Saa sitten se mossotus luvan loppua!
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=8330
YLEN TIEDEUUTISET:
TIIVIS ELäMäNTAPANEUVONTA EHKäISEE KAKKOSTYYPIN DIABETEKSEN PUHKEAMISTA
9.11.2006 klo 19.13
Neljä vuotta jatkunut tiivis ruokavalio- ja liikuntaohjeiden antaminen johti pysyviin elämäntavan muutoksiin ja esti kakkostyypin diabeteksen puhkeamista merkittävästi, osoittaa laaja suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus. Kansanterveyslaitoksella tehdyn, professori Jaakko Tuomilehdon johtaman tutkimuksen tuloksia esitellään uudessa Lancet-lehdessä.
Puolet heikentynyttä glukoosinsietoa potevista ihmisistä sairastuu diabetekseen kymmenessä vuodessa, ellei mitään muutoksia elämäntapoihin tehdä. Alkuperäisessä suomalaistutkimuksessa (Finnish diabetes prevention study, FDPS) ylipainoiset, keski-ikäiset osallistujat jaettiin satunnaisesti neuvontaa saaviin ja vertailuryhmään.
Neuvontaryhmässä oleville annettiin yksityiskohtaista ohjausta terveellisempien elämäntapojen omaksumiseen henkilökohtaisesti. Tavoitteena oli painon pudotus, rasvan vähentäminen ruuassa, kuitujen saannin lisääminen sekä reippaan puolen tunnin liikunnan ottaminen päivittäiseen ohjelmaan. Ohjausta jatkettiin neljän vuoden ajan. Sen jälkeen ohjausta saaneilla oli selvästi vähemmän kakkostyypin diabetesta kuin vertailuryhmässä olleilla. Riski sairastua oli 58% pienempi.
Niiden osalta, jotka eivät olleet sairastuneet diabetekseen alkuperäisen tutkimuksen päättyessä, seurantaa jatkettiin edelleen kolme vuotta. Elämäntapojaan muuttaneet jatkoivat uusia tapojaan, vaikka ohjausta ei enää ollut. Ero neuvontaa saaneiden ja vertailuryhmän välillä oli merkittävä vielä seitsemän vuoden kuluttua; todennäköisyys että ihminen oli sairastunut diabetekseen, oli neuvontaa saaneilla oli 36% pienempi.
Ohjausta saaneiden pienempi riski sairastua diabetekseen perustui suoraan perinteisten riskitekijöiden välttämiseen: he olivat laihduttaneet ja säilyttäneeet alentuneen painonsa, vähentäneet ruuan rasvaa ja lisänneet kuitua ja he liikkuivat enemmän. Vaikka elämäntavan muutoksilla ei diabetesta voi kokonaan torjua, saadaan niiden avulla kuitenkin merkittävä vähennys aikaan.
Kakkostyypin diabetes on lisääntynyt epidemian lailla teollisuusmaissa mutta myös vaurastuvissa kehitysmaissa sama ilmiö on nähtävillä. Vuoteen 2025 mennessä diabetesta arvioidaan sairastavan jo 330 miljoonaa ihmistä. Suomalaistutkimus antaa uskoa, että kehityksen suuntaan voidaan vaikuttaa jo elämäntapoja muuttamalla. Se on paljon halvempaa kuin pysyvä lääkitys.
Samassa Lancet-lehdessä julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa osoitetaan, että kohonnut veren sokeritaso, joka jää alle diabeteksen diagnoosin rajan, on itsessään kuolemanriskiä lisäävä tekijä. Harvardin yliopiston tutkimuksessa koottiin tiedot verensokeritasoista sekä diabetes-, aivohalvaus- ja sydänkohtauskuolemista 52 maasta eri puolilta maailmaa.
Vuonna 2001 diabetekseen kuoli 900 000 ihmistä. Näiden lisäksi kohonneen verensokerin syyksi arvioitiin 2,2 miljoonaa muuta kuolemantapausta eli enemmän kuin diabeteksen komplikaatioihin suoraan oli kuollut. Sydänkohtauksiin kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä, aivohalvaukseen 700 000 ihmistä. Yhteensä liian korkea verensokeri tappaa siten vuosittain 3,2 miljoonaa ihmistä. Luku on samaa luokkaa kuin suurina tappajina tunnetut tupakka (4,8 miljoonaa kuolemaa), liian korkea kolesterolitaso (3,9 miljoonaa) ja lihavuus (2,4 miljoonaa).
(Radion tiedeuutiset, Lancet)
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=8330
YLEN TIEDEUUTISET:
TIIVIS ELäMäNTAPANEUVONTA EHKäISEE KAKKOSTYYPIN DIABETEKSEN PUHKEAMISTA
9.11.2006 klo 19.13
Neljä vuotta jatkunut tiivis ruokavalio- ja liikuntaohjeiden antaminen johti pysyviin elämäntavan muutoksiin ja esti kakkostyypin diabeteksen puhkeamista merkittävästi, osoittaa laaja suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus. Kansanterveyslaitoksella tehdyn, professori Jaakko Tuomilehdon johtaman tutkimuksen tuloksia esitellään uudessa Lancet-lehdessä.
Puolet heikentynyttä glukoosinsietoa potevista ihmisistä sairastuu diabetekseen kymmenessä vuodessa, ellei mitään muutoksia elämäntapoihin tehdä. Alkuperäisessä suomalaistutkimuksessa (Finnish diabetes prevention study, FDPS) ylipainoiset, keski-ikäiset osallistujat jaettiin satunnaisesti neuvontaa saaviin ja vertailuryhmään.
Neuvontaryhmässä oleville annettiin yksityiskohtaista ohjausta terveellisempien elämäntapojen omaksumiseen henkilökohtaisesti. Tavoitteena oli painon pudotus, rasvan vähentäminen ruuassa, kuitujen saannin lisääminen sekä reippaan puolen tunnin liikunnan ottaminen päivittäiseen ohjelmaan. Ohjausta jatkettiin neljän vuoden ajan. Sen jälkeen ohjausta saaneilla oli selvästi vähemmän kakkostyypin diabetesta kuin vertailuryhmässä olleilla. Riski sairastua oli 58% pienempi.
Niiden osalta, jotka eivät olleet sairastuneet diabetekseen alkuperäisen tutkimuksen päättyessä, seurantaa jatkettiin edelleen kolme vuotta. Elämäntapojaan muuttaneet jatkoivat uusia tapojaan, vaikka ohjausta ei enää ollut. Ero neuvontaa saaneiden ja vertailuryhmän välillä oli merkittävä vielä seitsemän vuoden kuluttua; todennäköisyys että ihminen oli sairastunut diabetekseen, oli neuvontaa saaneilla oli 36% pienempi.
Ohjausta saaneiden pienempi riski sairastua diabetekseen perustui suoraan perinteisten riskitekijöiden välttämiseen: he olivat laihduttaneet ja säilyttäneeet alentuneen painonsa, vähentäneet ruuan rasvaa ja lisänneet kuitua ja he liikkuivat enemmän. Vaikka elämäntavan muutoksilla ei diabetesta voi kokonaan torjua, saadaan niiden avulla kuitenkin merkittävä vähennys aikaan.
Kakkostyypin diabetes on lisääntynyt epidemian lailla teollisuusmaissa mutta myös vaurastuvissa kehitysmaissa sama ilmiö on nähtävillä. Vuoteen 2025 mennessä diabetesta arvioidaan sairastavan jo 330 miljoonaa ihmistä. Suomalaistutkimus antaa uskoa, että kehityksen suuntaan voidaan vaikuttaa jo elämäntapoja muuttamalla. Se on paljon halvempaa kuin pysyvä lääkitys.
Samassa Lancet-lehdessä julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa osoitetaan, että kohonnut veren sokeritaso, joka jää alle diabeteksen diagnoosin rajan, on itsessään kuolemanriskiä lisäävä tekijä. Harvardin yliopiston tutkimuksessa koottiin tiedot verensokeritasoista sekä diabetes-, aivohalvaus- ja sydänkohtauskuolemista 52 maasta eri puolilta maailmaa.
Vuonna 2001 diabetekseen kuoli 900 000 ihmistä. Näiden lisäksi kohonneen verensokerin syyksi arvioitiin 2,2 miljoonaa muuta kuolemantapausta eli enemmän kuin diabeteksen komplikaatioihin suoraan oli kuollut. Sydänkohtauksiin kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä, aivohalvaukseen 700 000 ihmistä. Yhteensä liian korkea verensokeri tappaa siten vuosittain 3,2 miljoonaa ihmistä. Luku on samaa luokkaa kuin suurina tappajina tunnetut tupakka (4,8 miljoonaa kuolemaa), liian korkea kolesterolitaso (3,9 miljoonaa) ja lihavuus (2,4 miljoonaa).
(Radion tiedeuutiset, Lancet)
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Ohjausta saaneiden pienempi riski sairastua diabetekseen perustui suoraan perinteisten riskitekijöiden välttämiseen: he olivat laihduttaneet ja säilyttäneeet alentuneen painonsa, vähentäneet ruuan rasvaa ja lisänneet kuitua"
Millaista rasvaa olivat vähentäneet? Nykyisillä rasvasuosituksilla diabetes vain lisääntyy. Voin ja eläinrasvojen kulutuksen väheneminen ei ole mitenkään vaikuttanut diabeteslukuihin. Kuitujen määrän lisääminen tarkoittaa käytännössä lisää hiilihydraatteja ja sillä ei ole mitään positiivisia vaikutuksia.
Sinulla ei ole minkäänlaista FAKTA- eli tutkittua tietoa siitä, että nykyiset rasvasuositukset lisäävät diabetesta. Omaa mutu-ajattelua ja toisten ajattelun tulosten tarkoitushakuista vääristelyä sitten siitäkin edestä.
itse, ilman FAKTA- eli tutkittua tietoakin, että kun eläinrasvojen kulutus on vähentynyt ja voin kulutus on laskenut viidennekseen ja puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana niin ainakaan voita ei voida syyttää korkeista diabetesluvuista. Myös pitää ymmärtää, että diabetes on hiilihydraattiaineenvaihdunnan sairaus eli sokeritauti, eikä mikään "rasvatauti". Toki pitää muistaa, että keinotekoiset rasvat yhdessä runsaiden hiilihydraattien kanssa lisäävät diabeteslukuja.
vaikuttavat edullisesti verensokeriin.
putkinäölläsi vain yhtä tekijää. Suuri merkitys on myös sillä, että ruisleipä ja puuro ovat vaihtuneet ciapattoihin ja muroihin. Tällöin jäävät ne elintärkeät kuidut saamatta. Ja se taas on vaaratekijä niin D2:n kuin syövänkin suhteen. Ja tietysti nostaa painoa.
erityisesti kasvisten sisältämät liukenevat kuidut. Viljojen liukenemattomilla kuiduilla, eli selluloosalla, ei tätä terveysvaikutusta ole.
selvää esim. kauran vaikutuksista verensokeriin.
Hiilihydraattivoittoisessa ruokavaliossa kannattaa käyttää paljon kuituja, sillä kuidut vähentävät ja hidastavat hiilihydraattien imeytymistä ja siten hiilihydraattien haittavaikutukset pienenevät.
suurin osa on liukoista kuitua, beetaglukaania.
siksi kauraa kannattaa syödä niidenkin, jotka eivät usko, että "selluloosalla" on ihmisen terveydelle mitään merkitystä.
Kaura vaikuttaa verensokeriin erittäin edullisesti. Sen vuoksi sitä suositellaan diabeetikoille, ja metabolisesta oireyhtymästä kärsiville. Eli se aamupuuro tekee kyllä karpparillekin hyvää, kuten nimim. Menhirkin on täällä moneen otteeseen todennut.
päätellyt, että henkilöautokanta maassamme on noussut roimasti sitten 60-luvun. Tämän täytyy olla yhteydessä diabeteksen räjähdysmäiseen kasvuun niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa. Eli ainakaan hevosia ei voida syyttää diabeteksesta, niiden lukumäärä on huomattavasti vähentynyt.
Kiellettäköön yksityisautoilu huomisesta lähtien. Samalla loppuvat myös kolarit ja polttoaine säästyy. Kasvihuoneilmiökin hidastuu.
Sinä voit itseksesi ymmärtää tuon sokeritautisekoilusi. Diabeteksessa ei ole kyse yksinomaan syödyistä hiilihydraateista. Elimistössä kaikki vaikuttaa kaikkeen, mikä tietenkin on itseoppineen ravitsemus"expertin" käsityskyvyn ulkopuolella. En jaksa ymmärtää, millä mandaatilla räpiköit asialleen omistautuneita tutkijoita vastaan, jatkuvasti. Ainoa selitys on yksinkertaisuus ja ne lapselliset salaliittoteoriat, jotka joku täällä aiemmin mainitsikin.