti sanottuna. Mitä läheisempi aihe, sitä vaikeampi olisi itsenikin siihen ihan keveesti suhtautua.
Jostain itseään koskettamattomasta aheesta tuntuisi työläälle pakertaa *kupla otsassa* juttua.
Sen sijaan tunteet pintaan nostattavaan aiheeseen sanatkin tanssivat helpommin esille.
Kuitenkin selkeästi voi tiedostaa puhuvansa, tai kirjoittavansa valikoidusti kuulijoiden ja lukijoiden mukaisesti. Tämä näkymättömänä" kirjoittaminen ei täysin voi pelastaa tältä tuntemukselta.
Väittäisin, että jopa tälläisille palstoillekin virittyy tietynlainen yleishenki, halusi sitä tai ei.
Jos siihen taas haluaa vaikuttaa, niin on oltava valmis kestämään ns. joukkovoiman vastustustakin.
Siitä mä olen aina ollu iloinen,että vaikka mä mitä aattelen,kukaan ei voi tietää...Jos kaikki tulis ilmi,niin mä kyllä lähtisin jonnekki korpeen enkä tulis ikinä ihmisten ilmoille..:)
Useimmiten,riippuu tietysti asioista,kerron usein mitä aattelen, mutta joskus on parempi olla hiljaa..
Entäpäs, kun on kasvotusten toisien ihmisten kanssa?
Jospa tuo toinen ihminen kykenee hyvinkin ottamaan ajatusenergian vastaan.
Jos esim. ajattelet vaikka työtoverisi, tai ystäväsi esitellessä uutta kampaustaan, että eipä ole kovinkaan onnistunut, mutta sanotkin: tosi upee.Mites luulet; uskooko toinen aidosti sinun kehuvan?
upeaksi,jos se minun mielestäni ei sitä ole.En kuitenkaan tyrmää hänen kampaustaan,koska minä otan asiat niin,että jos hän itse tykkää,niin minä hyväksyn sen silloin myös...Minä myös yritän katsoa sitä kampausta vähän eri näkökulmasta, ja silloin siitä oikeasti löytää jotain hyvää sanottavaa....:)