Kävin tänään kenkäkaupassa ostamassa kenkiini uudet nauhat ja jäin pohtimaan tämmöistä: Menettekö te naiset koskaan kauppaan ostamaan vain sitä mitä olette ajatellutkin ostaa, vai jäättekö aina katselemaan mitä muuta olisi tarjolla? Tapahtuuko teille koskaan niin, että olette menossa ostamaan vaikkapa vain kaulahuivia, mutta mukaanne tarttuu myös takki ja kengät?
Nimittäin minulla on aika vahva epäilys, että miehet toimivat ostoksillakin periaatteella suunnitelma->toteutus (tai sisään->ulos ;) ) ja naiset toimivat kokonaisvaltaisemmin, jakaen huomiotaan muuallekin kuin siihen itse perusasiaan.
Nimittäin minulla on aika vahva epäilys, että miehet toimivat ostoksillakin periaatteella suunnitelma->toteutus (tai sisään->ulos ;) ) ja naiset toimivat kokonaisvaltaisemmin, jakaen huomiotaan muuallekin kuin siihen itse perusasiaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Riippuu siitä mitä tilin saldo näyttää :P
Jos vastaan tulee vaikka tosi upea takki ja vieläpä puoleen hintaan, niin mitä todennäköisemmin ostan sen mukaan. Yleensä en osta mitään mitä minulla on jo paljon, kuten jakku(ulko)takkeja en tartte kun on jo kolmessa eri värissä :O
Yleensä jotain pientä saattaa tarttua mukaan, jos tulee vastaan. Minäkin mene kauppaan periaateella sisään ulos, en jaksa tuntikausia notkua vaaterekeillä. Äkkiä sitä ympärilleen silmäilee ja näkee tarjonnan.
Tässä asiassa mun mies on kyllä ihan samanlainen, jos kävellään jonkun hyllyn ohi ja se bongaa jotain niin; "pitäsköhän ostaa.." vaikkei olis alunperin sitä tuotetta haettukaan.
Eli sun miehesi on se "feminiininen osapuoli" teidän liitossanne ja sinä se "maskuliininen"..?
??? :D
Meillä ollaan tasa-arvoisia - ei ole miesten tai naisten hommia. En tiennytkään että se on feminiininen puoli jos ostaa jotain mitä sattuu kaupassa näkemään, vaikkei sitä alunperin olisikaan lähtenyt ostamaan :D
Itselläni ihan ruokaostoksetkin on ennen harkittu, että mitä ostetaan ja nollatoleranssi tuon shoppailun ja heräteostosten suhteen. Mutta tämänhän sanelee taloudellinen pakko (köyhä opiskelija). Eli minulle ei tarttuisi mukaan edes extrakengännauhoja tai hansikasparia, jos vaikka kengät ostan. Aina harkittava todellinen tarve ja suhteuttaa se taloudelliseen tilanteeseen. Jos sitä rahnaa joskus tulevaisuudessa jää extraan, niin sitten ollaan vähän löyhemmin.
Lähdin viime viikolla kauppoihin,koska tarvitsin uuden "pikkujoulupaidan". Kiersin kauppoja nelisen tuntia ja palasin kotiin uusien alusvaatteiden (huom,monikko) kanssa. Tavallaanhan ajattelin kokonaisvaltaisemmin,koska pukeutuminenhan lähtee kauniista alusvaatteista;)Nyt kun vielä löytys se paita..
Mutta kengännauhoja en asiakseni lähtisi ostamaan, koska pitää mennä autolla ja se jos mikä on haaskuuta. Odotan vähintään, että voin käydä duunimatkan varrella. Isompaa vaatetta kylläkin haen varta vasten, ja silloin voi olla varma, ettei sitä löydy. :) Tämä pätee erityisesti kenkiin ja takkiin.
Ostan vaatteeni pääosin joko kirpputorilta tai ulkomailta. Kirpputorille ei mennä mikään tietty mielessä ja ulkomailla ostetaan pitemmäksi aikaa, esim. talvella vaatteita jo kesää ajatellen jne.
Kotihankinnoissa yritän kirjoittaa juttuja lapulle ja käydä kaupassa kerran, pari viikossa. Tosin tälläkin viikolla olen käynyt joka päivä, koska olen unohtanut lapun jääkaapin oveen töihin lähtiessä ja siten on aina se hammastahna, vessapaperi tai biojätepussit jäänyt ostamatta. Nyt pitäisi laatia lista rautakauppaa varten (kuusiokulma-avain, vaatehyllykouru...).
Olen aina ihmetellyt tuota miesten tapaa käydä ostoksilla, nyt puhun miehistä lähipiirissäni. Kun he menevät ostoksille olkoonkin se vaikkapa nauloja, niin... he menevät suoraan sinne naulahyllyköille, valitsevat ostoksensa ja painuvat kassalle!
Minä taasen saan aikani kulumaan rautakaupassakin vain kuljeskelemalla hyllyltä toiselle, kunhan katselen, harvemmin käteeni mitään ostettavaa tarttuu!
kiire, toteutan tuota miehistä shoppaustapaa. Mutta muuten myönnän, että kaupassa tulee joskus turhankin kauan pyörittyä ja hypisteltyä kaikkea mahdollista =)
Minä olen aika laiska 4-kymppinen shoppaaja. Lapsiakin on, joten kaupassa on tiuhaan käytävä. Minä taidan ollakin aika täsmäostaja, mitä en ole tullut ajatelleeksi aikaisemmin.
Perusjutut tilaan postimyynnistä ja ne tuodaan kotiin. Kattilahyllyjen välissä kulkeminen ei oikein kiinnosta. Samalla periaatteella ostan kaiken sellaisen, jota ei tarvitse nähdä ennen ostamista - tai tuote on tuttu ennestään.
Kun on etsinnässä joku erityinen juttu, yleensä lasten sellainen, soitan pari kolme liikettä läpi, kysyn onko siellä, ja jos on, pyydän laittamaan nimellä varustettuna sivuun. Usein käyn sitten jostain marketista hakemassa tavaran siitä neuvonnasta, enkä mene kauppaan sisälle ollenkaan. Näin säästyy jalat ja hermot ja aikaa melkoisesti.
Tähän mennessä on jo muutenkin tulleet tietyt liikkeet tutuiksi, joten valikoiman tietää, eikä tarvitse kierrellä.
Harvemmin lähden kauppaan toimittamaan jotain asiaa erikseen. Poimin nämä "tilatut" ostokset, kun matkan varrelle osuvat.
Meillä mies käy kaupassa ja hakee aina tavaran kerrallaan. Ihan älyttömän virkeä ihminen täytyy olla, että lähtee kotoa kauppaan hakemaan yhtä asiaa ja palaa takaisin vain sen yhden asian kanssa. Eipä silti. Mies ei edes tankkaa autoa koskaan tullessa tai mennessä, vaan lähtee kotoa sitten erikseen tankkaamaan. Kaipa se on vain niin vaikea tehdä kahta asiaa yhtä aikaa, olla menossa kotiin ja pysähtyä matkan varrella. no vitsi vitsi
.... minä saatan lähteä shoppailemaan, mikä tarkoittaa sitä kaupoissa pyörimistä ja katselemista, hypistelyä ja satunnaista sovittamista. Joskus shoppailu johtaa ostopäätökseen, mutta useimmiten kyseessä on impulssiostos.
Sitten, kun lähden ostamaan, ostan niitä tuotteita joita "shoppaillessani" olen pannut merkille. Osaan ostaa hyvin määrätietoisesti tarvittaessa. Harjaantunut silmä erottaa jyvät akanoista yhdellä vilkaisulla ja jo kaupan ovella (esim. vaatekaupan) saatan katsastaa rekit ja todeta, että täältä sitä ei tule löytymään, mitä minä etsin.
Shoppailin pari vuotta itselleni saappaita, löytämättä haluamiani, ja kun ne kerran sitten tulivat eteen, kävin kotona miettimässä päivän (olivat meinaan turkasen kalliit!) ja sitten ostin. Paras ostos tänä vuonna.