2.11.06 kuoli vanhin poikani. Minulla on sitten 2 poikaa vielä jäljellä. viime keskiviikkona oli siunaus, ja menin arkulle katsimaan, oliko se varmasti poikani, se oli mulle tärkeätä.
Nyt olen sisältä ihan tyhjä. Ja pidän tätä elämäni käännekohtana, tosin en tiedä toivunko tästä tilastani, ja kauanko se vie, että jaksaisi edes tiskata.
Kertokaa minulle jos jotain tiedätte,tai onko keltään kuollut laosi?
poikani kuolema
anne-maria.nalle9
6
2802
Vastaukset
- kuolema..
Otan osaa suruusi.
http://911inmemoriam.blogspot.com - Outilinnea
Kysy hiljaisuudelta surusi määrää,
kysy vielä sittenkin kun olet kyselemiseen kyllästynyt.
Se kyllä vastaa -
joskus viikkojen-
joskus vuosien-
joskus vuosikymmenien päästä.
Tämä oli tyttäreni muistokirjoitus.
Tapauksesta on jo 4 vuotta..
suru ei unohdu mutta muuttuu kauniiksi muistoiksi.
Voimia Sinulle ! - adina(se jonka oikea nimi o...
hmm, minulta ei ole kuollut poika, minun äidiltäni on joten veli siis... se oli hirveää, olin silloin n.6v ja kyllä siitä toipuu vaikka välillä ei jaksa elää :')
- On niin suur
Tuska, jota kukaan ei tahtoisi omalla kohdallaan
kokea ! Sen vuoksi pyydä apua läheisiltäsi, niiltäkin joita et ole tavannut viimeaikoina.
Jos ihminen sanoo " Otan osaa " ota se vastaan
ainakin aluksi ihan kuin se tulisi hänen
sydämestään.
joidenkin päivien, viikkojen kuukausien ja vuosien jälkeen
huomaat keneltä ne tuli todella sielusta.
Surutyö on hirvittävää ja hirvittää sanoa
sinulle, että se on kestettävä.Ja vaikka nyt tuntuu
mahdottomalta ajatella, niin mahdottomastakin selviää. Unohtaa ei voi koskaan. Siunausta - Wen
Oman lapsen kuolema on vaikein asia elämässä, mistä meidän tulee jotenkin selviytyä. Jotkut eivät selviydy koskaan. Suru on aina sydämessä. Miten muut pojat jaksavat? Onko sinulla voimia huomioida heidän surunsa? Hakeudu keskustelemaan johonkin sururyhmään oman jaksamisesi vuoksi. Puhuminen helpottaa.
- Tuittu\
Otan osaa suruusi.
Minun itseni kohdalla ollut melkein sama tilanne.
Elämäni varrella on tapahtunut rankkoja asioita. Minun perheessäni on ilmennyt paljon sairauksia jotka ovat murtaneet minut moneen otteeseen. Veljelläni on todettu kolme kertaa syöpä viimeisen 5 vuoden aikana, äidilläni on huomattu sydänvika ja pääverisuonen pullistuma jotka ovat väsyttäneet äitiä,minua ja perheenjäseniäni paljon. Äidillä on ollut nuorena aivoverenvuoto,joten minulla on kohtuulliset vaara saada sama parikymppisenä niin kuin äitini sai. mutta sitä en stressaa enkä aiokaan stressata.
Tuntuu vain että perheemme luhistuu vielä jonain päivänä niin pahasti että ei tilannetta pysty korjaamaan. Äidin tilasta kuulimme pari viikkoa sitten. Viikot ovat menneet jotenkin ohi, en ole tehnyt oikeastaan mitään, tuntuu että elämä olisi jotenkin pienellä katkolla. Äidin tilasta ei tiedetä miten tulee käymään, veljen tila on myös pikkuisen epävarma uusiutuuko syöpä taas uudestaan.. tuntuu että perhettämme koetellaan koko ajan uusilla sairauksilla.
Sinä joka olet menettänyt poikasi, en voi uskoakaan kuinka tuskallista sinulla on tällä hetkellä. Täytyy vaan yrittää jaksaa ja jatkaa elämää, vaikka se niin hullulta tällä hetkellä kuulostaakaan.
Itse jankutan tätä itselleni, ja osaksi se myös auttaa.
Elämä jatkuu, muistetaan hyvät ja huonot muistot rakkaasta, niin rakas ihminen on aina mukana minne meneekään, hän ei koskaan kuole.
Jaksamista sinnepäin :)
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?591204Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,11870Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol75795Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.83643- 53634
Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs46564Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt33547Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv36524Hurmasit sitten minut
kauneudellasi nainen ja kun sait minut rakastumaan itseesi muutuit ihan porsaaksi etkä välitä vartalostasi enää yhtään.43503Tietysti olen varovainen,
ei kaikki ole pelkkää epävarmuutta. En halua sotkea mitään, enkä aiheuttaa kenellekään hankaluuksia. Ja luulen että ehkä40501