Mun piti olla se, joka ei koskaan kirjoittaisi tälle osastolle, mutta täällä sitä nyt vaan ollaan.
Mulla on alkanut tulla aavistus siitä että en pysty enää seurustelemaan poikaystäväni kanssa jos jotkut asiat ei muutu; ja tiedänhän minä sen että ei ne muutu.. Eli, ero on edessä. Siksi sydämeni särkyy ja on jo särkynyt. Luottamus on kateissa. Vaikka tiedän että se on minä joka lähtee, koska poikaystävä ei sitä tee vaan on tyytyväinen, silti minuun sattuu kamalasti. Toivoin niin, että tämä suhde olisi kantanut pitkälle, mutta joudun toteamaan että ei onnistu. Olen itkenyt jo kolmatta tuntia eikä itkulle ole loppua. Ehkä aamulla voi olla jo parempi olo.
Tahdon hyvän elämän ja tämä ei ole sitä. Kaikki mahdollisuudet oli onnistua, mutta näyttää siltä että tie on käyty loppuun. Ensin on kadonnut toivo, usko on nyt koetuksella, viimeisenä katoaa rakkaus.. Mä en keksi mitään millä asiat voisi oikaista, millä saisi menneen toivon ja ilon takaisin. Sellainen tunne minulla on.
Toivon että todella olen väärässä ja joku ihme tapahtuisi mutta tuskinpa.
Mulla on alkanut tulla aavistus siitä että en pysty enää seurustelemaan poikaystäväni kanssa jos jotkut asiat ei muutu; ja tiedänhän minä sen että ei ne muutu.. Eli, ero on edessä. Siksi sydämeni särkyy ja on jo särkynyt. Luottamus on kateissa. Vaikka tiedän että se on minä joka lähtee, koska poikaystävä ei sitä tee vaan on tyytyväinen, silti minuun sattuu kamalasti. Toivoin niin, että tämä suhde olisi kantanut pitkälle, mutta joudun toteamaan että ei onnistu. Olen itkenyt jo kolmatta tuntia eikä itkulle ole loppua. Ehkä aamulla voi olla jo parempi olo.
Tahdon hyvän elämän ja tämä ei ole sitä. Kaikki mahdollisuudet oli onnistua, mutta näyttää siltä että tie on käyty loppuun. Ensin on kadonnut toivo, usko on nyt koetuksella, viimeisenä katoaa rakkaus.. Mä en keksi mitään millä asiat voisi oikaista, millä saisi menneen toivon ja ilon takaisin. Sellainen tunne minulla on.
Toivon että todella olen väärässä ja joku ihme tapahtuisi mutta tuskinpa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eiks poikkis muistanu nimipäivääs? Jätä se sitten!!!
Vittuiletko..? Aivan normaalia Einareilta.. ;)
Kyse ei ole mistään niin pienimuotoisesta kuin että toinen ei olisi muistanut nimipäivääni. Eihän sellaiseen herranjestas parisuhde kaadu, vai mitä mieltä olet Einari? Kyllä kolmannellekymmenelle päästyään ihminen tietää jo aika hyvin mitä tahtoo. Tiedätkö sinä, Einari?
Syyt ovat syvemmällä. Valehtelua, asioiden pyörtämistä, turhautumista, pahaa oloa.. En nauti toisen seurasta, enää. Miksi pakottaa itseni olemaan väkisin suhteessa, kun jokin siinä tekee onnettomaksi, ei ole kunnossa? Hänen elämänkatsomuksensa "Jumala armahtaa, minä en" (kyse ei kuitenkaan ole herra Halmeesta), ei tue suhteen kehitystä. Asioista ei voi keskustella, näkemyksiä ei voi jakaa. On olemassa tuomio, ei objektiivisuutta, keskustelua, ihminen ihmiselle -läsnäoloa. Koen, etten jotenkin voi olla oma itseni hänen kanssaan.
Sellaista asiaa kuin täydellinen parisuhde ei olekaan, mutta minä olen muuttunut ihmisenä enkä tiedä tukeeko tämä suhde muutostani (muutosta joka on tapahtunut vaikeiden elämänkokemusten jälkeen). Pahaa oloa ja ymmärtämättömyyttä se ainakin nyt tuottaa. En pysty enää kertomaan asioitani, hän on tuomitsemassa. Miten sellaisessa tilanteessa voi syntyä läheisyyttä kahden välille? Kenelle kerron sydämeni ajatukset kun toinen ei halua kuunnella ja keskustella. Kerronko ne naapurin Pekalle..?
Olen tullut siihen tulokseen että mitä parisuhteella tekee jos asioista ei voi puhua? Ei seksi riitä kantamaan; sehän on juuri niin hyvää kuin sinä itse siihen annat itsesi ja miten pystyt toisen kanssa asioista puhumaan. Ei kukaan voi etukäteen tietää mistä toinen tykkää. (Raastavan intohimoisen suhteen kokeneena..)
Toivon sinulle kaikkea hyvää elämässäsi Einari. Ehkä olisin kaivannut rohkaisua tulevaisuutta varten, mutta sainkin sinun piilovittuilua. Tuskin kommenttiasi hyvässä merkityksessä tarkoitit.
P.S. Olen aika sentimentaalinen tällä hetkellä. Kyse on elämän isoista asioista, ei vain auton ostosta..
Älä välitä noista Einareista. Kaikki kun eivät osaa tunteitaan ja tuntemuksiaan tuon kummemmin analysoida.
Ymmärrän tuntemuksesi tällä hetkellä, olen ollut itse samassa jamassa joksus. Mutta enpä siltikään osaa sanoa muuta ohjetta kuin että elämässä on taitekohtia ja kasvun paikkoja. Ja niihin liittyy joskus kipeitäkin ratkaisuja. Niiden kautta kuitenkin mahdollistuu jotain uutta ja toivottavasti sinun kohdallasi parempaa.
Voimia ja rohkeutta sinulle :-).
No joo, jäi vaan epäselväksi että missä mättää. Pikku provosointi selvensi asiaa ;). Niin kai se on että jos aikanaan valitsit miehen lapsellisin perustein ja nyt olet huomannut omat todelliset tarpeesi, niin vanhassa eläminen on kuin vankilassa olisi. Ja kommunikaation pitää pelata, ilman sitä suhde on heikolla pohjalla. Kosipa sitä naapurin Pekkaa...
"jos aikanaan valitsit miehen lapsellisin perustein "
Jokainen valitsee puolisonsa silloisen arvomaailmansa mukaan. Kakskymppisenä olet vielä untuvikko, nelikymppisenä muutaman karikon läpikäyneenä jo hieman harkitsevampi. Mutta eimkai kukaan kukaan vo syyttää lapsellisuudesta.
Kerroppas Einari mitkä ovat sinun puolisonhankkimiskriteerisi? Olis TODELLA milenkiintoista kuulla :-). Oletan että ole AIKA MIES .
Tottakai olen aikamies. Ihanko oikeasti haluat kuulla minun puolisokriteerini? Niissä ei ole mitään erikoista. No tässä niitä tulee:
-terveet elintavat eli liikuntaa riittävästi, tupakointi ei käy missään nimessä. Tupakoiva nainen on heikko, ja heikkoja geenejä ei Einarin lapset kanna.
-Hyvät rotupiirteet (eli rotunainen täytyy olla). Tällä en tarkoita arjalaista, vaan esim. aasialainen nainen voi olla oman rotunsa valioyksilö. Nykynaiseni tosin on eloveenaneito, ja tottahan ON että kaunis, sinisilmäinen arjalaisneito on arvoltaan kärkipäässä globaalilla tasollakin. Tällä viittaan myös kauneuteen, onhan totta että seuralaisen kauneus kertoo miehen kyvyistä/palkasta/arvostuksesta.
-ehdottoman uskollinen, kunnes kuolema meidät erottaa. Jos neiti ei ole uskollinen, kuolema todellakin saattaa meidät erottaa... (vanhanaikaista mutta tehokasta).
-Terveen positiivinen luonne, eli ei mikään jatkuvasti valittava, maansa myynyt otus. Hymyhuulet suukon saavat, ja kaunistavatkin vielä!
-Kemioiden on pelattava yksiin alusta alkaen. Eli kyseessä on ns. sielunkumppani. Tarkoitus ei ole ottaa naista joka vain haluaa itselleen miehen tulot ja auton käyttöönsä. Sellaisilla kun on tapana "etsiä itseään" avioliiton ulkopuolelta.
Einarilla taitaa mopon lisäksi olla muutakin kateissa....
Käytän yleensä polkupyörää jos en liiku autolla. Hyvin rasvattu pyörä, ei narise.
ELÄ AKKA NALKUTA!!!