Netin kautta tutustuin mieheen. Kirjoittelimme lähes kuukauden. Vaihdoimme valokuvia. Hän sanoi ihastuneensa jo kuvaan. Minä oikeastaan en innostunut mitenkään hänen kuvastaan. Ei mikään ruma muutta ei oikeastaan komeakaan. Kivasti kirjoitteli ja puhelimessa vaikutti mukavalta, ajattelin ettei ulkonäöllä niin väliä.
Mietimme missä tavattais ekan kerran. Kahvilaan kumpikaan ei halunnut. Jommankumman kotiin ei todellakaan. Päädyimme minun kotikaupunkiini, merenrantaan. Tapasimme rantakahvilan parkkipaikalla. Hän jo odotti minua siinä autoonsa nojaten. Sydämeni löi tuhatta ja sataa, olin hermostunut kuin teinityttö ja olen jo 40 , mies samanikäinen.
Kävelin hänen luo ja huh huh, upea mies, paljon paremman näköinen livenä kuin kuvassa. Pitkä, miehekäs...katsoi suoraan silmiin ja se oli heti menoa. Hän ojensi kätensä tervehtiäkseen, minä en voinut olla halaamatta kevyesti. Näin hänen silmistään ja tunsin että hän kiinnostui, ihastui, samalla tavalla kuin minä. Menimme kävelemään rantaa pitkin. Molemmat olimme melko hiljaa, jotenkin ujostutti...minuakin, aikuista naista...
hänkin vaikutti ujolta...sitten hän kysyi...kuin teinipoika..."saanko ottaa kädestäsi kiinni" ( tai jotain sinnepäin )...en unohda sitä koskaan, purskahdimme nauruun, vapauttavaan sellaiseen ja jatkoimme kävelyä käsikkäin, hetken päästä hän jo kietoi minut kainaloonsa...en osaa tässä sitä tunnetta kuvailla. Tiesin että tästä tulee jotakin. Treffit kestivät tunteja ja olimme siellä rannassa, juttelimme, molemmat olimme heti tunteneet samoin, suutelimme, halailimme...sitä samaa tunnetta ei tule enää. Nyt tapaillaan säännöllisesti, meillä on hyviä hetkiä. Välimatkaa on, meillä on kummallakin oma elämämme, lapsia, työpaikka jne. Emme vielä suunnittele yhteistä tulevaisuutta, mutta olemme puhuneet että tämä on jotakin ainutlaatuista ja haluamme tämän kestävän.
Kesällä tapasimme ja tämä kaikki vasta aluillaan.
Nuo treffit palaavat usein mieleeni, nytkin tässä hymyilen itsekseni. Huomenna tavataan taas.
Mietimme missä tavattais ekan kerran. Kahvilaan kumpikaan ei halunnut. Jommankumman kotiin ei todellakaan. Päädyimme minun kotikaupunkiini, merenrantaan. Tapasimme rantakahvilan parkkipaikalla. Hän jo odotti minua siinä autoonsa nojaten. Sydämeni löi tuhatta ja sataa, olin hermostunut kuin teinityttö ja olen jo 40 , mies samanikäinen.
Kävelin hänen luo ja huh huh, upea mies, paljon paremman näköinen livenä kuin kuvassa. Pitkä, miehekäs...katsoi suoraan silmiin ja se oli heti menoa. Hän ojensi kätensä tervehtiäkseen, minä en voinut olla halaamatta kevyesti. Näin hänen silmistään ja tunsin että hän kiinnostui, ihastui, samalla tavalla kuin minä. Menimme kävelemään rantaa pitkin. Molemmat olimme melko hiljaa, jotenkin ujostutti...minuakin, aikuista naista...
hänkin vaikutti ujolta...sitten hän kysyi...kuin teinipoika..."saanko ottaa kädestäsi kiinni" ( tai jotain sinnepäin )...en unohda sitä koskaan, purskahdimme nauruun, vapauttavaan sellaiseen ja jatkoimme kävelyä käsikkäin, hetken päästä hän jo kietoi minut kainaloonsa...en osaa tässä sitä tunnetta kuvailla. Tiesin että tästä tulee jotakin. Treffit kestivät tunteja ja olimme siellä rannassa, juttelimme, molemmat olimme heti tunteneet samoin, suutelimme, halailimme...sitä samaa tunnetta ei tule enää. Nyt tapaillaan säännöllisesti, meillä on hyviä hetkiä. Välimatkaa on, meillä on kummallakin oma elämämme, lapsia, työpaikka jne. Emme vielä suunnittele yhteistä tulevaisuutta, mutta olemme puhuneet että tämä on jotakin ainutlaatuista ja haluamme tämän kestävän.
Kesällä tapasimme ja tämä kaikki vasta aluillaan.
Nuo treffit palaavat usein mieleeni, nytkin tässä hymyilen itsekseni. Huomenna tavataan taas.
Vastaukset 9
Vanhimmat
:-)
ette kai nyt oikeasti ekoill treffeillä suudellut? Myös kättelyn korvaaminen halailulla on vähän epäkohteliasta.
tuo halailu oli hyvin luonnollista ja mies sanonut jälkeenpäin että se osoitti kiinnostukseni todella.
Suutelimme tosiaankin n. tunnin kuluttua siitä kun olimme tavanneet. Voin kertoa että ensi alkuun varovainen suukkottelu, silleen hakien, varovaisesti...kuin teinit, jotka harjoittelevat ekaa kertaa ;)) Olemme myöhemmin tästäkin puhuneet, molemmilla tuosta ekatreffistä tosi ihanat muistot, fiilikset ja ne treffit siis kestivät tunteja !!
Ja treffien jälkeen kumpikaan ei pystynyt nukkumaan juuri lainkaan koko yönä. Mieskin lähetti tekstareita ettei muuta osaa ajatella kuin minua ja tuntemuksiaan, minulla oli samat ajatukset. Ei tätä kukaan usko, mutta uskomaton tunne tuli.
Tämä kaikki voi päättyäkin, mutta elämme tässä ja nyt. :)
Jos joku on tuntenut samanlaisia huimaavia tunteita tms, kirjoittakaa. Ei kai täällä pelkkiä huonoja kokemuksia ole sentään.
niinku joku tossa jo sanoikin niin olen myös iloinen puolestasi.mahtavaa ku joillakin natsaa noin hyvin!kateellinen en ole mutta kumpa joskus kävisi itselleki noin....
tuli lämmin olo,onnea
Olet tosi aistillisen naisen olonen..vähän vanhempi..elämää kokeneempi..semmonen joka tietää mikä tuntuu oikeelta..:) Siis semmonen et on ihan oikee nainen, ja et moni mies haluaa just semmosia ominaisuuksia naisessa kun mitä sussa on..kirjotuksen perusteella saa sen käsityksen vaan..niin hassulta kun kuulostaakin..:O)
mutta tulee mieleen omat ensitreffit..:) Tosi paljon samaa paitsi että nainen kutsu kotiinsa parin tunnin jälkeen kahville ja illan pitunen tapaaminen veny kahdeksi vuorokaudeksi kun nainen ei halunnu päästää mua pois enkä olis mihinkään enkä olis halunnu lähteekää..mihin sitä haluu lähtee jois on hyvä olla toisen kanssa..
Taidettiin pussataki silloin ekan viikonlopun aikana..sillain pehmeesti..kevyesti..;) Tää nainen nyt tyttöystävä..aika hassua alkaa seurusteleen kolmannella tapaamis kerralla..ja moni ei sitä ymmärrä..jos ei tiedä mikä on se jokin..tajuut tän varmaan..;)
Löysin elämäni toisen tyttöystävän suomi24..ja hyvin on menny..:) Tavattiin kans vastaavalla tavalla eka kerta..ei kahvilas eikä kummankaan kotona ja yllättäen naisen kotikaupungis:) Oli kiva lukee kirjotukses..
..että kun tuli niin mieleen tosta mun treffit :) Meillä oli kyllä kans niin ihana ilta, eikä tosiaan oo koskaan ollu samanlaisia ensitreffejä. Tultiin heti niin hyvin juttuun ja kohta sit käveltiinkin jo käsikädessä,istuttiin vierekkäin ja suudeltiin :) jotain niin ihanaa..ja niin mukava tyyppi.
kuukausi sitten tapasin kirjamessujen yhteydessä ensimmäistä kertaa livenä miehen, jonka kanssa olimme vaihtaneet paljon ajatuksia kirjallisuudesta (ja tietysti muustakin). Hän ei siis hakenut seuraa netin kautta, kuten en minäkään, mutta tavatessamme tiesimme jo toisistamme että molemmat ovat sinkkuja ja vähän taustoja muutenkin.
Tapasimme rautatieaseman kahviossa, tunnistin hänet heti saamastani kuvasta, ja minustakin tuntui luonnolliselta halata häntä tervehdykseksi. Mitä sitä nyt ystävää kättelemään? Kahvien jälkeen vietimme aikaa kirjamessuilla ja kaupungilla (käytiin mm. syömässä). Seitsemän tuntia vierähti kuin siivillä, sitten hänen oli lähdettävä kotikaupunkiinsa. Kävellessämme asemalle päin hän otti varovasti puheeksi sen, voisimmeko tavata uudestaankin, enkä todellakaan laittanut vastaan. Erotessamme sitten halasimmekin jo tiiviimmin ja vaihdoimme ihan pikaiset pusut (ja hän meinasi myöhästyä kulkuyhteyksistään :-)).
Kahden viikon kuluttua hän matkusti ihan vain minun takiani tänne Helsinkiin ja meillä oli ensimmäiset viralliset treffit. Se oli ihanaa, koska hän oli niin suloisen ujo! Kumpikin meistä tiesi, että tällä kertaa halusimme tavata toisemme miehenä ja naisena eikä vain samasta harrastuksesta kiinnostuneina ihmisinä, mutta meni useampi tunti ennen kuin kumpikaan teki aloitetta kosketukseen (puhetta kyllä riitti taukoamatta). Ujoudellaan hän valloitti minut lopullisesti! :-)
Huomenna minä menen työmatkalle hänen kotikaupunkinsa suunnalle (suunnilleen asuinpaikkojemme puoliväliin) ja treffaamme siellä.
Kahden tapaamisen jälkeen en vielä rakentele mitään sen suurempaa, tällä hetkellä on ihan kivaa olla pitkästä aikaa ylipäänsä ihastunut ja tiedän, että osa tästä tunteesta on silkkaa ihastumista ihastumisen tunteeseen. Mutta kyllä viimeinen kuukausi on ollut poikkeuksellisen mukavaa aikaa ottaen huomioon, että on kaikkein pahin tietämäni vuodenaika... :-)
Onnea teidän suhteellenne, oli ihanaa lukea tapaamisestanne!