suhteen tulevaisuutta (yhteenmuuttamista, avioitumista, lapsia jne)? Kysymys on ensisijaisesti miehille, mutta naisetkin voivat vastata.
Olen yllättänyt itseni haaveilemasta miehestä, johon olen vasta ihastunut (tuntenut muutaman kuukauden ajan) ja jonka kanssa flirttailen. Vaikuttaa siltä, että mieskin olisi minuun ihastunut, mutta en ole täysin varma asiasta. Niin, siis olen tässä viime päivinä huomannut ajatukseni ajelehtivan kaikenlaisissa tulevaisuuden unelmissa, joissa minä ja tuo mies elämämme yhdessä. Kuvittelen (tahtomattani), millaista seksi olisi hänen kanssaan ja millaista olisi elää yhdessä, perustaa perhe jne. Olenko ällöttävä nainen miesten mielestä, jos ajattelen jo tässä vaiheessa tällaisia? Huom. ajatukseni tulevat kuin itsestään, en voi niille mitään. :)
Olen yllättänyt itseni haaveilemasta miehestä, johon olen vasta ihastunut (tuntenut muutaman kuukauden ajan) ja jonka kanssa flirttailen. Vaikuttaa siltä, että mieskin olisi minuun ihastunut, mutta en ole täysin varma asiasta. Niin, siis olen tässä viime päivinä huomannut ajatukseni ajelehtivan kaikenlaisissa tulevaisuuden unelmissa, joissa minä ja tuo mies elämämme yhdessä. Kuvittelen (tahtomattani), millaista seksi olisi hänen kanssaan ja millaista olisi elää yhdessä, perustaa perhe jne. Olenko ällöttävä nainen miesten mielestä, jos ajattelen jo tässä vaiheessa tällaisia? Huom. ajatukseni tulevat kuin itsestään, en voi niille mitään. :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Täytyy olla tarpeeksi nokkela ollakseen jatkuvasti askeleen edellä.
Muistan joskus 10 vuotta sitten, kun olin nettitreffeillä. Miten kätevää oli esittää hypoteettisia kysymyksiä toisen elämänarvoista ja tulevaisuudensuunnitelmista.
Naiset kun ovat niin persoja puhumaan itsestään. Omana mielipteenäni kerroin aina, mitä haluan tai en halua ja kerroin aikahaarukaksi epämääräsen "pari vuotta" tai "tulevaisuudessa". Täsmällisyys on pelottavaa, vaikka ah, niin kiinnostavaa.
Oivallisia kiertokysymyksiä oli: "Kaverini naisystävä penkoi kaappeja ja löysi vanhan Jallun...", "Kaverini vaimo sain juuri toisen lapsensa...", "Kaverini kavereeraa ex:sä kanssa..." ja tietenkin jotain omakohtaista, mutta provosoivaa joukon jatkoksi.
Ja kas, niin on mustasukkaisuuskompleksit sun muut kartoitettu ja on helppo jäädä odottelemaan jatkoa...
Taidanpa ottaa tuon käyttööni heti miehen kanssa. Kiitos vinkistä.
Siis joo, ei mulla ole mikään kiire saada noita asioita tapahtumaan tuon miehen kanssa, mutta minkäs teet kun noita tulevaisuudenkuvia alkaa tulla mieleen. Mietin vain, että onko tämä vain naisten ominaisuus, mutta eipä näemmä ilmeisesti ole. Mukavaa.
Eiköhän se ole normaalia sekä naisille että miehille, että miettii asioita jo hieman pidemmällekin - ainakin silloin jos on aidosti kiinnostunut toisesta. Itse asiassa sitähän se aito kiinnostus on. Ja ei, se ei ole ällöttävää, jos nainen miettii suhdetta pidemmälle.
Se, missä vaiheessa ja miten omista pitkälle viedyistä ajatuksista kannattaa kertoa, onkin sitten toinen asia. Oma suositukseni on, että tällaisia ajatuksia ei ihan heti lataa, ei ainakaan täydellä tykityksellä. Muutenkaan en suosittele liiemmin kiirehtimään parisuhde- ja seksiasioissa.
Se, että sinulla on tällaisia ajatuksia luonnostaa, kertoo minusta paljon tunteistasi kertomaasi miestä kohtaan. Säilytä se tunne ja anna asioiden edetä omalla painollaan.
omalla painollaan onkin se tapa, millä haluan toimia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö voisi olla aloitteellinen, vaikken olekaan vielä keksinyt, miten näyttäisin miehelle kiinnostukseni niin selkeästi, että hän tajuaisi minun olevan kiinnostunut muustakin kuin flirttailusta. Ehkä se tapahtuu itsestään kun aika on oikea.
Pitkälle vietyjen ajatusten kertomisesta tässä vaiheessa tai pikemminkin kertomatta jättämisestä olen samaa mieltä kanssasi. En tunne miestä vielä kovin hyvin, enkä siis voi tietää olisiko meistä yhteisen elämän jakajiksi. Ajatukseni ja unelmani hänestä ovat lähinnä ideaaleja ja kuvitelmia, mitkä eivät mitenkään voi täysin vastata todellisuutta.
Tunne säilyy edelleen. :)
Miksi haluaisit harrastaa seksiä ko. miehen kanssa? Kun seurauksena voi olla jälkikasvua, jota maailma ei enää kaipaa. Parisuhteett pannaan.
se on minun elämäni kannalta ratkaisevampaa kuin se, mitä "maailma" kaipaa.
Jokainen tyylillään. Mulla on nyt ikää vähän päälle kolmekymmentä, enkä halua lapsia, enkä myöskään muuttaa kenenkään kanssa saman katon alle asumaan.
kunnolla ihastuneet miehet kyllä puhuvat näistä asioista jo kohta toisilla treffeillä! :-D Olenkin aina ihmetellyt mihin perustuu käsitys siitä että miehet olisivat jotenkin harkitsevaisempia ja naiset pelaisivat tunteella, kun itse siinä vaiheessa vielä ihan vaan harkitsen ja tutustun...
olla vielä kunnolla minuun ihastunut, kun ei ole avioliitosta vielä alkanut puhua. ;)
Toisaalta emme ole vielä olleet ensimmäisillä treffeilläkään sen puoleen.
ihastunut, niin sitä vaan on onnessaan sen toisen kanssa ja erotessa vaan miettii, koska taas nähdään.
Ihastuneena homman haluaa vaan jatkuvan ja jatkuvan, välttämättä ei heti mielessä pyöri mitkään naimisiinmenot ja lastensaamiset (toiset saamiset kylläkin).
mielessä. :)
Tuo aloitusviesti olis voinut olla mun kirjoittama! Siis ihan sama tilanne, ei mitään lisättävää tai poistettavaa! Tätä vaan tulin tänne hehkuttamaan, ymmärrettävistä syistä en voi vastata itse kysymykseen, koska mietin itsekin samoja asioita...:D
monia, et ole yksin. :)