Töissä mua on yritettänyt savustaa alusta asti pihalle 58-vuotias elämäänsä ilmeisen kyllästynyt nainen. Joka haluaa olla osastomme ainoa "prinsessa", mut sori et ole enää.
Aluksi otin itseeni, sitten hieman masennuin ja loppujen lopuksi kukaan ei mulle enää puhunut eikä musta kukaan pidä, kiitos "harakan" kuka manipuloi osastomme ihmiset (vain 5hlö:ä)vastaani, mutta vain meidän oma osasto, tulen muiden kanssa todella hyvin toimeen, nämä muun osaston ihmiset kun ovat täysin tietoisia tämän "harakan" luonteesta, eivätkä pidä hänestä lainkaan!!
Tästä syystä tiedän etten voi olla syyllinen kaikkeen mitä harakka väittää minun olevan. Joten olen tehnyt periaate päätöksen; mä en lähde kulumallakaan!! Kyllä mä täällä jaksan, kun pomo sentään on ihan mukava ja reilu, hieman lepsu, kun ei esim. ota hoitaakseen näitä tälläisiä ongelmia työpaikalla, mutta mukava kuitenkin!!
Aluksi otin itseeni, sitten hieman masennuin ja loppujen lopuksi kukaan ei mulle enää puhunut eikä musta kukaan pidä, kiitos "harakan" kuka manipuloi osastomme ihmiset (vain 5hlö:ä)vastaani, mutta vain meidän oma osasto, tulen muiden kanssa todella hyvin toimeen, nämä muun osaston ihmiset kun ovat täysin tietoisia tämän "harakan" luonteesta, eivätkä pidä hänestä lainkaan!!
Tästä syystä tiedän etten voi olla syyllinen kaikkeen mitä harakka väittää minun olevan. Joten olen tehnyt periaate päätöksen; mä en lähde kulumallakaan!! Kyllä mä täällä jaksan, kun pomo sentään on ihan mukava ja reilu, hieman lepsu, kun ei esim. ota hoitaakseen näitä tälläisiä ongelmia työpaikalla, mutta mukava kuitenkin!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näin minäkin ajattelin että pärjään, pomot vaihtuivat ja huomasivat viisaina ihmisinä missä mentiin joten jaksoin sen turvin. Osa työkavereitani tiesivät tilanteen joten en välittänyt kiusaamisestani vaikka se harmittikin ja vaikeutti työtäni.
Kumminkin lopulta kävi niin että kun en enää ehtinyt olla niiden viereisten osastojen kivojen hoitajien kanssa tekemisissä kun kiusaajani eristivät minut ja järjestivät niin paljon töitä etten ehtinyt mukaan kuppikuntiin hoitamaan suhteitani. Näin saivat kiusaajani käännytettyä lähes kaikki minua vastaan ja ne joita ei käännytetty eivät uskaltaneet puuttua tilanteeseen peläten itse joutuvansa kiusatuiksi, näin mimulle kerrottiin..
Vanhukset näkivät myöskin kiusaamiseni ja olivat pahoillaan ja surullisia siitä ( myös vanhuksia kiusattiin).
Taloon tuli uusi pomo (hiirulainen päällisinpuolin mutta luonne kuin hitlerillä) Hän siunasi kiusaamisen täysin, minua ei kuunneltu ja suljettiin kaiken ulkopuolelle sitten hän kehtasi vielä väittää etten ole noudattanut hänen ohjeitaan. Koskaan ei muuta ohjetta tullut kuin se että minun pitäisi niellä kaikki p...a ja olla niinkuin ei mitään tapahtuisi. Kukaan ei jaksa tuollaista pitemmänpäälle joten sairastuin masennukseen .. Töissä viimeisinä aikoina panikoin kun tuntuu että kaikki loka kaadettiin niskaani ja minun olisi pitänyt se "uljaasti kantaa" ...hyvi hitto mikä johtaja.....
Minäkään en lähde kiusaamisen takia. Haluan nähdä miten se päättyy.
Olen eristettynä tehnyt ne työt joita on määrätty.
Olen kääntynyt sisäänpäin ja huomannut, että olen aika hyvä ihmiseksi.
Ei kai minua muuten olisi alettukaan kiusata.
Ok, olen saanut terapiaa ja kuntoutusta ja oppinut hakemaan apua. Kannattaa!
Ei kannata jäädä yksin.Maailmassa on paljon ihan kunnon tyyppejä, niinkuin tällä palstallakin.
Tsemppiä!
Sinulla on onnea, kun kiusaajasi ei ole pomo, minulla oli. Yritin olla välittämättä, mutta sitten seurasi täydellinen romahdus.
Hullujen kanssa en pidä ryhtyä töihelemään.
Kannattaa ottaa riski ja lähteä sellaisesta puljusta.
On vielä 10vuotta työaikaa ja tämä yksi ammatti. Mihin voisin päästä?
On pakko jaksaa tai sitten ei.
Ainakin on pakko yrittää.