Miksi kutsutaan konemusiikin suuntausta jossa elementtejä/sämplejä lisätään pikkuhiljaa? Siis yksinkertaisesta monimutkaisempaan. En ole varma onko tää tyylisuunta vai onko joka genressä tämän tyypisiä biisejä.
Sanokaa hyviä esimerkki, settejä/biisejä mieluiten yli 20min.
Sanokaa hyviä esimerkki, settejä/biisejä mieluiten yli 20min.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Elementtien lisääminen biisin edetessä on yleistä lähes kaikissa konemusagenreissä mutta tuollainen pikkuhiljaa lisääminen liittyy useimmiten Progressive house/trance/breaks -genreihin. Nykyään tosin suurin osa genreistä lainaa ja käyttää hyväkseen elementtejä ja rakenteita muista genreistä joten tarkan määrityksen tekeminen olisi turhan vaivalloista.
Etsimäsi genren nimi riippuu monesta asiasta esim. siitä millainen on biisin tempo (nopea/hidas), millaisia elementtejä siinä on, miten biitti "iskee" (onko esim. tasatahtinen kuten suuri osa tanssilattiamateriaalista useimmiten, vai onko "rikottu" kuten breakbeatissa vai jotain siltä väliltä vai jotain muuta) ja minkä tyylinen biisi on (hempeää leijailua vai energistä menoa vai jotain muuta).
Tämä saattaa auttaa jonkin verran tai sekoittaa vielä enemmän:
http://www.di.fm/edmguide/edmguide.html
- sivusto jossa on kuvailtu useimpia (tanssi)konemusan genrejä kuunneltavine esimerkkeineen.
- selityksiä ei tosin kannata ottaa liian vakavasti, koska sivuston tekijällä on vähän turhan "raaka", sarkastinen ja anarkistinenkin näkemys konemusasta yleensä.
Olen aika keltanokka näissä konemusajutuissa(trancea kuuntelen sillointällöin vaihtelun vuoksi), mutta mennäkseni mielenkiintoni kohteeseen noin musassa yleensä, niin olisko sinulla heittää joitain merkittäviä nimiä kategoriassa "Progressive Trance"?
enkä edes suuremmin jaksa yleensä erotella eri genrejä vaan kuuntelen sitä mikä on hyvää genreistä välittämättä. :D
Progressiivinen trance genrenä on varsin suhteellinen käsite ja makuasia, kuten moni muukin konemusagenre ylipäätään, siksi kun yhdelle biisi x voi olla tätä ja toiselle sama biisi x voi olla jotakin muuta... esim. vaikkakin progressiivinen trance ja progressiivinen house luokitellaan eri tyyleiksi niin usean biisin, ei kaikkien, kohdalla molempia käytetään samassa yhteydessä riippuen määrittelijän näkemyksestä. Progetrance on hieman melodisempaa ja energisempää mitä progehouse yleensä tai jotain siihen suuntaan. Haha. Genremäärityksissä muutenkin vanhan koulun ja uuden koulun näkemykset eroavat aika lailla. Hmm.. mietitäänpäs sitten jotain esimerkkejä ja artisteja joista itse pidän:
Old skool eli vanhan koulun tyylisuuntaa edustavia progetrance-artisteja joita tulee kuunneltua:
Marc Mitchell (Sunday Club/Human Movement), Qattara, Fade, Quivver, Breeder, Tilt (ennen 2000-lukua), Van Bellen, Nalin & Kane,...
Nu skool eli uuden koulun tyylisuuntaa edustavia progetrance-artisteja joita kuuntelen:
Shiloh, Luke Chable, Kosmas Epsilon, Chab, Tilt (2000-luvulla), Push (M.I.K.E.), Airwave (ja miehen miljoona muuta aliasta), Benz & MD, Leama,..
Sitten on tämä muutaman viime vuoden aikana suosituksi noussut niin sanottu psykedeelinen progetrance, jonka tekijöitä on aika lailla, mm:
John '00' Fleming, Vibrasphere, Son Kite, Ticon, Jaïa, Human Blue, Antix,......
Kotimaisia progemman trancen tuottajia ovat mm.:
Allende, Tearrain, Corydalics, Miika Kuisma (AR52) ja Orkidea (vanhempi materiaali, viimeisimmät tuotokset eivät enää niinkään)..
Listaa voisi jatkaa joka kohdassa vaikka koko illan mutta ajattelin tehdä välillä jotain muutakin. :D
Useimmat mainituista artisteista vaikuttavat kyllä myös muissakin genreissä, mikä nyt tietenkin on hyvä asia etteivät ole jämähtäneet yhteen tyyliin kuten vaikka popmusiikissa usein käy.
Älkää sitten jaksako valittaa että tämä ja tämä ei ole sitä tai tätä, nämä ovat vain omia näkemyksiäni eivätkä ehdottomia määritelmiä. Konemusiikin genret kuten jo mainitsin, niin usein ovat varsin suhteellisia ja vain suuntaa-antavia riippuen näkökulmasta ja kuuntelijan korvasta. :D
Kiitos tietoa sisältäneestä vastauksestasi. Kirjoitit asiaa tuosta konemusan lokeroinnista. Vähän sama juttu metallimusan puolella.
No jokatapauksessa meinaan aloittaa pläräämisen antamiesi tietojen perustella=)
Itekin kuuntelen vähän kaikenlaista muutakin konemusan lisäksi; vanhempaa rokkia, metallia, klassista, .. eikä tule kovin usein edes mietittyä että "mihinkähän genreen tämä biisi nyt mahtaakaan kuulua..". :D
Mutta sehän on tuttu tehokeino jo konemusiikin (discon) alkuajoilta 70-luvulta. Luo sellaisen "nousevan" tunnelman. Tutustu vaikkapa Giorgio Moroderin tuotantoon, esim. yli 15 minuuttia kestäviin miksauksiin Donna Summerin kappaleesta I feel love.