kun annoin lapsemme huoltajuuden isälle?
Olenko huono
äiti___
11579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
et valinnut yhteishuoltajuutta?
vähän huonosti, kyllä teimme yhteishuoltajuuden, mutta isä hoitaa ja huolehtii lapsemme jokapäiväisestä hoidosta, ja lapsemme saa asua siellä missä on aina asunut ja koulu on lähellä.
Miksi olisit?
kirjotat aiheesta miehen logiikka palstalle?
...että täätä saa miesten mielipiteen. Jos kirjoittaa saman naistenlogiikkaan, saa kylmää kyytiä. Ehkä tasa-arvo on etenemään päin tässäkin asiassa.
Se vasta onkin tasa-arvon päivä, kun isällä on tasaveroiset mahdollisuuden saada läheishuoltajuus. Vai onko se vähäisempi asia kuin 5% palkkaero sukupuolten välillä? (Femakoille ohjeistuksi, että loput Halosenkin tarkoittamasta 20 sentistä johtuu uravalinnasta.)
nyt sitten oma mielipiteesi, mitenkään tätä asiaa en ole ajatellut tasa-arvon nimessä.
Tuntuu että vain sinä itse tiedät vastauksen kysymykseesi!
Mutta muista:
Rakkaus on pohjimmiltaan epäitsekästä toimintaa toisen hyväksi!
Tietämättä syitäsi miksi päädyit ratkaisuusi, olkoot ne mitkä tahansa niin MUISTA olet hyvä äiti ellet paras, ainakin lapsellesi!
olet aivan oikeassa, rakkaudestahan se johtuikin, niin ex-miestäni kohtaan kuin lastamme, hänellä on turvattu koti.
Minusta ihmeellisintä koko asiassa - ainakin yleisellä tasolla - se, että lasten huoltajuus menee lähes poikkeuksetta äidille (kun huoltajuus menee vain toiselle). Missä on miesten ja isien oikeudet? Ihan kuin miehet eivät voisi olla huoltajia ilman naista ja parisuhdetta.
Mutta kuten joku sanoi, niin varmaan itse tiedät, mikä on kohdallasi parasta.
epäile, etteikö isäkin voi huolehtia lapsestaan, siitä ei ollut pohjimmiltaan kysymys, vaan siitä miltä teistä tuntuu kun äiti antaa lapsensa huoltajuuden isälle, lopullisesti?
Yleensä lapset jäävät äidillensä, mutta ei yh-isä nykyään enää mikään harvinaisuus ole. Joskus suurinta rakkautta on se että pystyy luopumaan. Se että antaa lasten jäädä sinne missä heillä on hyvä ja turvattu tulevaisuus ei todellakaan ole hylkäämistä. Oletan tietysti että edelleen tapaat lastasi. Ei se vanhemmuus siihen lopu. Yhteishuoltajuus on sitä että molemmat pyrkivät toimimaan lasten eduksi, joskus jopa oman etunsa unohtaen, ja se on rakkautta