olen ollu mieheni kanssa yhessä 18.vuotta ja hyvin meni siihen asti kunnes mulle iski kriisi päälle.mikään ei ole hyvä kaikki tympii mies on itkun partaalla kun en halua sen kanssa mitään.pelkkä seksin ajatteleminenkin yököttää ja en voi sietää kun ukko yrittääkään muhun koskee.asoista ollaan juteltu,mutta ei tunnu sekään auttavan kai tää sit on joku ohi menevä vaihe.en haluais erotakkaan.onko muilla tämmöstä?
mikä auttais...
yks vaan
4818
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Seksiyökötys" on vain oire jostain syvemmällä piilevästä ongelmasta. Selvittämättömiä asioita kenties..? Pienien ongelmien kasautumista muilla elämän alueilla..? Mitä, siitä teidän on nyt otettava selvää.
Istutte alas, varaatte aikaa, olette valmiita valvomaan vaikka yökaudet, puhutte, puhutte ja puhutte, ottakaa vaikka kynä ja paperia avuksi. Selvittäkää, mikä mättää (pienikin asia) ja löytäkää yhdessä siihe ratkaisu. Olkaa ehdottoman rehellisiä. Kipeää se voi tehdä, mutta se kannattaa.
Mulla on aivan sama tilanne kuin sulla. Olemme olleet yhdessä 20 vuotta. Tilanne on pahentunut viimeisten parin vuoden aikana ja tuntuu, ettei tämä "vaihe" menekkään ohi. Ensin ajattelin, että kyseessä on joku mun oma kriisi ja että kyllä se siitä. Mutta nyt on alkanut tuntumaan siltä, että tähän tilanteeseen ei ole muuta ratkaisua kuin ero. Ei asiat tunnut parantuvan vaikka yrittääkin keskustella, sillä siihenkään ei enää pystytä. Koita jaksaa ja toivottavasti valoa näkyy tunnelin päässä. Musta tuntuu, että mulla on oikeus alkaa ajattelemaan itseäni ja myös miehelle ois parempi jos erottais. Näinkään ei voi jatkua!
Muutama vuosi sitten ja nyt olemme olleet erossa jo pian neljä vuotta.
JOkainen tietenkin tekee omat ratkaisunsa mitkä kokee oikeaksi itselleen. Minulle oikein ratkaisu oli ero enkä ole sitä kyllä katunut.
Minulla oli hyvä avioliitto, jota kesti 20 vuotta, mutta aika ajoi sen ohi ja nyt minulla on hyvin asiat.
Pahan olon kanssa ei kannata olla pitkää aikaa jos parannusta ei tule.
16 vuotta yhdessä ja pari viime vuotta ollut tuota samaa tunnetta mitä sinulla eli seksipuoli tökkii. Muuten ollaan kuin hyvät kaverukset. Lapsien takia vielä jatkettu. Meillä myös sillä tavalla samoin että mies ei haluais erota. Nyt keskusteltu että koitan parhaani mukaan huomioida häntä enemmän ja hän samoin minua, sekä kosketella puolin ja toisin, vaikkei huvittaisikaan aina kaiken kiireen keskellä. Jotenkin ehkä olemme lähentyneet toisiamme, henkisesti varsinkin. Mutta joskus ero toimii paremmin, en osaa muuta sanoa.
Voimia sinulle!