Olen alkanut seurustelemaan miehen kanssa joka tällä hetkellä asuu 500 km päässä. Olemme kuitenkin hyvin rakastuneita ja tapaamme usein.. noin kerran, pari kuussa.. tällä hetkellä.
Kuitenkin mietin että kuinka usein ottaisin häneen yhteyttä puhelimella.. joka päivä... vai miten usein olisi parasta pitää yhteyttä ettei pidä liikaa tai sitten liian vähän yhteyttä.. olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä, sillä en tosiaan halua mokata tätä juttua, koska mies on minulle todella tärkeä ja rakas.
Kuitenkin mietin että kuinka usein ottaisin häneen yhteyttä puhelimella.. joka päivä... vai miten usein olisi parasta pitää yhteyttä ettei pidä liikaa tai sitten liian vähän yhteyttä.. olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä, sillä en tosiaan halua mokata tätä juttua, koska mies on minulle todella tärkeä ja rakas.
Vastaukset 12
Vanhimmat
miestäsi, jos pidät häneen jotenkin "väärin" yhteyttä.. tai sitten se mies ei ole arvoisesi. Mun mielestäni voi soitella joka päivä ja pistää vaikka vielä pari tekstariakin. Ei tuohon ole mitään sääntöä, soittaa aina vain kun tekee mieli. ei sitä tarvitse sen kummemmin analysoida ja miettiä.
Toki ei ole kauhean hyvä, jos soittaa koko ajan, että toinen tuntee olonsa ahdistuneeksi, mutta soitto kerran päivässä, ei pitäisi saada toista ahdistumaan.
Meillä sama matka. Viestejä päivittäin useita. Minua ei ainakaan ahdista, vaikka joskus pari kymmentä viestiä päivässä :) eikä tunnu ahdistavan toistakaan. Meillä vaan sellainen tapa.
Tuntuu läheisemmältä kun kuulee toisesta päivittäin.
Oon kohta 18, tekstareit onnistunu nyt menee rakkaalle jotain 100kpl.
Mesessäkin kyllä jutellaan, mutta jos toinen ei pääse meseen jonain päivänä siitä alkaa se hirmu tekstarien määrä :D
Välimatka ei ole kovin paha mut sekin vielä kyllä ajan myötä korjaantuu, siihe malliin asiasta puhuttu. Ja tottakai sen oman kullan haluis lähelle eikä loputtomiin pitää kaukana.
Ne tapaamiset ei vaan vielä niinkää säännöllisiä et nähdään sillon ja sillon vaa se väli vaihtelee.
Että näin meillä :)
=kerran, pari kuussa...joo...miten kuvittelet tuon suhteen kestävän.
Päivittäinen puhelimitse yhteydenotto on ainakin pakollinen, joko soittaen tai viestitellen, enkä silti usko kaukosuhteeseen tuollaisen välimatkan takia. Joskus tuntuu että n 100 km on jo este jollain tasolla kun vielä on omat elämäntilanteet.
Epäilen, mutta nostan hattua jos teidän suhteenne kestää.
Ois vielä kiva kuulla minkäikäisiä olette, tapasitteko netin kautta, minkälaista työtä teette ( jos duunissa ), onko lapsia kummallakaan tai kummallakin, ym tilanteestanne.
en voisi sanoa seurusteluksi, suhdetta jossa tavataan kerran-pari kuukaudessa...tapailua se lähinnä on. Ja tuollainen "suhde" vaatii ihmiseltä niin paljon, että hulluksihan siitä tulee.
Kestää mitä vain....
Nämä yhden illan höpö höpö jutut panoineen ovat aivan erikastia :(
Kun tapaa sen OIKEAN millään muulla ei ole enää mitään väliä vaan se on siinä.
Ei sitä tarvitse sen enempää selittää jokaiselle on se oikea jossain se on sitten eriasia löytääkö jokainen sen oikean?
Sen aidon ja oikean löytäneenä ;)
Ollaan keski-ikäisiä. Molemmat töissä ja molemmilla lapsia kotona. Lapset ovat siinä iässä, ettei ole viisasta oikeastaan kummankaan muuttaa mihinkään. Mutta aikuisina käsitämme sen ja molemmille on lasten elämä tärkeällä sijalla. Meille riittää tällä hetkellä tämä pari kertaa kuukaudessa tapaaminen. Lomat pyritään olemaan tiiviisti yhdessä.
Nytkin joulu ja uusi vuosi on mahdollista viettää yhdessä.
Kyllä sitä jaksaa kun asennoituu. :)
Me ollaan kaikki viikonloput yhdessä (ja joskus viikollakin nähdään), muulloin jutellaan livenä mesessä tai skypessä 1-3 tuntia/päivä... Niin ja textarit päälle :-)
näin: päivällä lähetellään vaihtelevasti tekstareita ja/tai sähköpostia ja joka ilta vaihdetaan päivän kuulumiset puhelimitse.
Anna mennä vaan, justiinsa niin paljon kuin itse haluat! :)
Mese on kätevä tapa pitää yhteyttä, toki haluaa toisen äänenkin kuulla, joten soitellaan noin joka toinen päivä ja siihe päälle viä tekstiviestejä. Nyt ois suunnitelmissa hommata webbikamerat ja mikit :)
Mekin näemme noin parin-kolmen viikon välein, eikä se nyt ole ylitsepääsemätön ongelma. Useimminkin nähtäis jos olisi rahaa matkustella. Valmistumme molemmat parin vuoden kuluttua, ja sittenhän tilanne onkin jo parempi!
Ei kai sillä ole määrää kuinka usein yhteyttä pidetään. Kuitenkin suosittelen esimerkiksi sähköpostia. Silloin kumppani saa sopivan tilaisuuden tultua lukea viestisi ja ajatuksella vastata siihen. Varsinkin työpäivinä ei ole aina mahdollista alkaa kertoa ex tempore rakkaudesta. Hyvä jos yleensä pystyy vastaamaan puhelimeen. En tiedä mitä kaverisi päiväsaikaan touhuaa. Esimerkiksi tikkaiden nokassa porakone ja tarvikkeet käsissä ei puhelimen hälytys aina ilahduta. Kaukosuhde on vaativa harrastus. Toivotan teille onnea ja avointa keskustelua seurustelun toimintamalleista. Määräaikaiset puhelinajatkin voi kokea kontrollina ja pakonomaisina. E-mail....se on siinä
...on paras. Tuntuu tosi mukavalta kun käy postilaatkolla ja siellä on UUSI VIESTI. Sähköpostissa voi kertoa sellaisiakin asioita joita ei ehkä naamakkain tulisi kerrottua. Tai ei ehkä pitäisikään. Varsinkin näin yösydännä pitäisi olla käytössä eräänlainen rattilukko: yöllä kirjoitettu teksti lähtisi eteenpäin vasta kun se on luettu päiväsaikaan kertaalleen läpi. Perinteisen kirjeen kirjoittaminen on niin monen vaiheen takana että asia tulee mietittyä moneen kertaan. Niinpä kirje voi jäädä pudottamatta postilaatikkoon vaikka siinä olisi jo postimerkkikin liimattuna. Mutta täällä netissä kun ajatuksissasi näpäytät LÄHETÄ niin sinne meni ja pois et saa vaikka heittäisit tietokoneen ikkunasta ulos.