Hyvät naiset antakaa vinkkejä

oli ihan pakko vastata. ihailen tukeasi todella paljon! mikseivät kaikki miehet ole tuollaisia?
vaikuttaa tosin siltä, että olet jo tukenut parhaasi mukaan, mutta voisithan yrittää motivoida vaimoasi vielä vähän lisää? käykää useammin yhdessä lenkillä,valmistakaa kevyttä ruokaa tai muuten etsitte harrastuksen, joka vie ajatukset pois ruoasta, käykää esim elokuvissa, vierailkaa tuttavien luona, jne. voit myös luvata "palkita" vaimosi kun hän onnistuu laihduttamaan välitavoitteisiin, esim. shoppailureissu, ulkomaanmatka, aika kauneushoitolaan!
joka tapauksessa, tukesi on varmaan hänelle edelleen tärkeää, mutta älä painosta, se kostautuu.
tsemppiä sinulle ja vaimollesi!

alkaa jo ruokakaupassa, kun tehdään valintoja ostettavista ruoka-aineista. Ostetaanko herkkujuustoja vai 5 %:n juustoja, kevytmaitoa vai rasvatonta, rasvaista leikkelettä vai kalkkunaleikkelettä, vaaleaa vai tummaa leipää jne... Jos ostetaan se epäterveellisempi vaihtoehto, se ihan varmasti myös syödään.

Voit siten tukea vaimosi laihduttamista osallistumalla kaupassakäynteihin ja tekemällä kevyitä valintoja, vaatimalla kasvisten käyttöä ruuanlaitossa, keittojen ja salaattien tekemistä, aamupuuroa jne. Samoin voit kieltäytyä keksien ja pullien syömisestä, karkista, vierasvarasta, pizzasta yms. Jos toinen ei syö tai vaadi kaloripitoisia herkkuja, toisenkin on paljon vaikeampi perustella niiden syömistä itselleen ja muille.

Voit myös suoraan sanoa vaimollesi, että hän lihavana näyttää epäseksikkäältä. On minunkin mieheni sanonut minulle suoraan. Ensin loukkaannuin, mutta sitten sisuunnuin ja päätin näyttää hänelle. Muutaman kuukauden laihdutuksen jälkeen olen normaalipainoinen ja aion myös pysyä uudessa painossani.

Varmaan tiedätkin, että laihduttaessa kaiken a ja o on säännöllinen syöminen. Pitää syödä aamiainen, lounas, välipala, illallinen ja iltapala. Vaadi kotona, että järjestystä noudatetaan. Vaadi salaattia joka aterialle. Vaadi että koko perheesi syö lautasmallin mukaan (puolet lautasesta täytetään salaateilla ja raasteilla). Se opettaa lapsillekin oikean tavan syödä. Puoliso voi halutessaan tehdä paljon muutakin kuin painostaa laihduttamaan. Paras tapa on, että koko perhe yhtä aikaa muuttaa ruokailutottumuksiaan. Tehkää tästä koko perheen projekti!

Oletkos sä joskus sanonut hänelle hänen painostaan jotain arvostelevaa ?Vaikka huomaamattasi..
Kannattaisikohan antaa asian olla niin että vaimosi laihduttaa silloin kun laihduttaa, koska hänellä se motivaatio täytyy olla, ei sinulla muuta kuin itseesi ;)Älä stressaa itseäsi sillä niin vaimosikaan ei stressaa vaan voi tehdä sen niinkuin parhaaksi katsoo, vai onko kyseessä selvä terveydellinen syy että paino täytyisi saada nopeasti alas ?Tiedän tietysti että lähempänä normaalipainoa on aina parempi mutta se vie aikansa ja tarvitsee voimaa tehdä se itse.
Onkohan vaimosi joskus kärsinyt syömishäiriöstä?
Itse olen, ja sen takia painosta puhuminen jopa omien tyttärien kanssa oli aluksi tosi vaikeaa.Mun mielestä sun tarvitsee vaan rakastaa, mieti rakastatko vaimoasi sellaisena kuin hän on vai onko ongelma enempi sun ? Oletko sä kysynyt vaimoltasimiksi et tule saunaan meidän kanssa, ja jos tulee niin älä ainakaan 'arvostele' häntä, vaan elä vaimosi rinnalla jos rakastat häntä ja lapsiasi, nauttikaa elämisestä vapaasti :)

Vaimollesi ei selkeästi useista yrityksistä huolimatta sovi tuo mm. Painonvartijoiden käyttämä virallisterveellinen laihdutusruokavalio.

Suosittelisin että sinä ja vaimosi tutustutte vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Moni Painonvartijoissa epäonnistunut on laihtunut sillä pysyvästi.

Tuoreen tutkimustieton mukaan vhh-ruokavalio on paitsi tehokas laihduttamisessa myös terveellisempi kuin suositusten mukainen runsashiilihydraattinen ruokavalio.

Lisätietoja: http://karppaus.info/

Meitä on niin monenlaisia. Joku jo kiitti sinua ja toinen sanoi sisuuntuneensa arvostelusta ja laihduttaneensa siksi. Itse kokisin arvostelun loukkaavana ja kovin ahkeran kannustuksen painostuksena (ja arvosteluna). Tukea voit, mutta motivaatio ja vastuu projektista on vaimollasi. Minä varmaan kapinoisin lihomalla lisää. Tai masentumalla ja vetäytymällä, istumalla sohvaan suremaan ja syömään - eli lihomaan.
Se ettei vaimosi halua edes puhua asiasta kertoo että sinun ei kannata sen enempää painostaa. Ehkä hän kokee alentavana sen että paino ja ulkonäkö on sinulle niin merkityksellistä, ettei persoonalla ole merkitystä. Tai ehkä hänen itsetuntonsa ei kestä minkäänlaista kritiikkiä.
Voin kuvitella mieheni innokkaasti ehdottelemassa tätä ja tuota minun painoni kontrolloimiseksi. Voin kuvitella miten se tukkii tiet, enhän halua alistua moiseen kontrolliin.
Voithan itseksesi miettiä, mistä kilot ovat tulleet. Liikkuuko vaimosi ollenkaan muuten kuin sen lenkin mille hänet viet (vie hänet muuten lenkille jutellaksesi, ei laihduttaaksesi)? Syökö hän salaa? Syökö hän karkkia? Onko arkiruokanne terveellistä? Juotteko? Yritä sitten puuttua numeroa tekemättä näihin. Salasyömiseen et tosin voi puuttua muuten kuin olemalla paljon hänen kanssaan, liikkuen ja syöden yhdessä.
Voit siis tehdä aika paljon, kunhan et puhu siitä. Kuuntele vaikka sen sijaan. Ja puhu muusta, puhu itsestäsi.

ja odota mitä hän itse aikoo tehdä!!
Voit antaa sitten tukeasi, varsinkin kun hän sitä pyytää.

Jotenkin tuntuu siltä ja jotkut tututkin on sanoneet, että rassaa tämä painonvartijoiden pisteiden lasku ja tapaamisissa kulkeminen on joidenkin mielestä nöyryyttävää. Olla kaikkien tuijotuksen arvosteltavana ja ehkä pettyä huonosta tuloksesta.

Yksinkertaiselta tuntuu noiden helppojen ratkaisujen tekeminen, ostaa rasvatonta/sinistä maitoa, ehdottomasti jogurtit, täysmehut, sämpylät vaihtaa terveellisimpiin.... nuo piilokaloripommit. Sekä leikkeleet vaivihkaa parempiin vaihto-ehtoihin.

Jos vaimo on päivät lasten kans kotona, ei motivaatio ole varmaankaan huippuluokkaa. Jos näin on, niin kehoita vaimoa iltaisin johonkin ns. omaan juttuun ja hoida muksuja vuorollasi.

Pienet kehut, hellät huomaavaisuudet tekevät ihmeitä. Parturiin ja nätti uusi kampaus tsemppaa kummasti. Kilot eivät ole hetkessä tulleet ja eivät hetkessä lähde. Vaimoosi rakastuit hänenä itsenään ja ethän itsekään enää ole 20-v. nuorimies.

Kyllä se siitä, hiljaa hyvä tulee.

Hienoa, että lähdit asian kanssa liikkeelle, se on vaimostaan välittävän herrasmiehen teko, hän tuntuu olevan sinulle rakas niinkuin olla pitääkin.

Moro

Kiitos hyvistä vastauksista,

Kertokaa naiset vielä ehdotuksia minulle, miten hauluaisitte, että aviomiehenne tukisi teitä vastaavassa tilanteessa ?