Minulla on niin ärsyttäviä sukulaisia että jättäisin mieluusti aina nuo sukujuhlat väliin :(
Serkuistani suurin osa on rasittavia pikku kakaroita,joita aina vain pitäisi ymmärtää...Vaikka kaikki heistä taitavatkin nyt olla jo kouluikäisiä,niin silti heitä kohdellaan edelleen lapsina ja heihin suhtaudutaan paljon ymmärtäväisemmin,kuin minuun ja siskooni silloin kun me olimme heidän ikäisiään :( Meidän olisi pitänyt silloin olla jo niin isoja ja hyvä tapaisia ihmisiä,vaikka ihan lapsiahan mekin vielä olimme...
Ja sitten minua ärsyttää myös kaikki noi mun enot ja tädit,ku tuntuu vaan et kaikki vihaa mua :( Enkä mä voi uskoo et kaikki johtuu vaan siitä ku me joskus vuosii sitte lähettiin kaikki käymään yhes valometsä paikas joskus talvella.No mä sit taisin sillon suuttuu jostain asiast,ja menin johonki piiloon mököttään.Ja sit jossain vaihees ne huomas et olin kadonnu jonnekki ja ne rupes sit etsiskeleen ja huuteleen mua.No mä olin edelleenki suuttunu ja allapäin,enkä siks tullu esiin,vaan annoin vaan toisten etsii mua...Mut sitä mun ei kyl ois pitäny tehä :( En tiiä kuinka kauan ne oli jo ehtiny ettiin,kun sitte lopultaki tulin esiin piilostani.No täti otti mut heti kiinni ja vei äitin luo...Kaikki oli ihan kauheen vihasii,ja vasta sillon mä tajusin et se oli aika typerä temppu...
Kotona jouduin sit koko loppu illaks arestiin omaan huoneeseen,jossa itkin varmaan yön.
No ei siitä sit sen jälkeen olla enempää puhuttu...kai kaikki tajus et olin tosiaan pahoillani enkä enää koskaan tekis samaa...
Mut siltikin tuntuu et kaikil on jotain mua vastaan,tai sit ketään ei ainaka kiinnosta et mitä mulle kuuluu :( Aina puhutaan vaan muista serkuist,mut must ei koskaan...Kukaan ei koskaan muista kuinka vanha oon...Kaikki ei ees aina muista mun synttäreitä millään tavalla,puhumattakaan nimppareista :( No ei mulla kyl varsinaisesti oo ees mitään nimipäivää (kun ei mun nimee oo almanakas)mut kyl me mun nimipäivii aina vietetään yhtenä heinäkuun päivänä,mut ei sitä kukaan ikinä muista...
Ja kaikista eniten mua satutti,kun mulla oli viime kesänä rippijuhlat eikä mun yks täti perheineen tullu ollenka mun juhliin (vaikka kaikkien muiden juhliin on tullu).Eikä se siis muistanu mua millään tavalla!Ei kortilla ei ees tekstarilla!Siis ei millään! :( Miks se just mun juhlii ei halunnu muistaa :( Ja vaikka mä niin joskus aattelin siskojen rippijuhlis,et sit ku mul on rippijuhlat,niin sit kaikki tulee ja muistaa.Sillon mut huomataan ja mua onnitellaan...Meinaan synttärit ei oo enää moneen vuoteen tuntunu miltään mun juhlilta...
Mut toisimpa kävi...edes mun kaks aikuista serkkuuni ei vaivautunu tuleen kirkkoon vaan pelkästään kotiin (ja sehän nyt oli periaattees ihan sama ku ne ois tullu vaan synttäreille).Ja sit vielä mun isäni ei tullu kirkkoon vaan se tuli vaan pikasesti käymään meillä kotona.Niin et musta tuntu ihan ku siel kirkos ei olis ollu melkein ketään... :( Vaikka kaikilla muilla on ollu!
Serkuistani suurin osa on rasittavia pikku kakaroita,joita aina vain pitäisi ymmärtää...Vaikka kaikki heistä taitavatkin nyt olla jo kouluikäisiä,niin silti heitä kohdellaan edelleen lapsina ja heihin suhtaudutaan paljon ymmärtäväisemmin,kuin minuun ja siskooni silloin kun me olimme heidän ikäisiään :( Meidän olisi pitänyt silloin olla jo niin isoja ja hyvä tapaisia ihmisiä,vaikka ihan lapsiahan mekin vielä olimme...
Ja sitten minua ärsyttää myös kaikki noi mun enot ja tädit,ku tuntuu vaan et kaikki vihaa mua :( Enkä mä voi uskoo et kaikki johtuu vaan siitä ku me joskus vuosii sitte lähettiin kaikki käymään yhes valometsä paikas joskus talvella.No mä sit taisin sillon suuttuu jostain asiast,ja menin johonki piiloon mököttään.Ja sit jossain vaihees ne huomas et olin kadonnu jonnekki ja ne rupes sit etsiskeleen ja huuteleen mua.No mä olin edelleenki suuttunu ja allapäin,enkä siks tullu esiin,vaan annoin vaan toisten etsii mua...Mut sitä mun ei kyl ois pitäny tehä :( En tiiä kuinka kauan ne oli jo ehtiny ettiin,kun sitte lopultaki tulin esiin piilostani.No täti otti mut heti kiinni ja vei äitin luo...Kaikki oli ihan kauheen vihasii,ja vasta sillon mä tajusin et se oli aika typerä temppu...
Kotona jouduin sit koko loppu illaks arestiin omaan huoneeseen,jossa itkin varmaan yön.
No ei siitä sit sen jälkeen olla enempää puhuttu...kai kaikki tajus et olin tosiaan pahoillani enkä enää koskaan tekis samaa...
Mut siltikin tuntuu et kaikil on jotain mua vastaan,tai sit ketään ei ainaka kiinnosta et mitä mulle kuuluu :( Aina puhutaan vaan muista serkuist,mut must ei koskaan...Kukaan ei koskaan muista kuinka vanha oon...Kaikki ei ees aina muista mun synttäreitä millään tavalla,puhumattakaan nimppareista :( No ei mulla kyl varsinaisesti oo ees mitään nimipäivää (kun ei mun nimee oo almanakas)mut kyl me mun nimipäivii aina vietetään yhtenä heinäkuun päivänä,mut ei sitä kukaan ikinä muista...
Ja kaikista eniten mua satutti,kun mulla oli viime kesänä rippijuhlat eikä mun yks täti perheineen tullu ollenka mun juhliin (vaikka kaikkien muiden juhliin on tullu).Eikä se siis muistanu mua millään tavalla!Ei kortilla ei ees tekstarilla!Siis ei millään! :( Miks se just mun juhlii ei halunnu muistaa :( Ja vaikka mä niin joskus aattelin siskojen rippijuhlis,et sit ku mul on rippijuhlat,niin sit kaikki tulee ja muistaa.Sillon mut huomataan ja mua onnitellaan...Meinaan synttärit ei oo enää moneen vuoteen tuntunu miltään mun juhlilta...
Mut toisimpa kävi...edes mun kaks aikuista serkkuuni ei vaivautunu tuleen kirkkoon vaan pelkästään kotiin (ja sehän nyt oli periaattees ihan sama ku ne ois tullu vaan synttäreille).Ja sit vielä mun isäni ei tullu kirkkoon vaan se tuli vaan pikasesti käymään meillä kotona.Niin et musta tuntu ihan ku siel kirkos ei olis ollu melkein ketään... :( Vaikka kaikilla muilla on ollu!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinä sanot: "Minulla on niin ärsyttäviä sukulaisia että jättäisin mieluusti aina nuo sukujuhlat väliin"
Minä sanon: "Minulla on niin ärsyttäviä sukulaisia että jätän mieluusti aina nuo sukujuhlat väliin".
Pieni mutta tärkeä ero. Jätä se -isi- muoto pois verbistäsi, ja vot, sinä olet vapaa.
ku vaan voiski jättää...
Älä mene. Ei sinua kukaan kaipaa.
Hyvin viihtyvät, vaikka et olekaan siellä silmätikkuna.