Tällä palstalla törmää usein siihen, että ihmiset puhuvat jostain hengellisestä laulusta virtenä. Periaattessa kaikki hengelliset laulut ovat virsiä, mutta virallisesti virsi on sellainen hengellinen laulu joka on virsikirjassa. Virsikija löytyy muuten netistä osoitteessa http://evl.fi/virsikirja.
Joululaulu "En etsi valtaa loistoa" löytyy virsikirjasta nimellä "Ei valtaa kultaa loistoa". Täytyy muuten mainita, että se ja "Soi kunniaksi Luojan" ovat molemmat Jean Sibeliuksen säveltämiä.
Hautajaisissa voi mainiosti käyttää myös hengellisiä lauluja. Esimerkiksi "Suojelusenkeli", "Niinkuin muuttolintusen tie", "Olen kuullut on kaupunki tuolla" ovat juuri sellaisia.
Säveltäjiltä Laaksonen, Löytty, ym. löytyy paljon hienoja hengellisiä laulua. Kuten "Nuoren seurakunnan veisukirja" sisältää näitä ns. "riparilauluja".
Ja tietenkin virsikirjassa on paljon hyviä virsiä ja sehän on tietysti makuasia. Sävelmistö on vaihtelevaa ja kehotankin kaikkia kiinnostuneita tutustumaan siihen.
Joululaulu "En etsi valtaa loistoa" löytyy virsikirjasta nimellä "Ei valtaa kultaa loistoa". Täytyy muuten mainita, että se ja "Soi kunniaksi Luojan" ovat molemmat Jean Sibeliuksen säveltämiä.
Hautajaisissa voi mainiosti käyttää myös hengellisiä lauluja. Esimerkiksi "Suojelusenkeli", "Niinkuin muuttolintusen tie", "Olen kuullut on kaupunki tuolla" ovat juuri sellaisia.
Säveltäjiltä Laaksonen, Löytty, ym. löytyy paljon hienoja hengellisiä laulua. Kuten "Nuoren seurakunnan veisukirja" sisältää näitä ns. "riparilauluja".
Ja tietenkin virsikirjassa on paljon hyviä virsiä ja sehän on tietysti makuasia. Sävelmistö on vaihtelevaa ja kehotankin kaikkia kiinnostuneita tutustumaan siihen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Virsi on runomittainen hengellinen laulu, joka on ensisijaisesti tarkoitettu yhteislauluksi. Virren laulamista sanotaan veisaamiseksi. Virsi koostuu säkeistöistä. Virrestä voidaan ottaa eri tilaisuuksissa vain osa virren säkeistöistä. Näin tehdään esimerkiksi kun halutaan rajoittaa virren veisuun viemä aika lyhyemmäksi.
Virren veisuuta voidaan säestää soittimella. Kirkoissa soittimena käytetään yleensä urkuja. Säestää voidaan myös pianolla, urkuharmonilla, kitaralla, huilulla tai muulla instrumentilla, jotka antavat laulettavan sävelen. Veisuuta helpottaa esilaulaja. Kirkoissa esilaulajina toimivat kanttorit tai kanttori-urkurit.
Tunnetuin virsien kokoelma on kirkolliskokouksen hyväksymä virsikirja, mutta myös monien herätysliikkeiden lauluja kutsutaan virsiksi. Monet virret ovat syntyneet rukouksena ja virsilaulu antaa siten jumalanpalveluksessa seurakunnalle välineitä rukoukseen, kiitokseen ja ylistykseen.
ja hengellisellä laululla on ollut kyllä selvä ero. Virret ovat kirkkolauluja, siis osa jumalanpalvelusta ja niiden sisältö on tietysti ollut kunkin kirkon virallisen opin mukainen.
Hengelliset laulut sensijaan ovat kansanlaulutyyppisiä epävirallisia laulelmia. Nykyään virrellä ja hengellisellä laululla ei liene enää selvää eroa, kun virsikirjaan on otettu paljon hengellisiä lauluja.
joo tosiaan virsikirjassa on paljon sellaisia virsiä jotka ovat myös hengellisissä lauluissa ja toivelaulut kirjoissa mm.Me lapset pienet riennämme:vk.32 Ei valtaa kultaa loistoa(en muista numeroa) Maa on niin kaunis: vk:30
yhdyn tähän et tosiaan virsikirjassa on paljon hengellisiä lauluja mm. Maa on niin kaunis on virsi 30 ja se on myös muissa kirjoissa työni puolesta virret ovat tuttuja myös hautajaisiin sopivia suojelusenkeli,niin kaunis on maa