Erosin puoli vuotta sitten miehestäni parikymmentä vuotta jatkuneesta avioliitosta. Toinen lapsistamme muutti mukanani uuteen kotiimme, toinen olisi halunnut jäädä asumaan isänsä kanssa. Mieheni suuttui minulle niin suunnattomasti erosta, että ei halunnut lastaan asumaan kanssaan. Niinpä toinekin lapsistamme muutti mukanamme. Lasteni isä ei ole puoleen vuoteen suostunut edes puhumaan lapsilleen saati tapaamaan lapsiaan. Haluaisin jotenkin laukaista tämän pattitilanteen ja saada lasten ja isän välit kuntoon. Olen yrittänyt tehdä lapsilleni selväksi ja myös ex-miehelleni, että minulla ei ole mitään sitä vastaan, että lapset ovat yhteydessä isäänsä. Osaisiko joku neuvoa miten tälläisen pattitilanteen saisi laukaistua?
isättömät lapset
mikä avuksi
111336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oma mieheni petti minua kun vielä imetin ja oli kaksi vaippaikäistä lasta. Hän lähti yksi päivä töihin eikä koskaan palannut. Meni vieraan naisen luo. 6 vuoteen ei halunnut nähdä lapsiaan, Ei kortteja, ei mitään jouluna, syntymäpäivillä. Saivat kaksi lasta uuden naisen kanssa. Jätti hänetkin kun lapset pieniä. Meillä lasten teko lähti hänen aloitteestaan, kun mukamas rakasti lapsia ja tottunut, kun suvussa paljon. Todellisuus olikin paljon rankempaa kuin vierestä katselu. Lapset kuitenkin kyselevät kovasti isänsä perään ja kaipaavat jotain, mistä eivät juuri tiedä. Olen onneton lasteni vuoksi. itselleni oma isä oli elämäni tärkein, toki äiti myös. Jos mies tajuaisi, miten lapsi haluaa läsnäoloa. Sydämeni on murtunut lasteni vuoksi. Oltiin naimisissa ja yhdessä lähes 10 v. Lasten tulo karkotti mieheni.
No olipas ristiriitainen äijä. Halusi kersoja ja heti kun sai, tumppasi ne...
erosit. Pitkä avioliitto takana. En emmärrä. Uskon, että miehesi on tosi katkera ja aivan shokkitilassa. Ymmärrä hyvin miehesi käytöksen.
Ei sellaista voi kukaan sulattaa.
Hae syy itsestäsi ja kärsi, olet sen ansainnut.
Lapsethan tuossa kärsivät, nainen tuskin kärsii siitä ettei ex halua olla yhteyksissä.
Neuvoksi sanoisin että anna ajan kulua, vaikka lapset menettäisivät isän vuosiksi?! Ei missään lue etteivätkö voisi solmia joskus uudelleen suhdetta tuohon ihmiseen.
Vuosi kaksi kolme ehkä mies leppyy... ehkä ajattelee lapsiaan tai ehkä ei.
Se haluaisinko lasteni olevan isänsä kanssa, mikäli tämä ei tahtoisi näitä silmiensä alle?!
Erostani on vasta vajaa puolivuotta, isä hyväksyy lapsista toisen, toista hädin tuskin silmissään sietää?! Ratkaisin asian kuten parhaaksi näin... annan tytön tavata isää isän hyvinä hetkinä, mutta olen aina tontinkulmauksessa valmiina ottamaan lapseni vastaan kun myrsky puhkeaa.
ja kyllä, eronneena osapuolena minä maksan vaivan, minä luovun vapaahetkistä, minä elän lapsiani varten.
Et sinä ap mitään asialle voi tehdä muuta kuin sen, että hyväksyt tilanteen sellaisena kuin se on. Se ei ole sinun vikasi jos ex on täysi k-pää. Eikä ole sinun tehtäväsi koettaa väkisin rakentaa isän ja lasten välistä suhdetta. Se on "isän" tehtävä. Surullista lasten vuoksi, mutta `Elämä on`.
voinut todeta etukäteen, siis ennen avioliittoa, että tuleva mies on täysi kusipää. Mitä niitä
lapsia sellaiselle kusipäälle pitää hankkia?
Vai ovatko aivosolmukkeet jäässä tai hyvin hidas sytytys, niin että täytyy ensin hankkia lapset ja sitten vasta antaa hatkat.
Eiköhän joku fiksumpikin mies olisi löytynyt, jos itse on fiksu, mutta jos itse on samaa tasoa, niin sitten..............
Ainut mahdollisuus on että menet sossuun ja sanot että haluat luovuttaa huoltajuuden isälle. Sossu saa hoitaa asiat.
Yksinhuoltajuussopimuksessa saat sitten tapaamisoikeuden lapsiin. Lapset tulevat takuulla luoksesi enemmän kuin sopimuksessa on, sillä sopimushan on vain minimi tapaamisoikeus, jonka toteutumisesta tulee molempien vanhempien huolehtia. Onhan se sentään lasten etu.
Silloin isän on pakko lapsiaan tavata, kun on heidän päävastuullinen huoltaja.
Luuletko todella, että lapset saavat isänsä sossun pakottamana. Jos isä on päättänyt ettei halua lapsiaan tavat niin hänen ei todellakaan niin tarvitse tehdä. Mikäli äiti hylkää lapsensa neuvomallasi tavalla, niin isä voi kieltäytyä ja heidät sijoitetaan muualle.
Lasten etu tetysti olisi että heillä olisi myös isä, mutta joskus käy todellakin niin että isä haluaa lakata totaalisesti olemasta. Olisiko sellainen isä joka pakotetaan vasten tahtoaan tapaamaan lapsiaan, sitten hyvä isä lapsilleen?
En usko.
Naiset eivät itsekään välttämättä luota sossun toimintaan. Kuitenkin ollaan monesti valmiita hyväksikäyttämään sossua miestä vastaan, sossu on silloin kyllä täysillä mukana.
Jos ei äiti seuraa tätä sossun "lasten etua", niin iskee pelko puseroon. Sossuhan voi kaapata lapset kokonaan tälläiselta äidiltä. Sijoitusperheillähän on pulaa lapsista! Tälleen niitä ehkä saa? onko näin?
Mitä ihmettä? Sossuko kaappaa lapset, jos äiti menee ehdottaan huoltajuuden vaihtoa isälle. Minä luulen tosissani, että isä voisi hyväksyä lapset tällaisella näennäisellä pakolla. Eihän äiti mene sossuun hylkäämään lapsiaan, vaan vaatimaan sossun avustuksella(pakottamaan) lasten isää ottamaan lapset takaisin. On kait se yhteishuoltajuus, isä lähivanhempana sama asia, en vain huomannut sitä mainita.
Vanhempani erosivat, kun olin 13-vuotias. Isä ei ollut vähään aikaan missään tekemisissä minun kanssani, alkoi ryyppäämään viikonloppuisin ja oli hyvin masentunut. Ero otti todella koville. Nykyään meillä on erittäin hyvät välit ja olen tajunnut vasta jälkeenpäin, ettei isä halunnut minua jättää. Hän oli vain niin sekaisin avioerosta.
Ja Netistäkö se asiantuntija löytyy joka vastaa kysymyksiisi?
Etkohän tarvitse siihen asiantuntijan kommentit
ja ehdotukset miten asiassa kannattaa oikein edetä.