Tapsin kauniin naisen noin 4 vuotta sitten. Kävimme treffeillä muutaman kerran. Yhtenä päivänä hän kertoi olevansa asumus erossa lapsensa isästä. Kuitenkin nämä tapaavat hyvinkin säännöllisesti. Tämä nainen kertoi, että mies ei haluaisi vielä irrottautua suhteesta mutta nainen on kypsä. No, jatkoimme kuitenkin vain ystävinä näihin päiviin saakka.
Tilanne on muuttunut siten, että hänen lapsensa isä on muuttanut toiselle paikkakunnalle ja hän on täysin vapaalla. Ilmoitin hänelle kiinnostukseni jatkaa kaverina olemisesta vakavampaan, koska olin kuullut tuttujen kautta sekä päätellyt hänen sanomisistaan ja tekemisistään, että hänkin on kiinnostunut jatkamaan.
Olen nyt saanut rukkaset 2 kertaa ja syytä en osaa arvata. Leikkiikö hän vaikeasti saatavaa vai mikä tässä mättää?
Hän keksii olemattomia mies kavereita, jotka mukamas jahtaavat häntä. Todellisuudessa niitä ei ole. Tämä on varma asia.
Hän saa mut tuntemaan mustasukkaisuutta ja mielipahaa. En todellakaan tiedä miten tähän asiaan tulisi suhtautua. Ainoa mikä on varmaa on se, että en miehenä pystynyt pitämään suhdetta pelkästään kaveruus tasolla vaan otin ja rakastuin. Juttelemme päivittäin puhelimessa ja puhumme kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan väliltä. Jotain tässä on mitä en ymmärrä.
Voisiko joku valaista asiaa?
Tilanne on muuttunut siten, että hänen lapsensa isä on muuttanut toiselle paikkakunnalle ja hän on täysin vapaalla. Ilmoitin hänelle kiinnostukseni jatkaa kaverina olemisesta vakavampaan, koska olin kuullut tuttujen kautta sekä päätellyt hänen sanomisistaan ja tekemisistään, että hänkin on kiinnostunut jatkamaan.
Olen nyt saanut rukkaset 2 kertaa ja syytä en osaa arvata. Leikkiikö hän vaikeasti saatavaa vai mikä tässä mättää?
Hän keksii olemattomia mies kavereita, jotka mukamas jahtaavat häntä. Todellisuudessa niitä ei ole. Tämä on varma asia.
Hän saa mut tuntemaan mustasukkaisuutta ja mielipahaa. En todellakaan tiedä miten tähän asiaan tulisi suhtautua. Ainoa mikä on varmaa on se, että en miehenä pystynyt pitämään suhdetta pelkästään kaveruus tasolla vaan otin ja rakastuin. Juttelemme päivittäin puhelimessa ja puhumme kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan väliltä. Jotain tässä on mitä en ymmärrä.
Voisiko joku valaista asiaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juu, pyysit lukemaan tämän juttusi ja luin.. eli.. Sanon nyt suoraan. Mielestäni asiat pitäisi aina puhua suoraan, olla rehellinen. Sekä itselleen että toiselle. Ainakin tuollaiset asiat, joita sinä mietit, ovat sellaisia jotka selviävät suoraan kysymällä. Jos minä olisin sinä niin vaatisin naista selvittämään asioita. En ymmärrä sitä, että jos te kerran olette tunteneet jo noinkin kauan ja puhutte kaikenmaailman asioista niin silti et kykene kysymään suoraan tältä naiselta, että mitä hän meinaa. Suoraan sanottuna minusta tuo kuulostaa vähän siltä, että sinä olet n.s. "tossun alla" . Älä alistu siihen, että nainen sanelee ehdot kaikesta teidän suhteessanne. Suutu vaikka hänelle, lyö nyrkkiä pöytään ;), jos hän ei muuten asioita selvitä. Jos hän haluaa pelkästään ystävyyssuhteen ja sinä et, niin sitten juttu voi olla tuhoon tuomittu. Minusta nainen kuulostaa "hieman" omituiselta, jos hänellä on noita "mielikuvituskavereita". Epärehellinen tyyppi, en voisi ikinä luottaa tuollaiseen. Ehkä aika rankasti sanottu, mutta tämähän on vain minun mielipiteeni. Ja itsetunto on ainakin nollassa, jos tuollaisia pitää keksiä. Hän varmaankin sitten yrittää tehdä sinut mustasukkaiseksi. Mutta sanopa sinä hänelle, että tiedät, ettei hänellä tuollaisia miesystäviä ole ja kysy, että mitä hän luulee hyötyvänsä siitä, että keksii tuollaisia juttuja. Älyttömän naurettavaa, rehellisesti sanottuna.
Siitä toisesta jutusta (suhteet): Miesten ei kannata yleistää. Kysyin, että miksi miehet pelkäävät pakkien saamista yli kaiken, tämä kertoi toki sinun osaltasi sen, mutta.. Varmasti, jos luit sitä toista juttua enemmän, niin tiedät mitä tarkoitan. Naiset kuten myös te miehet on kaikki niiiiiin erilaisia. Pakkeja ei silti kannata pelätä. Ja tietysti, rehellisyys maan perii.
Olen kyllä yrittänyt useampaan otteeseen kysellä, että mikä tässä oikein on meininki. Vastaus on aina se sama: En oikein tiedä, se on vähän monimutkaista. Vähän luuulen, että hän ei vieläkään ole päässyt yli edellisestä siipastaan ja yrittää jotenkin päästä taas hänen kanssaan tekemisiin. Omituinen tapa sinänsä jos sitä yrittää.
Vaikka samapa tuo tässä vaiheessa. Päätin, että unohdan hänet lopuulisesti ja jatkan omaa elämääni eteenpäin. Hatuttaa silti kun tästä ei tullut mitään. Mä tosissaan halusin...