Mietiskelin tässä että olenko pinnallinen vai mitä kun yksi asia jäi häiritsemään treffeillä ollessani.
Itse asiassa tämä sama juttu on tapahtunut kahdesti. Olisikohan tapahtunut useamminkin jos kävisin useammin treffeillä..
Eli.. Kyse on siis siitä kumpi maksaa. Ja siis tässä tilanteessa ollaan oltu yksillä. Ja pariin otteeseen olen maksanut itse, koska mies ei ole tarkoutunut sitä tekemään. Vaikka se oli juurikin mies joka treffeille pyysi. Kyse ei ole suuresta määrästä ruokaa vaan yhdestä oluttuopista.
Tuli vain siinä sellainen olo että onko mies juntti vai mitä kun ei tajua sitä olutta tarjota. Ja jos elämä on 3,5 eurosta kiinni niin sitten ei ehkä kannattaisi pyydellä ketään treffeille..
Vai mitäs ootte mieltä miehet/naiset?
Itse asiassa tämä sama juttu on tapahtunut kahdesti. Olisikohan tapahtunut useamminkin jos kävisin useammin treffeillä..
Eli.. Kyse on siis siitä kumpi maksaa. Ja siis tässä tilanteessa ollaan oltu yksillä. Ja pariin otteeseen olen maksanut itse, koska mies ei ole tarkoutunut sitä tekemään. Vaikka se oli juurikin mies joka treffeille pyysi. Kyse ei ole suuresta määrästä ruokaa vaan yhdestä oluttuopista.
Tuli vain siinä sellainen olo että onko mies juntti vai mitä kun ei tajua sitä olutta tarjota. Ja jos elämä on 3,5 eurosta kiinni niin sitten ei ehkä kannattaisi pyydellä ketään treffeille..
Vai mitäs ootte mieltä miehet/naiset?
Vastaukset 16
Vanhimmat
olen sitä mieltä, että niin treffeillä kuin parisuhteessa yleensäkin, kulut pannaan puoleksi. Käytännössä se on ainakin omalla kohdalla tapahtunut ilman taskulaskinta sillä periaatteella, että jos toinen on tänään tarjonnut leffaliput niin toinen on maksanut ne seuraavalla kerralla. Sama juttu ulkona syömisen ym. suhteen.
Hyvien käytöstapojen kannattajana minusta ei silti ole mitenkään ristiriidassa se, että ensimmäisillä treffeillä mies maksaa (kuten ei sekään, että mies avaa oven, auttaa takin pois päältä/päälle, siirtää tuolin jne).
Tasa-arvo ja hyvät käytöstavat = sivistys/kulttuuri eivät siis sulje pois toisiaan. Kyllä minäkin odottaisin, että ensitapaamisella mies maksaisi kahvin/oluen. Sitten jos päätetään ottaa toiset niin sitten olisi naisen vuoro tarjoutua maksamaan.
Samalla kannalla tuon tasa-arvon suhteen. Esimerkiksi minulla pitkässäsuhteessa mies opiskeli suhteen alussa, minä maksoin enemmän kun toisella ei ollut varaa. Sitten oli minun vuoro opiskella ja mies maksoi enemmän. Loppupeleissä taisi puntit mennä menko tasan, vaikkei taskulaskinta eikä laskuja koskaan laitettu ylös.
Mutta on se minun mielestäni niin, että herrasmies on se joka maksaa ne ensimmäiset yhteiset kahvit/oluset. Siksi tässä juuri pohdinkin että olenko täysin väärillä raiteilla jos oletan niin tehtävän.. Ehken sitten ollut :)
Joo, tiedän ton mies tyypin. Omassa kaveripiirissäni löytyy saman tyylisiä. Älä niihin takerru. Vaikka se on vaan yksi tuoppi niin loppujen lopuksi se kertoo äijien ideologiasta kaiken. Se on minä minä minä...
Kyllä muakin oikeen nauratti tossa yksi ilta kun olin pitseriassa ja viereisessä pöydäs oli treffeillä nuori poika ja tyttö. Poika rupes narisemaan tytölle, että kuinka kaikki rahat on menny minnekin, että hän ei pitsoja pysty maksamaan.
Siis jos ukot ei suhun pysty yhtä tuoppia sijoittamaan niin ei ne pysty sun puolestasi muutenkaan uhrautumaan KOSKAAN. Taitaa olla nykymaailmassa aika vanhanaikaisen kuuloista. Kukin tavallaan...
Oikeassa olet. Tällä keinolla saa todella paljon irti vastapelurista. Tyttösten tuopit ja pitsat kannattaa ehdottomasti jättää maksamasta niin pääsee eroon jo ihan itsestään tämänkin ketjun tekopyhistä pikkuprinsessoista, joista ei ole tasaveroiseen suhteeseen. ;p
missä tässä ketjussa on ollut tekopyhiä pikkuprinsessoja? tämä on itseasiassa harvinainen ketju kun niitä tekopyhiä pikkuprinsessoja ei ole ilmaantunut.
köyhää on jos ei miehenä pysty tarjoamaan naiselle...
Rupesin tuossa Kiribatin viestiä lukiessa miettimään niitä viimeisiä treffejä vielä lisää. Yhden oven hän sentään avasi. Kun hän lähti hakemaan pöydästä itselleen juomista, ei kysynyt otanko minä vielä jotain. Hmm.. Ehkei hänee kannata uhrata enempää ajatuksia. Taidan kuitenkin haluta mieheltä enemmän sellaista vanhanaikaista käytöstä ja kohteliaisuutta. Mutta samalla tietenkin tasa-arvoa :)
Ja olisihan se mukava jos mies olisi valmis uhrautumaan edes pikkuriikkisen mun takia.. ;)
Mikäs katkeruuskohtaus suhun iski.. Tuskin kannattaa puhua asiaoista joista ei tiedä.. Sun tuskin kannattaa määritellä mua tekopyhäksi pikkuprinsessaksi, koska siitä tässä jutussa nyt ei todellakaan ollut kyse..
Himpun verran kyllä olen romantikko ja pidän siitä että mies osaa olla sen verran vahva että pystyy kohtelemaan naistana tämän ansaitsemalla arvostuksella. Sehän se musta varmaan sitten prinsessan tekee. Harmi että Suomessa on vähempi noita prinssejä.. ;)
se kai olen tekopyhä pikkuprinsessa, kun oletan että mies käyttäytyy kohteliaasti minua kohtaan... :)
Nykyään tilanteessa kuin tilanteessa pääse "puhtaille vesille" selittämällä. Tää nyky-yhteiskunta/elämä aina sitä samaa lässytystä. "Mulla ei rahaa, kun maksoin just puhelinlaskun. En vastaa siitä, kun se ei kuulu mulle." Kaikki on niin kovia äijiä puheissa, mutta missä on tosimiähet??? Ne jotka ei pidä ittestään liikaa ääntä, mutta joihin voi luottaa 100% tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa nykymiehistä on täysiä "ämmiä". Osataan kyllä selittää, bilettää, stailata, shopata, mutta voiko näihin hihitteliöihin luottaa??? JA TODELLISUUDESSA EI OSATAKAAN KESKUSTELLA MISTÄÄN ELÄMÄN "TOSI ASIOISTA", vaikka muuten se suu käy koko ajan.
Tärkeintä elämässä on jotkut vitun omaa egoa nostavat tavarat: autot, veneet yms.
Oon pohtinut tota samaa. Enkä oikein tiedä mihin lopputulokseen tullut. Mutta huomaahan sen, että ollaan muututtu, niin miehet kuin naisetkin. Kun sillon kaks kymppisenä alotin deittailun niin oli rennompaa ja statussymboleilla ei niin ollut väliä.
Tänä päivänä, kun tulee vaikka autot puheeksi niin kieroonhan mua katotaan, kun sanon, että mulla on ollut sama, uskollinen kosla jo lähes kymmenen vuotta ja että se on jo yli viistoista vuotta vanha.. Mitä hiton väliä sillä on mimmonen auto mulla on? Kuinka paljon se auto oikeesti kertoo musta? Ja mun mielestä enemmän kertoo se, että tykkään vielä ajella tolla vanhalla, kuin se, että pitäisin uudehkoa autoa ihan vaan sen tähden, että kaverit kehtaa tulla mun kyytiin.
Ja totta tuo puhumisasiakin.. Läppä lentää ihan rasittavuuteen asti. Asiasta kun yrittää puhua, niin sekin pitää väkisten vääntää vitsiksi.
Niinpä niin. Tasa-arvoa halutaan, mutta samaan aikaan vaaditaan
erityiskohtelua.
Miksi nainen ei joskus voisi vaikka avata ovea miehelle,
tai tarjota sitä tuoppia? Onko pakko pitää aina kiinni
vanhoista tavoista? Toisaalta kyllä ymmärrän. Kyllähän minäkin
pitäisin kiinni tavoista jotka hyödyttävät minua itseäni.
No eipä tuollainen naisten kohtelu mitenkään ylivoimaista
ole ja pieni vaiva siitä että saa naisen tuntemaan
itsensä arvostetuksi. Minä kylläkin availen ovia ihan
ihmiselle kuin ihmiselle, riippumatta siitä onko kyseessä
nainen vai ei ja tarjoan tuoppeja ym. ihan kavereillekin.
Vastavuoroisesti saan sitten itsekin asiallista kohtelua.
"naista tämän ansaitsemalla arvostuksella"`?
Miten tämä arvostus on ansaittu? Syntymällä naiseksi vai?
Arvostus tulee todellakin ANSAITA, sitä ei saada minään synnyinlahjana.
kaverin laakista.
Yrittää elää naisen siivellä, sitä saa aina hyysätä ja maksaa yksin kaikki.
Sitten se menee toisia naisia vokottelemaan ja maksattamaan oluensa ja tupakkinsa ja taas eteenpäin seuraavalle pysäkille.
Kyllä minä maksan aina miehenä kaikki treffikulut mitä vastaan tulee. En toki naisen bussimatkoja tms, mutta muut tietenkin :) Jotkut näkevät maksamisen tasa-arvon kannalta, toisen herrasmiehen ja toiset eivät ajattele asiaa lainkaan. Maksaminen/maksamatta jättäminen kertoo varmasti jotain toisesta ihmisestä.
Itseäni ihmetyttää tämä "mies maksaa" -tapa nykypäivänä. Se periytyy vanhan ajan käytännöstä ja ajattelumallista: "mies on perheen elättäjä, mies käy töissä, mies maksaa". Ei sovi lainkaan nykypäivän menoon.
En minä miksikään elättäjäksi ole rupeamassa => molemmat maksavat oman osuutensa. Tarjoamisen tulee lähteä omasta aloitteesta ja omasta hyvästä mielestä, ei mistään muinaisesta tavasta, jota vain tavan vuoksi noudatetaan, kun tämä tapa ei edes sovi nyky-yhteiskuntaan.
Ymmärrän erilaisen ajattelun vanhemmilta ihmisiltä. Mutta itse näin 80-luvulla syntyneen sukupolven edustajana en pysty ymmärtämään tätä tapaa. Minun yhteiskunnassani naiset käyvät töissä siinä missä miehetkin, joten miesten ei tarvitse olla elättäjiä. Kohteliaisuudet toimivat molemminpuolisesti, eivätkä ole mitään velvollisuuksia vaan oman hyvän tahdon tuotteita.
Tarjoan silloin kun siltä tuntuu, ja jos tarjoan naiselle, niin odotan myöhemmin myös hänen tarjoavan vastavuoroisesti. Mutta siihenkään ei hänellä velvollisuutta ole, koska tarjoaminen on vapaaehtoista.
Kuulostaa todella persaukiselta pikku säätäjältä. Ei toi oo normaalin heteromiehen käytöstä.