Aluksi haluan sanoa,että en todellakaan tiedä miksi pistän tämän viestini parisuhdepalstalle.Ehkä siksi,koska itse olen hyvin onnellisessa suhteessa..Ajatelmani toki liittyy myös suhteisiin,joten lukekaa jos lukekaa.
Teoria elämästä
Ihmisen elämä on täynnä valintoja, jotka johtavat tapahtumat, jotka taas johtavat valintoihin. Jokaisella valinnalla ja tapahtumalla on aina tarkoitus. Kaikella on aina jokin tarkoitus. Ihmisen elämä koostuu ns. väylistä. Kun uusi ihminen saa alkunsa, saa alkunsa myös kyseisen yksilön elämän väylät. Väylät ovat yksilöllisiä ja ne ovat tarkoituksenmukaisia jokaiselle yksilölle erikseen.
Jokaisella ihmisellä on olemassa absoluuttisen hyvyyden väylä. Tällä väylällä ihmisen elämä on koko elämän kaaren ajan onnellista, hyvää ja kaunista. Tälle väylälle ei voi päästä. Toisena ääripäänä on absoluuttisen pahuuden väylä .Tällä väylällä ihmisen elämä on pahaa, rumaa ja epäinhimillistä. Sillekään väylällä ihminen ei voi joutua. Jokaisella ihmisellä on miljoonia näiden väylien välimuotoja, joita pitikin ihminen ajoittain kulkee. Elämän tarkoitus on löytää se hyvä väylä, joka on kaikkein lähimpänä absoluuttista hyvää. Jokaisella ihmisellä se on erilainen ja jokainen yrittää löytää sitä tavallaan. Kuten siis sanoin väylät ovat yksilöllisiä. Minä en voi sanoa onko jonkun toisen ihmisen kulkema väylä lähellä hyvää vai pahaa. Hän tietää sen itse.
Mistä ihminen siis todella tietää sen ,kulkeeko hän juuri sitä oikeaa väylää pitkin tai lähellä sitä? Jos ihminen on löytänyt sisäisen rauhan ,on sisäisesti onnellinen, arvostaa omaa elämäänsä, osaa arvostaa muiden ihmisen väyliä, on suvaitsevainen, ei ole kateellinen, ei ole katkera eikä varsinkaan epäile omaa itseänsä eli siis ei omaa huonoa itsetuntoa voi hän sanoa, että hän on ainakin lähellä hyvyyden väylää. Jos ihminen on riidanhaluinen, arvostelee toisia, on narsistinen , on kateellinen ym. hän ei ole päässyt lähelle omaa väyläänsä. Hän kertoo siitä tietämättään ympäristölleen. Haluan painottaa suvaitsevuutta ja avarakatseisuutta. Ihmiset usein arvostelevat toisia, toisten elämäntapoja, eri kulttuureja ja kaikkea mahdollista mikä ei ole omassa elämässä tärkeätä. Miksi näin? Minähän en voi tietää sitä, onko hippiliikkeeseen kuuluva anarkistikaverini todellakin päässyt lähellä sitä omaa persoonallista hyvyyden väyläänsä. Minä eikä kukaan muukaan voi tietää sitä. Haluaisin myös puhua kateudesta. Jos ihminen on kateellinen, hän ei ole tyytyväinen omaan elämäänsä. Hän ei välttämättä näe sitä, mitä hänellä on vaan haluaa vain lisää ja lisää. Mutta mitä hän haluaa? Ihminen on kateellinen, koska joku toinen on ehkä päässyt hyvään työpaikkaan, löytänyt elämänsä rakkauden jne. Tämä joku toinen on ehkä päässyt lähelle omaa absoluuttisen hyvyyden väyläänsä. Eihän sen pitäisi olla kateuden aihe. Se väylä ei ole sinun hyvyyden väyläsi. Se voi olla lähellä sitä ja sen takia olet ehkä kateellinen asioista, joita sinä myös haluaisit, mutta se ei voi olla sama väylä. Väylät ovat yksilöllisiä. Ehkä sinun tulisi yrittää löytää omaa hyvyyden väylääsi kateuden sijaan. Kateus on yksi pahimmista ongelmista maapallollamme ja kun me olemme kateellisia etäännymme koko ajan absoluuttisen hyvyyden väylästä, koska silloin emme nauti omasta olostamme, emme edes yritä löytää omaa sisäistä onnellisuutta jne. vaan keskitymme seuraamaan toisen ihmisen kulkua väylällä, joka ei ole meidän väylämme.
Kun ihmiset syntyvät, syntyvät myös siis väylät. Vaikka väylät ovat erilaisia kaikilla meille, jokaisella väylälle on olemassa pari. Aivan kuten DNA:n kaksoisjuosteen emäksille on kaikille oma pari (A-T ,U,G-C). Pari on olemassa sekä ääripäille että kaikille niille miljoonille välimuodoille Otetaan esimerkiksi ihminen A ja ihminen B. Heidän väylänsä muodostavat parin. A:lla on spesifiset ”reseptorit” B:n ”välittäjäaineille”. Sitä onko muodostunut pari kestävä vai ei määrittelee väylien etäisyys absoluuttisen hyvyyden väylästä .Kestävin pari muodostuu aina jos A, joka on lähellä omaa absoluuttista hyvyyden väyläänsä, kohtaa B:n, joka myös on lähellä omaa hyvyyden väyläänsä. Väylien muodostuminen kuvaa ihmissuhteita. Avioliitot ja avioerot liittyvät väylien pariutumiseen. Liitto ei mitenkään voi kestää, jos väylät, joita ei ole tarkoitettu toisillensa kohtaavat. Tämän takia monet ihmiset ovat onnettomia kulissiavioliitoissa ja he eivät ole siis sillä hetkellä lähellä omaa hyvyyden väyläänsä.
Nämä olivat minun mietteitäni elämästä ja sen kulusta. Voin sanoa, että itse ainakin luulen olevani lähellä absoluuttista hyvyyttä. En siis pidä tätä ”väyläteoriaani” minään suurena totuutena vaan pidän sitä itselleni selityksenä elämän monimuotoisuudesta. Siihen kysymykseen kuka näitä väyliä luo, en voi antaa itseäni tyydyttävää vastausta.
Kiitoksia.
Teoria elämästä
Ihmisen elämä on täynnä valintoja, jotka johtavat tapahtumat, jotka taas johtavat valintoihin. Jokaisella valinnalla ja tapahtumalla on aina tarkoitus. Kaikella on aina jokin tarkoitus. Ihmisen elämä koostuu ns. väylistä. Kun uusi ihminen saa alkunsa, saa alkunsa myös kyseisen yksilön elämän väylät. Väylät ovat yksilöllisiä ja ne ovat tarkoituksenmukaisia jokaiselle yksilölle erikseen.
Jokaisella ihmisellä on olemassa absoluuttisen hyvyyden väylä. Tällä väylällä ihmisen elämä on koko elämän kaaren ajan onnellista, hyvää ja kaunista. Tälle väylälle ei voi päästä. Toisena ääripäänä on absoluuttisen pahuuden väylä .Tällä väylällä ihmisen elämä on pahaa, rumaa ja epäinhimillistä. Sillekään väylällä ihminen ei voi joutua. Jokaisella ihmisellä on miljoonia näiden väylien välimuotoja, joita pitikin ihminen ajoittain kulkee. Elämän tarkoitus on löytää se hyvä väylä, joka on kaikkein lähimpänä absoluuttista hyvää. Jokaisella ihmisellä se on erilainen ja jokainen yrittää löytää sitä tavallaan. Kuten siis sanoin väylät ovat yksilöllisiä. Minä en voi sanoa onko jonkun toisen ihmisen kulkema väylä lähellä hyvää vai pahaa. Hän tietää sen itse.
Mistä ihminen siis todella tietää sen ,kulkeeko hän juuri sitä oikeaa väylää pitkin tai lähellä sitä? Jos ihminen on löytänyt sisäisen rauhan ,on sisäisesti onnellinen, arvostaa omaa elämäänsä, osaa arvostaa muiden ihmisen väyliä, on suvaitsevainen, ei ole kateellinen, ei ole katkera eikä varsinkaan epäile omaa itseänsä eli siis ei omaa huonoa itsetuntoa voi hän sanoa, että hän on ainakin lähellä hyvyyden väylää. Jos ihminen on riidanhaluinen, arvostelee toisia, on narsistinen , on kateellinen ym. hän ei ole päässyt lähelle omaa väyläänsä. Hän kertoo siitä tietämättään ympäristölleen. Haluan painottaa suvaitsevuutta ja avarakatseisuutta. Ihmiset usein arvostelevat toisia, toisten elämäntapoja, eri kulttuureja ja kaikkea mahdollista mikä ei ole omassa elämässä tärkeätä. Miksi näin? Minähän en voi tietää sitä, onko hippiliikkeeseen kuuluva anarkistikaverini todellakin päässyt lähellä sitä omaa persoonallista hyvyyden väyläänsä. Minä eikä kukaan muukaan voi tietää sitä. Haluaisin myös puhua kateudesta. Jos ihminen on kateellinen, hän ei ole tyytyväinen omaan elämäänsä. Hän ei välttämättä näe sitä, mitä hänellä on vaan haluaa vain lisää ja lisää. Mutta mitä hän haluaa? Ihminen on kateellinen, koska joku toinen on ehkä päässyt hyvään työpaikkaan, löytänyt elämänsä rakkauden jne. Tämä joku toinen on ehkä päässyt lähelle omaa absoluuttisen hyvyyden väyläänsä. Eihän sen pitäisi olla kateuden aihe. Se väylä ei ole sinun hyvyyden väyläsi. Se voi olla lähellä sitä ja sen takia olet ehkä kateellinen asioista, joita sinä myös haluaisit, mutta se ei voi olla sama väylä. Väylät ovat yksilöllisiä. Ehkä sinun tulisi yrittää löytää omaa hyvyyden väylääsi kateuden sijaan. Kateus on yksi pahimmista ongelmista maapallollamme ja kun me olemme kateellisia etäännymme koko ajan absoluuttisen hyvyyden väylästä, koska silloin emme nauti omasta olostamme, emme edes yritä löytää omaa sisäistä onnellisuutta jne. vaan keskitymme seuraamaan toisen ihmisen kulkua väylällä, joka ei ole meidän väylämme.
Kun ihmiset syntyvät, syntyvät myös siis väylät. Vaikka väylät ovat erilaisia kaikilla meille, jokaisella väylälle on olemassa pari. Aivan kuten DNA:n kaksoisjuosteen emäksille on kaikille oma pari (A-T ,U,G-C). Pari on olemassa sekä ääripäille että kaikille niille miljoonille välimuodoille Otetaan esimerkiksi ihminen A ja ihminen B. Heidän väylänsä muodostavat parin. A:lla on spesifiset ”reseptorit” B:n ”välittäjäaineille”. Sitä onko muodostunut pari kestävä vai ei määrittelee väylien etäisyys absoluuttisen hyvyyden väylästä .Kestävin pari muodostuu aina jos A, joka on lähellä omaa absoluuttista hyvyyden väyläänsä, kohtaa B:n, joka myös on lähellä omaa hyvyyden väyläänsä. Väylien muodostuminen kuvaa ihmissuhteita. Avioliitot ja avioerot liittyvät väylien pariutumiseen. Liitto ei mitenkään voi kestää, jos väylät, joita ei ole tarkoitettu toisillensa kohtaavat. Tämän takia monet ihmiset ovat onnettomia kulissiavioliitoissa ja he eivät ole siis sillä hetkellä lähellä omaa hyvyyden väyläänsä.
Nämä olivat minun mietteitäni elämästä ja sen kulusta. Voin sanoa, että itse ainakin luulen olevani lähellä absoluuttista hyvyyttä. En siis pidä tätä ”väyläteoriaani” minään suurena totuutena vaan pidän sitä itselleni selityksenä elämän monimuotoisuudesta. Siihen kysymykseen kuka näitä väyliä luo, en voi antaa itseäni tyydyttävää vastausta.
Kiitoksia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voisin sanoa, että ihminen kehittää itselleen kirjoittamasilaisen teorian, juuri sen takia, ettei a)kykene hyväksymään itseään sellaisena kuin on b) ei kykene hyväksymään muita sellaisina kuin he ovat.
Siinä olet täysin oikeassa, että ihmisen elämään, luonteeseen ja persoonallisuuteen todellakin vaikuttaa jokainen tehty valinta, ja niitä valintoja on joka ikinen päivä.
Se taas, mikä on hyvyyden väylä?? Kukaan ei voi sanoa samaan aikaan, mikä on hyvyyden väylä, ja samalla ilmoittaa, että pitäisi olla avarakatseinen ja suvaitsevainen. Jos olet tällä "hyvyyden" väylällä, tarkkailet elämässäsi jokaista liikettä minkä teet, jokaista sanaa minkä sanot ja jokaista ilmettä minkä ihmiset sinussa näkevät. Ja se "avarakatseisuus" ja "suvaitsevaisuus"...ei, en todellakaan hyväksy pedofiliaa tai ihmisten silpomista, vaikka se joihinkin kulttuureihin kuuluisikin. Olen siis ylpeästi ahdaskatseinen ja suvaitsematon.
Mitä taas tulee esim. kateuteen tai muuhun... kateus asuu ihmisessä, halusi sitä tai ei. Kukaan ei ole aina kateellinen, ja jokainen on joskus.
Veikkaan että väyläteoriasi on aika tuore, ja ehkä elämänkokemuksesikaan ei ole vielä riittävä tekemään teoriaa, joka todella kertoisi elämän sisällöstä.
Parisuhteessa on kaksi ihmistä, jotka ainakin alussa ovat rakastuneet toisiinsa, oli syy rakastumiseen mikä hyvänsä. Mutta elämä ei pysy paikallaan, eivätkä ihmiset muuttumattomina. Joka ikinen päivä jokin asia vaikuttaa niin sinun, kuin kumppanisi ajatuksiin ja tunteisiin.
Se, mikä pitää liitot kasassa, olematta kulissia, ei suinkaan ole oikea tai väärä väylä, vaan ihminen itse, joka joko arvostaa elämäänsä kumppaninsa kanssa, tai sitten ei, oli "väylä" mikä hyvänsä...emme elä putkessa.
Muuttumattomana ulkopuolisilta vaikutuksilta saat pidettyä suhteen vain siten, että olet kumppanisi kanssa 24h/vrk, luette ja keskustelette täysin samojen ihmisten kanssa täysin samoista asioista. Mikä taas johtaisi kyllätymiseen -nopeasti.
Ei, en todellakaan tue "väyläteoriaasi", ja ehdottaisin että itsekin katselisit elämääsi taaksepäin, ja miettisit todella mitkä asiat ovat vaikuttaneet sinuun, että olet sellainen kuin tänään olet. Mikään ennalta määrätty väylä se ei ole, vaan elämänkokemus, joka tulee tapahtumista elämässäsi.
Jos muuten olet lähellä absoluuttista hyvyyttä, ja siis toisin sanoen "avarakatseinen" ja "suvaitsevainen", hyväksynet siis ilmeisesti avarakatseisuudessasi em. pedofilian ja silpomiset? Minkä se tekee sinusta? Lähellä absoluuttista hyvyyttä olevan ihmisen? Muista, että aina kun olet mielestäsi "hyvä" tai ajattelet "hyvää"...on se usein karhunpalvelus jollekin toiselle.
Jos minun pitäisi yhdellä sanalla kuvata elämää, olisi se sana muutos. Mikään ei ole samoin kuin eilen, eikä huomenna kuten tänään, kun katsot yhtään syvemmälle.
Harhassa eläminen ei ole kovin fiksua, ja herätys voi olla rankka mitä pidemmälle toteutat teoriaasi, ihmiset eivät yksinkertaisesti kulje väylien mukaan, vaan elämän.
Hei pöljät opetelkaa tiivistämään jaaritukset. Tollasta kukaan jaksa kelata.
Ei ole mahdotonta sinunkaan opetella oikeinkirjoitusta.