Terve!
Tämä ei ole mikään tieteellinen tutkimus vaan harjoitustyö yliopistolla. Tätä voi käyttää myös keskustelunavauksena tästä aiheesta, mutta jos joku viitsii vastata niin olen kiitollinen. Alla kysymykset. Voit myös käyttää aikaisempaa työkokemusta.
Koetko, että työpanos-palkkio –suhteesi on oikealla tasolla verrattuna työtovereihisi?
Palkkiosi voi tällöin olla alipalkkainen, ylipalkkainen tai tasapainossa. Voit myös vertailla omakohtaisesti nykyistä palkkiotilannettasi aikaisempaan samanlaiseen tilanteeseen.
Miten nykyinen työpanos-palkkio –suhteesi vaikuttaa työmotivaatioosi?"
Oletko nuori vai vanha työntekijä?
Tämä ei ole mikään tieteellinen tutkimus vaan harjoitustyö yliopistolla. Tätä voi käyttää myös keskustelunavauksena tästä aiheesta, mutta jos joku viitsii vastata niin olen kiitollinen. Alla kysymykset. Voit myös käyttää aikaisempaa työkokemusta.
Koetko, että työpanos-palkkio –suhteesi on oikealla tasolla verrattuna työtovereihisi?
Palkkiosi voi tällöin olla alipalkkainen, ylipalkkainen tai tasapainossa. Voit myös vertailla omakohtaisesti nykyistä palkkiotilannettasi aikaisempaan samanlaiseen tilanteeseen.
Miten nykyinen työpanos-palkkio –suhteesi vaikuttaa työmotivaatioosi?"
Oletko nuori vai vanha työntekijä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tottakai palkka vaikuttaa, ehkä 60-65% motivaatiosta tulee rahan muodossa,en tekisi näitä hommia "hyväntekeväisyydestä".
Toki se ei ole ihan kokototuus, paljon muitakin asioita jotka vaikuttavat mutta end-of-day kun laskuja maksaa..silloin ei lämmitä mukavat verhot työhuoneessa tai "kiva fiilis".
Toinen pointti, en lähtisi vertailemaan palkkaani muihin työtovereihin. So not. Aina jollain on parempi/huonompi kuin itselläni.
Toinen ollut 10v,toinen 1v talossa.
Itsepä olen palkkani neuvotellut ja siihen suostunut.Ei olisi ollut pakko.
Enemmän että palkka alaan nähden linjassa tai muihin vastaaviin tehtäviin. Siltikin uskon yksilöllisiin palkkoihin, ei "taulukoihin".
Tai "mitä muut tienaavat".
Tottakai palkkani on alimitoitettu.
Ei saa olla tyytyväinen,pitää pyrkiä eteenpäin.
Toki se pitää ansaita mutta tyytyväinen ei saa olla eikä niin ainakaan sanoa esimiehille!
Nykyinen tilanne tyydyttävä. Kuinka pitkään,
vuoden kenties?
Tässä tehtävässä vuoden. 37v.Työkokemusta 15v.
Lisäksi osa-aikaiset päälle.
Kiitos vastauksesta. Suomessa tämä palkkojen epäoikeudenmukaisuus ei ole niinkään "ongelma", kun on niin laajasti yhteiset työehtosopimukset. Mutta ehkä tulevaisuudessa on pakko joustaa palkoissa enemmän ja sillon voi tulla enemmän ristriitoja.
tärkein motivaatiotekijä. Omalla kohdalla en ole päässyt vaikuttamaan palkkaan. Työnantajalla on 'ota tai jätä' -palkkapolitiikka, joka on osa työntekijän vähättelypolitiikkaa.
Palkkani on liian pieni verrattuna työpanokseen ja työtovereihin. Työnantaja ei arvosta kokemusta ja se näkyy palkassa ja firman ikärakenteessa. Firma ajaa nelikymppiset ulos politiikallaan. Kaksvitoselle maksetaan enemmän kuin kolmevitoselle työntekijälle.
Palkka on ehdottomasti tärkein motivaatiotekijä, sanoisin yli 90%:sti. Jos palkka ei ole kohdallaan ja siihen on tyytymätön, niin on samantekevää mitkä olosuhteet ympärillä ovat. Jos joku muuta väittää on väärässä tai työnantajan asemassa.
Kokemusta 12 vuotta 38:sta.
Palkalla ei juuri ole merkitystä työmotivaatiooni.
Käyn nykyisessä pienipalkkaisessa työssäni vain tavoittaakseni putken pään.
Toimeentulon tai kulutustottumusten kannalta sillä ei ole merkitystä.
Nykyinen palkkani on oikeassa suhteessa työn vaativuuteen nähden.
Olen rutkasti ylipätevä nykyiseen työhöni mutta sehän ei ole työnantajan vaan minun oma vikani.
Ei aikaisemminkaan, toimiessani pätevyyttäni vastaavissa tehtävissä, palkalla ollut juurikaan merkitystä.
Vapaus toimia ja omistajan sekä oman organisation arvostus, olivat tärkeämpiä.
Hamassa muinaisuudessa olen elänyt aikoja jolloin vaihdoin työpaikkaa pienenkin palkkaeron vuoksi.
Rahan lisääntyessä sen suhteellinen merkitys vähenee.
Mutta verotus vaikuttaa yhtälailla. Näin valtion työntekijänä (kokemus 10 v., koulutus AMK-ins, brutto 3000 €/kk) ymmärtää toki toisenlaisetkin realiteetit. Valtiolla ja tässä työpaikassa ei palkka nouse juuri yli 4000 euron vaikka tekisi mitä. Nyt saan palkkaa käteen 2100 €, neljän tonnin bruttopalkalla voisin saada 2400 €/kk. Ei siis juuri motivoi "ylisuorittamaan" koska palkan nouseminen siihen neljään tonniin vaatisi varmaan ainakin 7 vuoden rypistyksen. Ja 7 vuodessa se palkka nousee kuitenkin normaalipanoksellakin 3500 euroon. Työpaikan vaihto paremmin palkattuihin hommiin on tässä mielessä paljon parempi ratkaisu.
Palkka on siis merkittävä motivaatiotekijä, mutta painottaisin sanaa NETTOpalkka. Bruttopalkasta ilahtuu lähinnä verottaja ellei se ole todella korkea. Muutama sata euroa ei juuri lohduta jos sillä hinnalla saa paljon enemmän "paskaa käteen".
tuo on muuten aika masentavaa ja de-motivoivaa,
eipä tosiaan hirveästi innosta huiskimaan..
3500 "automaattisesti" tai 4000 repimällä..
kun aidosti netto ero on häviävän pieni.
Se että palkan kasvaminen jossain näkyy,
pitäisi olla netto 500 minim. Sillä perheelle
saisi jotain pientä kivaa tai lyhentäisi velkaa
nopeammin...
Palkan merkitys motivaatioon on suuri.
Itsetuntoni on kohdallaan, en tarvitse muuta kuin palkkaa jolla voisi perheellinen säällisesti elää.
Olen sairaanhoitaja erityishoidossa; palkka alle 1900 euroa, käteen jää 1200.
Eli ei paljoa innosta.
Kehittää pitäisi niin perkeleesti, mutta miksi?
mitä minä siitä hyödyn?
Silti opiskelen koko ajan että pääsisin tästä äärettömän huonosti palkatusta, vastuullisesta työstäni eroon ja voisimme joskus kun ammattini on eräs toinen mennä perheen kanssa vaikkapa etelänlomalle!
"palkkaa jolla voisi perheellinen säällisesti elää. " Mikä tämä palkka olisi kohdallasi, jolloin voisit sanoa, että olet suhteellisen tyytyväinen?
ei vaikuta millään tavoin.yhtä paljon/vähän tekisin hommia vaikka liksa olisi 1000€/kk suurempi/pienempi.satun pitämään duunistani ja työmatka alle 2 kilometriä.10 vuotta varastohommia josta viimeiset 3 vuotta esimiehenä,brutto 4200.tyytyväinen:)
No pelkästään rahan takia en tätä työtä tee, mutta kyllä palkka vaikutttaa huomattavasti työmotivaatioon, etenkin huonoina päivinä. Millään pienellä palkalla/keskipalkalla en tätä työtä tekisi, vaikka olenkin oikealla ja mielenkiintoisella alalla. Vastuusta, ammattitaidosta ja koulutuksesta pitää saada riittävä rahallinen korvaus, ja jos tämä korvaus ei ole kohdallaan tulee kyseeseen työpaikan vaihto.
Tottakai se raha on suorassa yhteydessä motivaatioon, mutta olen todellakin sitä mieltä, että jokaisesta työstä pitäisi maksaa palkka työtoimenkuvan mukaan, ei sen mukaan, mikä koulutus sinulla on alla.
Olen hommissa eräässä arvostetussa vakuutusfirman pääkonttorissa. Mulla liksa maisterinkoulutuksella asiantuntijahommissa n. 2200 eur/kk, muutamalla nuoremmalla n. 2000, sen sijaan muutamalla pomon suosikilla samasta hommasta merkonomikoulutuksella n.3000. Ja näillä työtahti paljon verkkaisempi.
Arvaas lisääkö motivaatiota? Muutama kolleega on jo onnistunut vaihtamaan työnantajaa, liksat ihan eri tasolla samoista hommista!
Kait nyt palkka motivoi! Nytkin vituttaa kun hinnat nousee koko ajan mutta tes-korotus oli alallamme vain kesäkuussa 1,8 % kun monilla aloilla 2,2. Ja eläminen muutenkin pk-seudulla kalliimpaa, liksaa pitäisi tulla enemmän minimissään 500 egeä kk netto. Sossupummit ja mamut saa sossusektorilta kivat rahat lorvien.
kun ei vertaa eikä valita.
Toisten palkat eivät kuulu minulle1
Mitä minä sillä tiedolla tekisin?
Palkan merkitys motivaatiotekijänä vähenee palkan noustessa.
Työsisältö, vastuu/valtuudet, työyhteisö, arvostus ym. alkavat merkitä enemmän.
Täytyy myös verrata työn vaativuutta palkan tasoon.
Turha kuvitella että työnantaja maksaisi pätevyydestä josta ei ole mitään hyötyä.
Olen itse ollut eräässä tehtävässä ronskisti ylipätevä. Palkkani oli luonnollisesti tehtävän vaativuuden, ei minun pätevyyteni mukainen.
Se oli välilaskupaikka. Yksi vuosi.
Palkkani on vaihdellut 2500E - 8750E/kk haarukassa.
2500E oli tuo välilaskupaikka.
8750E oli lyhyehkö määräaikainen (päivälaskutuksella, kokonaispalkka)
Tyypillisin oli noin 5400E, nekin määräaikaisia mutta pitempiä kuin muutama viikko.
Tehtävä 'puhuttelee', palkka on seurausta.