olla jäkättävä ja käkättävä kainaloinen kana kainalossa?? Siis miksi?
Mielestäni on aivan ihanaa olla sinkkumies.
Kaikki asiat reilassa.
Eikä tarvitse pelätä sitä, mikä nykyaikana melkein aina tapahtuu, eli avioeroa.
Siitä hyötyy vaan juristit ja lapset, jos niitä on, jää jalkaräteiksi.
Kuka muu pitää sinkkuudesta?
Ennen oli eri asia, ei saanut kaupasta valmista ruokaa, jos ei viitsi itse valmistaa ja voihan sitä käydä vanhemmillaan ja ulkona välillä syömässä, ainakin minua pyydetään tulemaan.
Saa tehdä mitä haluaa ja rahaa riittää.
En halua mitään riitakapuloita rattaisiini.
Mielestäni on aivan ihanaa olla sinkkumies.
Kaikki asiat reilassa.
Eikä tarvitse pelätä sitä, mikä nykyaikana melkein aina tapahtuu, eli avioeroa.
Siitä hyötyy vaan juristit ja lapset, jos niitä on, jää jalkaräteiksi.
Kuka muu pitää sinkkuudesta?
Ennen oli eri asia, ei saanut kaupasta valmista ruokaa, jos ei viitsi itse valmistaa ja voihan sitä käydä vanhemmillaan ja ulkona välillä syömässä, ainakin minua pyydetään tulemaan.
Saa tehdä mitä haluaa ja rahaa riittää.
En halua mitään riitakapuloita rattaisiini.
Vastaukset 21
Vanhimmat
samaa mieltä ehdottomasti. kaikkea pitää kokeilla mutta ei sentään muksujen hankkimista tai avioitumista.
kuin tyydyn johonkin epäkelpoon reikään...
olen mieluummin sinkku kuin tyydyn johonkin surkeaan pikapanoon jossa mies vain tyhjentää pussinsa ja taas lösähtää sohvalle katsomaan telkkaa ja juomaan kaljaa....
monet "kaverit" pariutuvat ja vittuilevat, siitä että on sinkku. Itse nautin sinkkuna olosta.
aivan kuin omin sanoin vuosikymmen sitten. Voit olla varma, että jossain vaiheessa sinäkin haluat elämääsi jotain syvällistä ja pysyvää ja sen saa valitettavan usein vain vakikumppanilta.
Sinkkudessa oli kyllä kieltämättä hyvät puolensa. Mutta sen muistan, että sitä enemmän tuli vakuuteltua muille sinkkuuden autuutta, mitä enemmän yksinolosta kärsi.
Joku sanoisi tähän, että nauti vielä kun voit, mutta viiden vuoden tiiviin ja antoisan seurustelun jälkeen oma kommenttini on, että koeta kestää, kyllä se saapuu sitten kun on aika. Minulla se oli vasta 3-kymppisenä.
kolmikymppinen eli olen päässyt sen ikävän vaiheen yli.
Nyt olen suorastaan ylpeä itsestäni, ettei kukaan kyhnytä vieressä vaatimassa jotain ihme sekstailuvaatimuksia (olen hetero, ei muuta asiaa),
en muutenkaan pidä siitä, että joku on liian kiinteästi minussa kiinni ja minun on omat asiani mukautettava toisen mukaan.
Lapsia en halua näin arvaamattomaan maailmaan,
näin on hyvä.
En ole mitenkään romanttinen luonne, vaan erittäin analyyttinen ja enemmän järkeä käyttävä
ja nautin monista hyvistä harrastuksistani enkä
missään tapauksessa välitä tehdä kompromisseja
toisen kanssa, vaan teen asiani, niinkuin ne olin ajatellutkin.
Ystäviä, omaisia, sukulaisia on. Minä nautin siitä, kun tavismiehet avioliittosotkuissaan jossakin sukujuhlassa hikoilevat lastensa kanssa ja vaikka nyt itse sanonkin olen vähän liian hyvän näköinen (toisten ihmisten mukaan) ja niiden vaimot katselevat sen näköisenä kuin eivät oikein olisi tyytyväisiä oman miehensä kanssa elämiseen ja heidän mitättömään ulkonäköönsä.Ovat sellaisia keskimittaisia, vaaleita ja pulleita. Minä olen pitkä, tumma ja komea.
Mielstäni kuitenkin olen liian kiltti, mutta omapäinen kuitenkin, siihen, että nainen minua vähääkään määräilee.
No, ymmärrän kyllä tuonkin. Ei kai meitä kaikkia ole luotu pariutumaan. Tärkeintä kai kuitenkin, että sinulla on jotain läheisiä, eikä vain pintapuolisia tuttavia.
Emme mekään ole tekemässä lapsia, juuri tästä kertomastasi syystä. Mutta ilman omaa purkinavaajaa ja selän rapsuttajaa en vaan voisi enään elämää kuvitella.
Minäkin omalta osaltani nautin tuosta muiden onnettomien avioiliiton tirkistelystä, tosin naisen näkökulmasta. Nuorena avioituneet ystävät ne piikoo kotona, ilman mahdollisuutta mihinkään omaan. Tärkeimmät mieltä ylentävät työt tuntuu olevan ruuan laitto ja lasten hoito. Kyllä täytyy nolona myöntää, että oma yrittäjän ura saa heti lisälentoa näistä näkymistä.
Meillä on miehekkään kanssa se diili, että kumpikaan ei sanele toistensa menoja, vaan voi jatkaa elämää niin kuin sinkkunakin, mutta ilman liian läheisiä kontakteja muihin. Elämä on arvoista kun pystyy kunnioittamaan toisen vapautta siinä missä omaansakin.
kun kuitenkin sitten myöhemmin, se mies ainakin haluaa sen perillisen ja mieluummin kaksi.
Sitten tulee vaikeuksia.
Elämä on sitä totista oravanpyörää.
Kuitenkin lapset ovat elämän suola.
On vain kysymys siitä, etä tuleva ja jo olemassa oleva ekokatastrofi tuo tullessaan eli haluaako ajatteleva ihminen enää jälkipolvea.
Niitä kyllä tulee ihmisille, jotka eivät ajattele kokonaisvaltaisesti ihan tarpeeksi ja mahdolliset kansaninvaellukset matalilta alueilta
koko maapallolta, kun vesi kohoaa............
Itse en tarvitse purkinavaajan avustajaa, koska pystyn sen itse tekemään enkä ole yhtään yksinäinen.
En välitä ihmisestä, joka rajoittaa minun omaa
vapauttani ja elämäni laatua, koska nyt se on hyvä.
Suurin osa avioliitoistakin kariutuu ja tuntuu, että muuta ei kohta enää ole, miksi siihen sekoittua?
I don´t understand?
todellakaan viereeni kyhnyttämään.
Käytän aina ensin järkeä ja tunteet ovat ehkä
ystävyystasoisia.
Olen hetero, mutta mielelläni käytän aikani itseeni ja illalla on mukava nukahtaa ihan rauhassa omaan sänkyynsä.
En välitä romanttisista kynttiläillallisista.
Minua kiinnostaa järjellinen toiminta ja yleismaailmalliset tapahtumat, olen pitkälle kouluttautunut ja jatkan vain koko elämäni opiskelua ja pidän omia harrastuksia.
Olisin voinut kirjoittaa tekstisi. Mua kiinnostaa paljon enemmän lukea lehteä ja kelailla itsekseni maailmanpoliittisia kysymyksiä kuin jauhaa jonkun kanssa jostain suhteesta tai ylipäänsä jostain merkityksettömästä tavisasiasta.
Olen juuri saanut akateemisen tutkinnon paperit käsiini ja tänään laitoin hakemuksen nopean toiminnan joukkoihin, treenaan joka päivä ja elämä maistuu hyvältä, ehkä liiankin :) Nainen ei voisi muuta kuin hidastaa hyvää sykettäni elämässä, en siis tarvitse sellaista nyt enkä varmaan pitkään aikaan.
Mitä oon vähän pohdiskellu niin en oikein usko että hyväitsetuntoinen ihminen hirveästi valittaa jos on sinkku. Hän tietää että saisi kyllä jonkun jos vain haluaisi. Sinkkuudesta valittaminen on huonoitsetuntoisten hommaa, sori nyt palstalle kirjoittajat. Mä oikeasti nautin ehkä eniten siitä jos voin aistia että joku pariskunta tai muuten vain joku ihminen säälittelee ettei mulla oo ketään. Se on kiva tunne, ne säälii mua mutta mä oon niin 100% varma itsestäni että joudun taistelemaan kunnolla itseni kanssa ettei mun "ylimielisyys" näy ulos. Antaa niiden sääliä vaan, mä säälin niiden tavanomaisuutta niin paljon että alkaa oikein itseäkin hävettää. Toisaalta kuka pakottaa olemaan harmaata massaa, elämä on täynnä valintoja. Ugh, olen puhunut.
Kyllä sitä yhtä jäkättävää kanaakin sietäisi, kun saisi nukahtaa joku kainalossa ja herätä hymyillen tietäen että on edes joku vierellä. Ruuan tekeminen, pyykkääminen ja muu on aivan yhdentekevää. Itse en ainakaan osaa keksiä yksin suorittamisesta elämälle tarkoitusta, vaikka se lyhytaikaista nautintoa tuottaisikin.
vastakohtasi.
Eikös sitä sanota että vastakohdat täydentävät toisiaan, pitäiskö meidän käydä yhteen?
vai hintti?
Jos ei kuvasta selkiä niin mene optikolle.
nuori ja ei sun vielä tarvi paríutumista ajatellakkaan, opiskele ihan rauhassa.
Sikäli eroan valtaosasta vastaajista, että eläisin mieluummin parisuhteessa - hyvässä sellaisessa. Toisen läheisyys vaan tuntuu niin hyvältä, mutta ei ventovieraan, yhden yön tutun. Kiva tehdä asioita yhdessä. Nauraa katketakseen, kun on samanlainen huumorintaju ja yhteisestä historiasta kumpuaa paljon nauruhermoja kutkuttavia sutkauksia. Asioiden ja vastuiden jakaminen. Saa apua ja voi olla avuksi. Asioita on niin paljon.
Huonosta parisuhteesta olen tietenkin samaa mieltä muiden kanssa - mieluummin sitten yksin. Mutta ensisijaisesti eläisin mieluummin parisuhteessa.
Jotenkin olen sitä mieltä, että ihmistä ei ole tarkoitettu olemaan yksin. Valinnan tekee tietenkin jokainen itse. Yhteiskunta ja yleinen ajattelu vaan on vieläkin sellainen, että pitäisi elää parisuhteessa ja vieläpä lisääntyä. Kannattaa kuitenkin elää itselleen sopivalla tavalla - mitä järkeä muussa olisikaan.
tuttu, eli erikoisen seksistinen Matti Vanhanenhan on kovin huolissaan Suomen syntyvyydestä.
Toivottavasti löytyy vielä muutamia "susaneita", että tulee tusina lisää.
Eihän sillä ole väliä, onko avioeronnut ja lapset
jätetty tai ovat siellä suuressa talossa yksin, vaan tekstiviestittely yh-naisille ja hyväksikäyttö. Tai yh-naisen hyväksikäyttö. Olisi kai ollut oikein namupala sille Susulle.
No eihän se Matti ole biologian professori, jota kiinnostaisi pahemmin maailman ekologinen tulevaisuus, mutta ehkä siellä maaseudun rauhassa
sikiää, kun tuskin hän muihin pystyy vaikuttamaan.
Nykyisin on erityisen vaikea löytää minkäänlaista parisuhdetta, jos ei sitten tyydy
kalsarikänniporukkaan.
Ei fiksujen miesten kanssakaan ole aina niin helppoa, koska moni on järjellisesti orientoitunut ja romantiikka on kaukana.
Naiset taas ovat niin kinkkisiä, että jos joku mies kestää vuoden, siitä pitäisi jo palkita.
Pipetillä riiputetaan kuin raakaa lihaa ja tutkaillaan ja hiuksia halotaan kymmeniin hapsuihin, ei kenenkään miehen luonto sellaista salli.
Mieshän on tavallaan luolamies. Suoraa elämää, eikä mitään psykologista hömpötystä ja jatkuvaa narinaa ja kitinää ja asioiden nypläämistä. Sellaista ei kukaan mies kestä.
"Yhteiskunta ja yleinen ajattelu vaan on vieläkin sellainen, että pitäisi elää parisuhteessa ja vieläpä lisääntyä."
Ehkä siksi että jokainen jokainen yhteiskunnan jäsen on joskus syntynyt ja hänellä on vanhemmat. Lapsi ei ainoastaan peri vanhempien geenejä vaan myös osan vanhempien ajatusmaailmasta kasvatuksen myötä.
voi kevyesti siirtyä ekokatastrofiin ja miettiä niitä omia pieniä nappisilmiä, mitä niilläkin vielä tulisi näkemään ja kokemaan.
Todella fiksu ihminen ei halua sitä pahimmalle vihamiehelleenkään, miksi siis biologiselle lapselleen?
Ei koko ajan kannata tirkistellä naapurin palleroita aidan takaa?????????????????????????????????????????????????????Miksi olet laumaeläin??????????????
No 70% naisista on ärsyttäviä kanoja tai dominoivia riivinrautoja. Mut sitten jäljelle jäävät on semmosia joitten kanssa vois tehdä vaikka mitä.
Sinkkuna olo kepittää huonon naisen läsnäolon, mutta hyvää naista tekisi kyllä mieli kepittää ihan vakisuhteessa.