Hei, kamoon! Tuntuu näitä juttuja lukiessa että osalla heittää vähän yli tämä homma..normaalipainoiset ihmiset laihduttaa..
Ja sitten kun on laihtunu niin vetää senkin yli, kun on normaalipainoinen. Realistiset ajatelmat ois mun mielestä se mistä alottaa.
Ja sitten kun on laihtunu niin vetää senkin yli, kun on normaalipainoinen. Realistiset ajatelmat ois mun mielestä se mistä alottaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin! On täällä myös aivan liikaa porukkaa jotka eivät todellakaan ole tosissaan mitä tulee painonpudotukseen. Tyyliin "haluan Jouluksi -10kg, miten onnistuisin?" on aika vakiokauraa täällä. Edelleen! Unohtakaa laihdutus ja aloittakaa elämä uudelleen sellaisena joka on jotakin muuta kuin surkuttelua ja lohturuoan mässäilyä. Liikunnallisia harrastuksia ja jotakin muuta kuin jokisialle mitoitettuja ja suunniteltuja ruoka-annoksia.
Saatan olla väärässä, mutta jostakin syystä tuntuu, että miehille tuo elämänmuutoksen tekeminen käy jostakin syystä helpommin. Ainakin omat tuttavat(äijät) ovat ottaneet kerralla itseään niskasta kiinni ja muuttaneet elämäntyylinsä senkaltaiseksi, että paino pysyy normaalina ja ruokailusta ei tarvitse tehdä mitään numeroa suuntaan eikä toiseen. Avainsanana runsas ja kuormittava liikunta johon jokaikinen pystyy tiettyjä liikuntaesteisiä lukuunottamatta. Tekosyitä omalle laiskuudelle ja liikkumattomuudelle löytyy pilvin pimein.
Projekteilla ja kuureilla on alku ja loppu. Näiden jälkeen olisi vielä opittava elämään kohtuudella. Aika monella menee metsään.
Vai mitä? ja teidät on varmaan aseella ohimolle tähdäten pakotettu tuleen tänne lukeen näitä juttuja. jos joku mielestänne kirjottaa typeriä, niin jättäkää omaan arvoonsa jos ette osaa kannustavasti ja asiallisesti kommentoida.
Elämäntapamuutos tehty jo aikoja sitten ja arkeen kuuluu päivittäistä liikuntaa ja kohtuullista elämää muutenkin sen kaikilla eri saroilla.
Tuki ja kannustaminen ei vain valitettavasti riitä mihinkään vaikka siitä joskus apua onkin. Kaikki lähtee siitä ajatuksesta, onko tämänhetkinen olomuotoni ja elämäni senlaatuista että pidän siitä vai olenko loppuikäni senkaltainen kuin itse haluan? Itsekuria vaatii ja todella paljon. Kuurit auttavat parhaimmillaan pudottamaan muutaman kilon, mutta kuten kirjoitin, on kuurin jälkeen opittava taas uudet kujeet ettei ne makkarat ryntää takaisin kaapin kautta kupeille.
Mitä ihmeellisempi poppakonsti,sitä varmemmin kilot palaavat, parhaassa tapauksessa ekstraakin.
Ei tämä ole mitään salatiedettä vaikka täällä kirjoittelevat voivottelevat painonpudotuksen vaikeudesta. Lukuunottamatta henkilöitä joiden aineenvaihduntahäiriön vuoksi paino nousee, ei takuulla löydy ihmistä jonka painoa ei saataisi pudotettua balansoimalla elämäntavat uudelleen ilman mitään ihmeitä ja pikaratkaisuja.
Mihin on kiire? Eikö tavoite olekaan tarkoitettu pysyväksi?