Mieheni on pettänyt minua saman naisen kanssa ainakin kaksi kertaa muutama vuosi oli välillä väliä. Nainen on sinkku. Miten tämmöisen voisi saada pois mielestä. Asiasta on kulunut jo useampi vuosi.
Uskottomuus
Ei unohtanut
2608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
jotka elävät suhteessa moisen tempun jälkeen. Jos haluat jatkaa suhdettanne,Keskustelkaa ja keskustelkaa.. Parisuhdeterapia on mahtava apu tälläiseen tilanteeseen jos molemmat haluavat jatkaa. Tärkeintä käydä läpi, miksi ja miten hän ajautui tilanteeseen jne. yksityiskohtia on turha kaivella ne eivät paranna teidän kahden suhdetta. Sen jälkeen yritä ymmärtää, vaikka kuinka kamalaa se onkin. Joko annat anteeksi tai et. unohtamaan ei sitä koskaan kokonaan pysty ,vaan täytyy oppia elämään sen muiston kanssa. Anteeksi antaminen on enemmänkin sitä että et ota asiaa puheeksi tulevaisuudessa riidan tullessa esille. Uskon että jos molemmat teistä ovat halukkaita jatkamaan ei sitä kaada välissä ollut kolmas pyörä.
Olen seurustellut noin kaksi vuotta nykyisen miesystäväni kanssa, hän on pettänyt minua jo tänä kahden vuoden aikana kahden entisen tyttöystävän kanssa minua jo useaan kertaan, ainakin kuusi-kahdeksan kertaa yhteensä(reissut jotka minä tiedän/kun meille on tuullut isompi riita niin hän on mennyt varmuuden vuoksi kostamaan minulle,sillä hänen mielestä syy on aina yksin minussa ja kostaa pitää sängyn kautta),eli saattaa olla vielä sellaisia jotka eivät ole tulleet minun tietoisuuteen.Eka kerta oli ns.shokki,olin pettynyt,loukkaantunut,järkyttynyt jne...enkä vieläkään ymmärrä itseäni,että olen antanut anteeksi hänelle, en todellakaan ymmäärrä ja mitä enemmän mietin sitä enemmän ihmettelen itseäni.Nyt vaan voin kuvitella kun olen ennen tätä nykyistä suhdettani kuullut kaikenlaisia juttuja, miten joku kestää kotona väkivaltaa,joku henkistä väkivaltaa,joku alkoholismia ja joku pettämistä jne...oli erään ystäväni vastaus, kun joskus vuosia sitten ihmettelin että miten hän jaksaa katsella häneen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa omalta avopuolisoltaan:"kaikken tottuu ja sen asian kanssa opppii elämään"-se on totta,mutta kylmin ja järkevin totuus on kuitenkin se että PITÄISI RAKASTAA JA KUNNIOITTAA ITSEÄÄN, niin paljon että pystyisi lähtemään elämään OMAA ARVOKASTA ELÄMÄÄ ETEENPÄIN,mutta kysymys kuuluu:mistä saa ostettua sitä voimavaraa ja järkeä jolla pääsee eteenpäin?Vain sellaiset ihmiset jotka ovat kokeneet saman osaavat oikeasti vastata tähän kysymykseen.Kaikille saman ja vastaavan kohtaloon ns. joutuneille toivon tsemppiä ja jaksamista!