Yleensähän petetyksi tullut mies tai nainen (ei väliä) alkaa miettiä näitä perinteisiä syitä että "mitä olen tehnyt huonosti" tai "miksi minä en riittänyt" ja "mitä se sai siitä toisesta suhteesta" jne. Noita kysymyksiä on pilvin pimein mielessä, kun tulee petetyksi.
Jos päättää että pettäminen oli ns. viimeinen pisara muutenkin paskassa liitossa, niin eipä noita tarvitse miettiä, senkun heittää ukon/akan pihalle.
Mutta entäpä jos suhde onkin sinun mielestäsi kaikin puolin kunnossa ja pettäminen tulee sinulle täytenä yllätyksenä? Silloin juuri nuo omaan itsetuntoon osuvat kysymykset vellovat pakottavina päässä.
Minua kiinnostaa tietää miten pääsisin tuosta ylianalysoinnista eroon. Olen nimittäin miettinyt jo kaikki omat tekemiset ja sanomiset ja että onko ne myötävaikuttanut siihen että kumppani petti. Entä mitä liikkui kumppanin päässä sillä hetkellä, kun meni hotellihuoneeseen pettämään minua. Miksi kumppanini ei löytänyt ajoissa jarruja? Miksi hän teki sen? Miksi minä en ollut minkään arvoinen? Nuo ja miljoona muuta kysymystä on pakottavina päässäni koko ajan. Jos en pääse noista eroon, en voi kyllä jatkaa avioliittoanikaan ja erota en toisaalta haluaisi, koska kumppanini on paras ystäväni ja pettämisen jälkeenkin hänen kanssaan on kiva jutella ja olla, vaikka välillä sattuukin.
Jos päättää että pettäminen oli ns. viimeinen pisara muutenkin paskassa liitossa, niin eipä noita tarvitse miettiä, senkun heittää ukon/akan pihalle.
Mutta entäpä jos suhde onkin sinun mielestäsi kaikin puolin kunnossa ja pettäminen tulee sinulle täytenä yllätyksenä? Silloin juuri nuo omaan itsetuntoon osuvat kysymykset vellovat pakottavina päässä.
Minua kiinnostaa tietää miten pääsisin tuosta ylianalysoinnista eroon. Olen nimittäin miettinyt jo kaikki omat tekemiset ja sanomiset ja että onko ne myötävaikuttanut siihen että kumppani petti. Entä mitä liikkui kumppanin päässä sillä hetkellä, kun meni hotellihuoneeseen pettämään minua. Miksi kumppanini ei löytänyt ajoissa jarruja? Miksi hän teki sen? Miksi minä en ollut minkään arvoinen? Nuo ja miljoona muuta kysymystä on pakottavina päässäni koko ajan. Jos en pääse noista eroon, en voi kyllä jatkaa avioliittoanikaan ja erota en toisaalta haluaisi, koska kumppanini on paras ystäväni ja pettämisen jälkeenkin hänen kanssaan on kiva jutella ja olla, vaikka välillä sattuukin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Haen syitä itsestäni tai sitten mietin miten mieheni pystyi tekemään sen, hänellä oli melko pitkä suhde. Miten hän pystyi tulemaan kotiin tuon toisen luota ja olemaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kun sitten lopulta aloin epäilemään, ilman mitään todisteita, hän antoi minun ymmärtää, että olen harhainen. Miten hän pystyi siihen???
Enää en syytä itseäni niin paljon kuin alussa, mutta vieläkin toisinaan ajattelen, että MINUN pitäisi olla toisenlainen ym ym...
Sairasta. Miehenihän pitää muuttua!
onkin hirveetä kun pettäjämies usein syyttää pettämäänsä vaimoa harhaseksi.
Mitä pettäjän päässä liikkuu kun tuohoaa omaa vaimoaan sielä kaiken päälle näin julmasti.
Itse jätin petturin sillä ei siitä pettämisestä loppua tullu eikä minun nimittelystä.
Miksi taas nainen voi useasti tehdä tämän kaiken tuhoamisen kokeneena saman toiselle naiselle. Eli eron tullessa omaan puolisoon, sotkeutuu itse varattuun ja saa pahan kiertämään. Tietää varsin hyvin, että mies voi solvata vaimoaan harhaiseksi y.m.
Yhtä-äkkiä unohtuu, että on aivan samasta tilanteesta kysymys kuin aikoinaan omassa avioliitossa.
Kun tajuaa, että teosta on vastuussa tekijä itse, oli syy mikä tahansa. Voihan se toki olla, että petetty on omalla toiminallaan tai käytöksellään ollut osaltaan tuota syytä antamassa. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosisasiaa, että pettäminen on pettäjän valinta ja hän on itse vastuussa siitä ja seurauksista.
miten suhde voi olla kunnossa jos pettämisen tielle on erehdytty??
empä usko tuohon, uskon että suhteesta puuttuu jotain tai on jokin ongelma josta ei osata puhua/keskustella.
toki on niitä häntäheikkejä ketkä alati ramppaa vieraissa, silloin vika on varmasti miehen päässä!
en halua syyllistää ketään todellakaan mutta pettämisessä mielestäni syy löytyy parisuhteen ongelmista.
...olla erittäinkin kunnossa ja kaikki olla ihan hyvin. Ei se vika uskottomuuteen ole missään niinkin abstraktissa asiassa, kuin suhteessa. Suhde ei ole ihminen, eikä suhde ei tee asioita kenenkään puolesta. Suhde on vain kahden ihmisen välillä oleva asia. Jos joku pettää, niin se kertoo vain ja ainoastaan siitä pettäjästä ja tämän rajattomuudesta, taikka kyvyttömyydestä sitoutua. Ei mistään muusta.
Ymmärrän kyllä, että siinä tilanteessa tulee mieleen kaikenlaisia kysymyksiä. Ei silti kannata analysoida itseään, kun ei toisten teoista voi kantaa vastuuta. Jos halua jatkaa löytyy, ei kannata jäädä miettimään noita kysymyksiä yksikseen, vaan suunnata yhdessä sen kumppanin kanssa pariterapiaan.