Iloa ilotytöistä?

Olen ajautunut tilanteeseen jota en muutama vuosi sitten koskaan uskonut mahdolliseksi.

En saa tarpeeksi kotona. Tämä on ollut ongelma, jo ihan suhteemme alusta alkaen. Minä haluaisin parikin kertaa viikossa, vaimo kai noin kerran kuussa. Hiljaisena kompromissina olemme päätyneet n. reilun 10 päivän väleihin, tämä on kyllä selvä parannus alkuaikoihin verrattuna. Mutta jos minä en aktiivisesti tee aloitteita, halaile ja innosta, niin mitään ei tapahdu moneen viikkoon. Vaimo nauttii seksistä, saa klitorisorkut, mutta on hyvin passiivinen sängyssä, torjuu mun kaikki yritykset muuttaa jotain. Eikä koskaan ole tehnyt aloitetta.

Olen yrittänyt kysellä josko joku muu häiritsee, mutta ilmeisesi ei. Vaimo ei ainakaan ole suostunut kertomaan muuta kuin että joskus tunnun vähän painostavalta. Osallistun ihan hyvin lasten ja kodin hoitoon.

Olen alusta alkaen sopeuttanut itseni tähän, monestakin syystä, kun muuten menee hyvin, ja kun en ujouttani koskaan uskonut löytäväni toista parempaa. Olin aika kokematon ja kai en vaan aikanaan uskonut että aktiivisempia naisia on olemassakaan. Runkkailin sitten häpeissäni vessassa kun vaimo nukahti tai siivosin jäljet jos laukesin yöllä sänkyyn.

Nyt on ikää tullut lisää, lapsia ja mulle vähän enemmän itsekkyyttä. Olemme vuosien mittaan keskustelleet aiheesta, vaimo on luvannut yrittää parantaa, mutta asiat palautuu nopeasti vanhalle mallille. Ja minä kun en ole tahtonut painostaa, olen vain perääntynyt hiljaisesti.

Vuosi sitten päädyin kovassa paineessa kokeilemaan maksullisia. Ensimmäinen kokemus oli järisyttävä, avasi silmäni, seksi voi olla muutakin kuin LS peiton alla. Sen jälkeen olen käynyt aina kun kotona on ollut muutaman viikon tauko, varmaan noin kerran kuussa. Kokemukset on olleet aika vaihtelevia, ihan hyvistä kauheisiin. Joskus on pitänyt oikein pakottaa itsensä menemään, harvoin ne on olleet "nautintoa", lähinnä purkautumisia ja ihokontaktia. Osa tapaamisista on ollut kyllä yllättävänkin intiimejä jos on oikein synkannut tytön kanssa.

Mutta kyllä minä tämän lopettaisin jos paineet saisi kotona purettua. Siis mitäpä minun nyt tulisi tehdä. Voin jatkaa tällä tavalla, mutta rahaa tuo harrastus vie sen verran että harmittaa pahasti.

Paluuta vanhaan ei ole, masturboinnista hävisi maksullisten myötä ilo kokonaan, nykyään en tahdo saada edes seisokkia aikaiseksi. Ja ilmankaan en voi olla, menee hermot, töistä ei tule mitään, itseluottamus tippuu kun paineet kasvaa.

Pitäisikö mun raahata vaimo johonkin parisuhdejuttuun? Mihin? Meidän molempien on aika vaikea puhua näistä asioista, tuntuisi oudolta mennä vieraan juttusille.

Olen selvästi vaarallisella kaistalla, tässä voi käydä miten tahansa. Tuntuu vaan että en koskaan voisi tuottaa sitä tuskaa lapsille ja vaimollekin että lähtisin seksin takia livohkaan, miten sen nyt selittäisikään. Ja mihin menisin, ei mulla ole uuttakaan kiikarissa? Tuskin sinkkunakaan saisin sen enempää.

Mitä luulette että tapahtuisi jos sanoisin vaimolle että käyn maksullisissa jos pariin viikkoon en saa kotona? Joskus tilanne tuntuu niin turhauttavalta että tuntuu että voisin hyvin laukaista tuonkin (tai tuskin nyt sentään).

Onko mulla toivoakaan löytää ratkaisua?
474433
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 47

Vanhimmat

Koskaan ei parisuhdeongelmia ratkota kääntymällä pois kumppanista. Suhde perustuu luottamukseen ja se kenellä ei ole mitään salattavaa ei myöskään salaa mitään..... Kerrohan vaimollesi kepposistasi........

Äänestä

jatka vain maksullisten naisten käyttöä, sillä
tuskin sinulla on edes vaimoa, saati sitten lapsia.
Onnea vain runkkauksillesi.. :)

Äänestä

niin käy pois vaan mutta ei sitä tarvitse vaimolle kertoa.
Vaimoja on frigidejä jotka ei seksistä tykkää ja silloin kannattaa tarpeet hoitaa vaikka maksullisilla.
Tauteja älä itseesi sitten tartuta.

Äänestä

Lappalainen meni apteekkiin, ja hieroi käsiään
odottaessaan vuoroaan.

Kun vuoro hänelle tuli, apteekkari kysyin:
"käsivoidettako tarvisette?"
Lappalainen vastasi:
"Eikun viagraa, bussilastillinen virolaisia naisia
on tulossa!!!"

Viikon päästä Lappalainen oli taas apteekin jonossa, ja hieroi käsiään.
Apteekkari muisti hänet ja kysyi:
"Viagraako tarvitsette?"
Lappalainen vastasi:
"Eikun käsivoidetta, ei se bussi tullutkaan!!"

Äänestä

Vaimo parka on autuaan tietämätön sun puuhista. Sun pitäisi vaan jutella oikein kunnolla sen kanssa, jopa eron uhalla. Tai olisit kysynyt lupaa jo kauan sitten, että kun häntä ei huvita, niin saatko käydä tyhjentämässä kassisi johonkin toiseen almaan. Koitas nyt selvittää tämä juttu muutenkin kuin kuksimalla prostituoituja.

Äänestä

niin olet tehnyt ihan oikein! mielestäni on suorastaan perseestä että naisesi katsoo "oikeudekseen" olla antamatta ja keksiä tekosyitä jne.

seksi on vain yksi osa parisuhdetta mutta jos se ei toista kiinnosta niin miksi toisenkin pitää runkkaamalla se hoitaa? ostetaanko talotkin ja muu elämässä hankittava aina vain toisen mielen mukaan vai osallistuuko näihin päätöksiin molemmat?

itselläni on aivan sama tilanne ja olen hoitanut asian samalla tavalla, tosin viimeaikoina en ole viitsinyt maksaa koska baareista saa helpolla sinkkupillua....

nyt oli suorastaan hauska tilanne kotona, vaimo puki illaksi päälleen seksikkäät alusasut ja piti sitten lasten nukkumaan menon jälkeen kuulemma vehdata (kerrankin hän oli aloitteen tekijä, koska olen sanonut että tuntuisi huvälle jos kerrankin tuntisi itsensä halutuksi) no sitten lapset nukahti ja vaimo alkoi lämmitellä...noniin lämmittelyt meni sitten niin väärin kuin vain voi mennä, siinä hiplaili kuin pikkulasta...ei siinä ottamisen meininkiä ollut ollenkaan, joten eipä siinä minulla viisari värähtänyt kovinkaan paljoa....kaiken huipuksi eukko nukahti siinä kulli velttona kädessä....EI HELVETTI oli viimeinen pisara minulle....jos kerran näin paljon haluaa minua niin miksi en kävisi huorissa ja vieraissa?

kerrottakoon että olen ollut eroamassa hänestä useamman kerran ja aina ollaan päädytty yhteen vaimon tahdosta...ei kuulemma halua luopua kun olen niin hyvä mies!!`?? , mutta seksi on kait sitten ihan paskaa??? kuitenkin vieraat naiset ovat pyytäneet uudelleenkin käymään minua joten en usko että siitäkään on kiinni, mistä sitten?

koittakaa naiset joskus tajuta että aina odottamalla aloitetta mieheltänne, sitten pakittamalla hänet ja olemalla päänsäryssä jne. tapatte seksin kotona....niin se vaan menee että seksiä pitää olla kunnolla niin molemmat tuntevat olevansa toisen haluama puoliso....tottakai siihen vaikuttaa muukin mutta seksin kautta se monesti vain tulee esille parhaiten.

Äänestä
  • naiset??? Miltä aikakaudelta oikein olet? Nykyään olen kuullut vaikka kuinka monelta naiselta ja kaverilta, että se on aina se nainen joka tekee aloitteen. Itsekin teen suurimman osan aloitteista... Luojan kiitos mieheni sentään joskus viitsii olla nopeampi kuin minä aloitteen tekemisessä.

    Äänestä

  • mut vaikka olen nainen,niin ymmärrän varsin hyvin teitä molempia.
    mitä muutakaan on tehtävissä,jos toinen ei kertakaikkiaan halua ja toinen haluaa.
    Mietin tässä juuri,et mahtaako teidän vaimot todella olla niin naiveja et uskovat kerran kaks kuussa riittävän miehelle joka haluais monta kertaa viikossa.Vai aavistavatko he syvällä sisimmässään et jotenkin ne kassit on tyhjennettävä,jos ei muuten niin kaiketi aikuinen nainen nyt arvaa et omalla kädellä ainakin.
    Harmillista,mut tietyllä tapaa omavalintaista,jos ei itse tule puolitiehen vastaan.
    Itse en halunnut ex.ää ja se oli syy jonka vuoksi otin eron esille,jotta hänelläkin olis mahdollisuus normaaliin seksielämään.
    Nykyistä haluan,enpä tiedä miksi,ja voin rakastella hänen mielikseen silloinkin kun itsellä ei ole just mielitekoa.
    Kaikki ovat nyt tyytyväisempiä,ex,äni kin,hänellä om uusi nainen ja ilmeisesti tää asia ihan kunnossa.

    Äänestä

  • mitä muut sanoo kirjoitti:

    mut vaikka olen nainen,niin ymmärrän varsin hyvin teitä molempia.
    mitä muutakaan on tehtävissä,jos toinen ei kertakaikkiaan halua ja toinen haluaa.
    Mietin tässä juuri,et mahtaako teidän vaimot todella olla niin naiveja et uskovat kerran kaks kuussa riittävän miehelle joka haluais monta kertaa viikossa.Vai aavistavatko he syvällä sisimmässään et jotenkin ne kassit on tyhjennettävä,jos ei muuten niin kaiketi aikuinen nainen nyt arvaa et omalla kädellä ainakin.
    Harmillista,mut tietyllä tapaa omavalintaista,jos ei itse tule puolitiehen vastaan.
    Itse en halunnut ex.ää ja se oli syy jonka vuoksi otin eron esille,jotta hänelläkin olis mahdollisuus normaaliin seksielämään.
    Nykyistä haluan,enpä tiedä miksi,ja voin rakastella hänen mielikseen silloinkin kun itsellä ei ole just mielitekoa.
    Kaikki ovat nyt tyytyväisempiä,ex,äni kin,hänellä om uusi nainen ja ilmeisesti tää asia ihan kunnossa.

    kerrankin on nainen joka ymmärtää ja osaa asettua miehen osaan...ei se aina ole niin kiva tämäkään "rooli"...

    kaikkein eniten tässä varmasti meitä molempia hatuttaa että vaimomme (luulen myös apk:n) ovat todella ihani kaikessa muussa paitsi tässä seksissä...kuten jo itsekin mainitsin seksi on vain osa elämää (tosin tärkeä sekin) ja itse en myöskään halua sen takia erota vaikka niin aikaisemmin kirjoitinkin käyneen, mielestäni seksi on kuitenkin niin pieni osa-alue että se pitää laittaa johonkin kompromissikuntoon kotona jotta vieraissa ja huorissa juokseminen loppuu.
    itse en koskaan tule kertomaan teoistani mutta sen kanssa elän loppuelämän ja luultavasti juuri vaimoni kanssa...haluaisin ihan oikeasti että hänkin tajuaa minulla olevan tunteet seksissä mukana...

    on tämä seksijuttu muuten aika vaikea homma ajateltavaksikin kun oikein alkaa miettiä juttua....

    itse en vain tiedä mitä teen kun kaikki juttelusta yrittämiseen on jo kokeiltu....hänen kertomansa mukaan haluaa minua,rakastaa,seksi on hyvää kun sitä on, kalu on oikean kokoinen ja pelaa....MIKÄ HELVETTI SITTEN MÄTTÄÄ???.

    kaiken olen jutellut ja hetkellistä "parantumista" on ollut mutta kuukausi kaksi ja kaikki lässähtää.....saamarin pannukakkuelämä...ja vasta 13 vuotta....

    Äänestä

sattuu.. joko sinuun tai vaimoosi..tai teihin molempiin. Kyllä sanoisin, että se olet sinä, joka sitä hoitoa kaipaa...enkä tarkoita seksihoitoa. Teillä ilmeisesti on lapsia..ja vaimo väsynyt... kuinka paljon osallistut kodinhoitoon? Hellitkö vaimoasi muulloin kuin seksin puutteessa?

Kyselepä joskus niiltä prostituoiduilta millaisena he kokevat seksin? Minä tiedän vastauksen. Sinä käyt heidän luonaan sen vuoksi, että saat seksiä, jota et kotona saa. Ajattelitko tehdä sitä vanhuuteen asti? Jossain vaiheessa homma alkaa tosiaan tympiä ja vaimon kanssa sextailukaan ei tunnu enää miltään...ja arvaa miksi?

Ei muuta kuin onnea tautien metsästykseen..sillä ennen pitkään olet tutkimuksissa. Ei muuta kuin viemään vaimolle terveiset seikkailuista.. ;)

Järki käteen ja hoida asiat kotona kuin mies.

Äänestä
  • asiat tässätapauksessa kotona hoidetaan kuin mies,kun nainen ei suostu.
    Oikeuksia miehillekin!
    terveisin,NAINEN

    Äänestä

hienoa naida naista, jolle olet vain rahapuu... ei mitään tunteita ja jos jotain esittävät, niin hienoja näyttelijöitä...

Äänestä

Sama täällä, tässä just suunnittelen että millaista huoraa seuraavaksi panisin. Kaikki just niin kuin sinun kertomuksessa. Tuntuu syylliseltä runkata yksin. Hoidan lapsia, pesen pyykkiä, annan vaimolle tilaa ja aikaa, hoidan myös itseäni (kuntoilen, ei parransänkeä, eikä kaljamahaa).En enää jaksa edes ehdottaa tai kysyä seksistä. Kalliiksi tulee nykyinen meno ja pelkään vielä tauteja tai paljastumistakin, mutta pakkotilanne. Ymmärrän täysin ja olen miettinyt ratkaisuja jo vuosia(yksin tuskin olis parempaa). Ei kait auta kuin kitua ja kärsiä. Huora ei ainakaan soittele perään, niin kuin joku sinkku tai vakipano voisi tehdä. KÄRSITÄÄN

Äänestä
  • Miten voi olla joku "pakkotilanne" huorata? Ettehän te varmaan ole säännöllisesti naineet sinkkuna, ennen kuin olette vaimojannekaan tavanneet? Miten silloin on hoitunut hommat?

    Vai ette kai silloin ole jakaneet kaikille naikkosille jotka huolii? Siinä tapauksessa ihmettelen, että olette aviomieheksi päässeetkään, vai onko vihillemennessäkin totuus unohtunut kertoa?

    Hankala on tilanne, mutta jotain varmaan tarttis tehdä. Mitä kauemmin homma jatkuu, sitä verisemmin vaimo suuttuu mitä kauemmin asiaa pantataan. Sitten voi mennä välit loppuiäksi hankaliksi, ja ne lapsetkin ovat olemassa.

    Sitä paitsi tavallisen työssäkävijän lompakossa nuo ammattilaisille kannetut rahat voivat tuntua, siitäkään eivät muut perheenjäsenet olisi varmaan mielissään.

    Voimia sinulle, toivottavasti te, joilla pattitilanne on päällä, päädytte johonkin ratkaisuun.

    Äänestä

vastausta kirjoitukseesi:

"Mitä luulette että tapahtuisi jos sanoisin vaimolle että käyn maksullisissa jos pariin viikkoon en saa kotona?"

Vastaus:

Vaimo ottaa lapset ja lähtee luotasi.
Toivottavasti hän löytää uskollisen miehen.

Äänestä

vaimosi kanssa ongelmasta.

Jos keskustelu ei tuo toivottua tulosta, hae eroa vaimostasi.

Seksi on suhteessa tärkeä, mutta ei niin tärkeä että pitää käyttää maksullisia naisia.
Sillä huonosta suhteesta pääsee aina eroon.

Äänestä
  • Maksulliset sinänsä yllätti mut positiivisesti, osa tekee hommia selvästi vain rahasta, mutta osa tuntuu nauttivan seksistä. Ehkä hyvin näyteltyä, mutta on silti mukavaa tuntea itsensä halutuksi vaikka vain sen kuuluisat 15 minuuttia. Taudeista en ole huolissani, ammattilaiset osaa suojautua, se on niille elinehto.

    Kodin ja lastenhoitoon osallistun mielestäni hyvin, teen viikonloppuisin ruuan, siivoan keittiön ja yleensä teen myös isommat siivoukset, olen mukana lasten iltatoimissa, annan vaimolle vapaata illan aina kun haluaa, en käy baareissa tai kavereilla, käyn töissä ja tuon rahat kotiin (paitsi tuon mikä nyt menee maksullsiiin), hoidan kuntoani, en ole lihonnut, en juo enkä polta.

    Minun heikkoutta ja pelkuruuttahan tämä tilanne on. Heikkoutta, kun lähdin muualta hakemaan lohdutusta. Pelkuruutta kun en osaa laittaa meitä todella seinää vasten, katsoa mihin se johtaisi.

    Kai mulla vähän on jo katkeruuttakin hampaankolossa, lähdinkö maksullisiin kostamaan jotain? Kerran kun taas selvitin tuntemuksiani vaimolle, vaimo kysyi itku kurkussa "voinko koskaan antaa anteeksi", vastasin että "tietysti, tulevaisuus ratkaisee." Mutta siitäkin alkanut muutos kesti vain kuukauden.

    Minä olen myös hellyydessä aina aloitteentekijä. Koskaan vaimo ei tule kainaloon, vaan minä menen lähelle, vaikka usein tulee tunne että "mitä sinä siinä kiehnaat". Vaimon kosketus on jotenkin varovainen, tuntuu kuin koiraa paijaisi "hyvä poika". Kunnon rutistusta en ole saanut koskaan, ja vaimo yleensä karkaa jos minä yritän rutistaa.

    En usko että ihmiset pystyy paljoa muuttumaan, niin olen nähnyt joidenkin terapeuttienkin kirjoituksissa. Jos ei tee mieli niin sitten ei tee. Tämä ongelma tuhoaa myös hellyydeen hetket. Jos pääsen lähelle mun alkaa tehdä mieli ja ehdotan seksiä. Vaimo tuntee syyllisyyttä ja molemmilla on huono olo.

    "Vaimo ottaa lapset ja lähtee", näin varmasti kävisikin. Ehkä mun pitäisi tehdä niin. Multa on puuttunut rohkeutta todella nostaa keskustelu perustasolle. Olen esittänyt asian aina "minä haluaisin..." ja "minusta tuntuu...", mutta olenko ollut liian rakentava, kun en ole halunnut syyllistää? Onko vaimolta puuttunut motivaatio todella yrittää? Pitäisikö kiroilla ja huutaa? Esittää että joko asia korjaantuu tai lähden?

    Lähteminen tuhoaisi niin paljon, olen muuten onnellinen, ja vaimokin sanoo olevansa kun kysyn. Ei olisi vaimolla helppoa yksinhuoltajana, lapsia on monta ja kahdestaankiin niissä on tekemistä. Lapset olisi varmaan ihan järkyttyneitä, niin kuin sukulaisetkin. Ja tuskin mulla menisi sen paremmin, sinkkuna jossain yksiössä ihmettelisin yksinäisyyttä ja seksin puutetta.

    Minä haluaisin pois tästä tilanteesta, jos vain saisin rohkeutta toimia. Kannattaisi varmaan kokeilla jotain ulkopuolista apua, mutta mitä? Parisuhdeneuvontaa? Kirkon vai kunnan? Vai vaimo lääkäriin keskustelemaan? Vai pornofilmien ehdottamista, näin artikkelin jossa ehdotettiin niitä myös naisten haluttomuuteen?

    "Seksi on suhteessa tärkeä, mutta ei niin tärkeä että pitää käyttää maksullisia naisia." Mutta onko se niin tärkeää että vain sen takia kannattaisi rikkoa perhe?

    Äänestä

  • tulsa kirjoitti:

    Maksulliset sinänsä yllätti mut positiivisesti, osa tekee hommia selvästi vain rahasta, mutta osa tuntuu nauttivan seksistä. Ehkä hyvin näyteltyä, mutta on silti mukavaa tuntea itsensä halutuksi vaikka vain sen kuuluisat 15 minuuttia. Taudeista en ole huolissani, ammattilaiset osaa suojautua, se on niille elinehto.

    Kodin ja lastenhoitoon osallistun mielestäni hyvin, teen viikonloppuisin ruuan, siivoan keittiön ja yleensä teen myös isommat siivoukset, olen mukana lasten iltatoimissa, annan vaimolle vapaata illan aina kun haluaa, en käy baareissa tai kavereilla, käyn töissä ja tuon rahat kotiin (paitsi tuon mikä nyt menee maksullsiiin), hoidan kuntoani, en ole lihonnut, en juo enkä polta.

    Minun heikkoutta ja pelkuruuttahan tämä tilanne on. Heikkoutta, kun lähdin muualta hakemaan lohdutusta. Pelkuruutta kun en osaa laittaa meitä todella seinää vasten, katsoa mihin se johtaisi.

    Kai mulla vähän on jo katkeruuttakin hampaankolossa, lähdinkö maksullisiin kostamaan jotain? Kerran kun taas selvitin tuntemuksiani vaimolle, vaimo kysyi itku kurkussa "voinko koskaan antaa anteeksi", vastasin että "tietysti, tulevaisuus ratkaisee." Mutta siitäkin alkanut muutos kesti vain kuukauden.

    Minä olen myös hellyydessä aina aloitteentekijä. Koskaan vaimo ei tule kainaloon, vaan minä menen lähelle, vaikka usein tulee tunne että "mitä sinä siinä kiehnaat". Vaimon kosketus on jotenkin varovainen, tuntuu kuin koiraa paijaisi "hyvä poika". Kunnon rutistusta en ole saanut koskaan, ja vaimo yleensä karkaa jos minä yritän rutistaa.

    En usko että ihmiset pystyy paljoa muuttumaan, niin olen nähnyt joidenkin terapeuttienkin kirjoituksissa. Jos ei tee mieli niin sitten ei tee. Tämä ongelma tuhoaa myös hellyydeen hetket. Jos pääsen lähelle mun alkaa tehdä mieli ja ehdotan seksiä. Vaimo tuntee syyllisyyttä ja molemmilla on huono olo.

    "Vaimo ottaa lapset ja lähtee", näin varmasti kävisikin. Ehkä mun pitäisi tehdä niin. Multa on puuttunut rohkeutta todella nostaa keskustelu perustasolle. Olen esittänyt asian aina "minä haluaisin..." ja "minusta tuntuu...", mutta olenko ollut liian rakentava, kun en ole halunnut syyllistää? Onko vaimolta puuttunut motivaatio todella yrittää? Pitäisikö kiroilla ja huutaa? Esittää että joko asia korjaantuu tai lähden?

    Lähteminen tuhoaisi niin paljon, olen muuten onnellinen, ja vaimokin sanoo olevansa kun kysyn. Ei olisi vaimolla helppoa yksinhuoltajana, lapsia on monta ja kahdestaankiin niissä on tekemistä. Lapset olisi varmaan ihan järkyttyneitä, niin kuin sukulaisetkin. Ja tuskin mulla menisi sen paremmin, sinkkuna jossain yksiössä ihmettelisin yksinäisyyttä ja seksin puutetta.

    Minä haluaisin pois tästä tilanteesta, jos vain saisin rohkeutta toimia. Kannattaisi varmaan kokeilla jotain ulkopuolista apua, mutta mitä? Parisuhdeneuvontaa? Kirkon vai kunnan? Vai vaimo lääkäriin keskustelemaan? Vai pornofilmien ehdottamista, näin artikkelin jossa ehdotettiin niitä myös naisten haluttomuuteen?

    "Seksi on suhteessa tärkeä, mutta ei niin tärkeä että pitää käyttää maksullisia naisia." Mutta onko se niin tärkeää että vain sen takia kannattaisi rikkoa perhe?

    Niin, ei seksi niin tärkeää ole että pakkaisin tavarat ja lähtisin, kun kaikki muu toimii. Toisaalta taas jos jään kiinni joudun ehkä lähtemään, tai hyvällä onnella vain pitkä ja iso riita jonka syyt molemmat tietää ja ehkä siitä selvitään, joten maksulliset on pienempi paha.

    Ammattiauttajat kaivaa vain lapsuuden esille ja mahdollisia vääristymiä sieltä, lopputulos sama kuin nyt. Sinua panettaa edelleen mutta vaimoa ei. Ei vaimo siitä kärsi ei se huomaa edes että seksiä oli viimeksi kuukausi sitten.
    Minkäs teet kun menee vaimon lähelle ja koskee siihen niin viisari on heti pystyssä vaikka ei haluaisi kun edellisestä kerrasta on jo viikkoja, ei sille voi mitään (joskus jopa hävettää)

    Kärsitään,,,,,voimia :-)

    Äänestä

  • ,,, niin mutta kun suhde muuten on hyvä ja toimiva, vain seksi on vähäistä kerran kuussa tai harvemmin,,,,ei vain seksin puutteen takia halua lähteä ja jättää lapsia,,,, ja puhuttu on loppukaneetilla "miehellä haluja enemmän kuin naisella, luonnon laki"

    Äänestä

  • tulsa kirjoitti:

    Maksulliset sinänsä yllätti mut positiivisesti, osa tekee hommia selvästi vain rahasta, mutta osa tuntuu nauttivan seksistä. Ehkä hyvin näyteltyä, mutta on silti mukavaa tuntea itsensä halutuksi vaikka vain sen kuuluisat 15 minuuttia. Taudeista en ole huolissani, ammattilaiset osaa suojautua, se on niille elinehto.

    Kodin ja lastenhoitoon osallistun mielestäni hyvin, teen viikonloppuisin ruuan, siivoan keittiön ja yleensä teen myös isommat siivoukset, olen mukana lasten iltatoimissa, annan vaimolle vapaata illan aina kun haluaa, en käy baareissa tai kavereilla, käyn töissä ja tuon rahat kotiin (paitsi tuon mikä nyt menee maksullsiiin), hoidan kuntoani, en ole lihonnut, en juo enkä polta.

    Minun heikkoutta ja pelkuruuttahan tämä tilanne on. Heikkoutta, kun lähdin muualta hakemaan lohdutusta. Pelkuruutta kun en osaa laittaa meitä todella seinää vasten, katsoa mihin se johtaisi.

    Kai mulla vähän on jo katkeruuttakin hampaankolossa, lähdinkö maksullisiin kostamaan jotain? Kerran kun taas selvitin tuntemuksiani vaimolle, vaimo kysyi itku kurkussa "voinko koskaan antaa anteeksi", vastasin että "tietysti, tulevaisuus ratkaisee." Mutta siitäkin alkanut muutos kesti vain kuukauden.

    Minä olen myös hellyydessä aina aloitteentekijä. Koskaan vaimo ei tule kainaloon, vaan minä menen lähelle, vaikka usein tulee tunne että "mitä sinä siinä kiehnaat". Vaimon kosketus on jotenkin varovainen, tuntuu kuin koiraa paijaisi "hyvä poika". Kunnon rutistusta en ole saanut koskaan, ja vaimo yleensä karkaa jos minä yritän rutistaa.

    En usko että ihmiset pystyy paljoa muuttumaan, niin olen nähnyt joidenkin terapeuttienkin kirjoituksissa. Jos ei tee mieli niin sitten ei tee. Tämä ongelma tuhoaa myös hellyydeen hetket. Jos pääsen lähelle mun alkaa tehdä mieli ja ehdotan seksiä. Vaimo tuntee syyllisyyttä ja molemmilla on huono olo.

    "Vaimo ottaa lapset ja lähtee", näin varmasti kävisikin. Ehkä mun pitäisi tehdä niin. Multa on puuttunut rohkeutta todella nostaa keskustelu perustasolle. Olen esittänyt asian aina "minä haluaisin..." ja "minusta tuntuu...", mutta olenko ollut liian rakentava, kun en ole halunnut syyllistää? Onko vaimolta puuttunut motivaatio todella yrittää? Pitäisikö kiroilla ja huutaa? Esittää että joko asia korjaantuu tai lähden?

    Lähteminen tuhoaisi niin paljon, olen muuten onnellinen, ja vaimokin sanoo olevansa kun kysyn. Ei olisi vaimolla helppoa yksinhuoltajana, lapsia on monta ja kahdestaankiin niissä on tekemistä. Lapset olisi varmaan ihan järkyttyneitä, niin kuin sukulaisetkin. Ja tuskin mulla menisi sen paremmin, sinkkuna jossain yksiössä ihmettelisin yksinäisyyttä ja seksin puutetta.

    Minä haluaisin pois tästä tilanteesta, jos vain saisin rohkeutta toimia. Kannattaisi varmaan kokeilla jotain ulkopuolista apua, mutta mitä? Parisuhdeneuvontaa? Kirkon vai kunnan? Vai vaimo lääkäriin keskustelemaan? Vai pornofilmien ehdottamista, näin artikkelin jossa ehdotettiin niitä myös naisten haluttomuuteen?

    "Seksi on suhteessa tärkeä, mutta ei niin tärkeä että pitää käyttää maksullisia naisia." Mutta onko se niin tärkeää että vain sen takia kannattaisi rikkoa perhe?

    raholla mitkä tuhlaat maksullisiin naisiin, voisitte hyvinkin mennä seksiterapeutin vastaanotolle. Suosittelen.

    Äänestä

  • toveri kirjoitti:

    Niin, ei seksi niin tärkeää ole että pakkaisin tavarat ja lähtisin, kun kaikki muu toimii. Toisaalta taas jos jään kiinni joudun ehkä lähtemään, tai hyvällä onnella vain pitkä ja iso riita jonka syyt molemmat tietää ja ehkä siitä selvitään, joten maksulliset on pienempi paha.

    Ammattiauttajat kaivaa vain lapsuuden esille ja mahdollisia vääristymiä sieltä, lopputulos sama kuin nyt. Sinua panettaa edelleen mutta vaimoa ei. Ei vaimo siitä kärsi ei se huomaa edes että seksiä oli viimeksi kuukausi sitten.
    Minkäs teet kun menee vaimon lähelle ja koskee siihen niin viisari on heti pystyssä vaikka ei haluaisi kun edellisestä kerrasta on jo viikkoja, ei sille voi mitään (joskus jopa hävettää)

    Kärsitään,,,,,voimia :-)

    Käyttäytyi ex,ää kohtaan noin.
    Ihan hävettää ja harmittaa.
    Olimme pariterapiassa liian myöhään,olis auttanut aiemmin,eikä kaiveltu lapsuutta,vaan täti kovisteli minua, et miks en voisi antaa toisen mieliksi joskus vaikka ei halutakaan,tai vaihtoehtoisesti,älä anna vaan ota itsekkäästi jne.
    En ollut noista neuvoista silloin kovin hyvilläni, nyt ne ymmärrän.
    Pariterapia on hyvä jos terapeutti on hyvä,kunnan ja kirkon olen kuullut vähän vaisuiksi ja tehottomiksi,mut en ole itse kokeillut.Yksityinen,vaikkakin vähän kalliimpi oli hyvä ja käyntejä puolta vähemmän kuin kunnan vastaavassa.
    Sano vaimollesi jotain sen suuntaista,kuinka häntä rakastat,mut et millään voi olla ja elää näin tunteettomassa liitossa koko ikääsi,vaan pakko olis hänenkin tehdä jotain lasten ja parisuhteen auttamiseksi.
    Kaikilla on parisuhteessa oikeus tulla kuulluksi,oikeus onneen ja onnellisuuteen sekä läheisyyteen.Siksihän liitossa ollaan.
    Puhu,menkää hakemaan apua,älä kerro näistä maksullisista ikinä,sillä sit on pohja pois.
    Tsemppiä toivoopi ex pihtari.

    Äänestä

Moikka Tulsa. Luin sun kirjoituksen moneen kertaan, kun ensireaktio oli jotain samansorttista, mitä olet vastaukseksi saanut.

Mutta mutta, tässä mun pohdintaa... Olen kolmekymppinen nainen ja elän jatkuvassa läheisyyden ja ihon puutteessa, siis sellaisen, mitä saa vain seksistä. Hellyyttä tms kyllä on. Minä haluaisin monta kertaa viikossa ja mieheni noin pari kertaa kuussa. Onneksi meidän "rytmi" ei poikkea tän enempää - tämän kanssa voin elää. Seksielämän ongelmat on siinä mielessä hankalia, että vaikka ne ovat omia / yksityisiä niin puolisokin niistä kärsii. Ymmärrän sen turhautuman, mitä sen puute aiheuttaa.

Siinä olen samaa mieltä muitten kanssa, että ilotyttöjen KÄYTTÖ ei ongelmaasi poista. Tämän kyllä jo tiesitkin. Se vain edistää häpeän jne. tunteita, mitä jo aikaisemminkin olet kokenut esimerkiksi masturboidessasi. Masturbointi parisuhteessa on ihan normaalia, vaikka seksi olisi molemmin puolin tyydyttävää. Ne ovat mielestäni kaksi erillistä asiaa.

Harva ihminen pystyy näistä asioista ihan oikeasti ja rehellisesti puhumaan. Minä olen vasta nyt kolmekymppisenä kypsynyt ja oppinut nauttimaan seksistä. Nauttinut olen aikaisemminkin, mutta vasta nyt seksi ja seksuaalisuus on elämäni suola! Vikaa puolisoissani (kaksi ennen nykyistä) ei ole varsinaisesti ollut. Olen vain itse ollut kykenemätön päästämään toista niin lähelle, että päästäisin kaikista jarruista irti. Nyt tuntuu nykyisen puolisoni kanssa, että jarruja ei löydy niin millään. ;)

Sun tarvitsee miettiä haluatko / pystytkö elämään tilanteen kanssa. Jos olette jo vuosia ollut yhdessä, niin vaimosi seksuaalisuus ei muutu, ainakaan ilman ammattiapua. Olen sitä mieltä, että nämä kotitöissä huomioimiset, hellyys jne. auttavat juuri tuon hetken aikaa. Oikeasti jokaisen ihmisen seksuaalisuus on erilaista. Joku haluaa kerran päivässä joku kerran kuussa. Joku haluaa lähetyssaarnaajassa, joku haluaa julkisella paikalla. Joku nauttii suuseksistä, toinen ei. Mikään ei ole väärin, jos yksilö itse on tyytyväinen. Hankalaa tästä tekee se, että toinen osapuoli kärsii, jos tarpeet eivät kohtaa.

Toivon sulle oikeasti kaikkea hyvää ja ota mies itseäsi niskasta kiinni! Joko selvität ongelman vaimosi KANSSA, tai pakkaat kamasi. Älä loukkaa vaimoasi enempää.

TT78

Äänestä

haluaisin kysyä, että kuinka paljon ne maksulliset huorat maksaa?
Sitten haluaisin myös tietää, että miten he aloittaa sen jutun (onko se sitten niin upeeta???) eli mitä kikkoja tekevät?
Jos itse tehtäis samantapaisia juttuja kotona niin ei tarvis miesten sit maksullisissa juosta.
Minä en ainakaan pihtaa mieheltäni, koska tiedän miltä tuntuu (eli turhauttavalta) jos toinen ei halua seksiä. En ole itse kylläkään koskaan miettinyt edes maksullista miestä (onkohan niitä edes Suomessa).
Välillä on oikeesti käynyt mielessä et mitä kaikkea ne huorat sitten miehille tekee, jos kerran niin tykkäävät (en väitä että kaikki tykkää... kunhan saa orgasmin... that´s it). Pitäiskö meidän naisten myös kotona tehdä samantapaisia juttuja??
Niin ja käytithän kondomia?? Kuitenkin kannattais lopettaa se huorissa käynti, ettei tule elämän tavaksi... tuohan on laitontakin touhua. Tyydy nyt toistaiseksi siihen käteesi, jos rakastat vaimoasi ja ota asia aina uudestaan ja uudestaan esille jos hän ei meinaa useammin kiinnostua seksuaalisesti.

Äänestä
  • Maksulliset maksaa 70-150 € 1/2 tuntia, eli kerta. Kumia käytetään aina, myös suuseksissä. Perussetti on aina sama; kumin kanssa suuseksiä, sitten pano joko takaa tai edestä. Maksullisia miehiäkin löytyy, tosin aika heikosti, katso http://www.sihteeriopisto.net/mies_oppilaat_nayta_k.php. Mutta naiset nyt saa seksiseuraa mistä tahansa (vaikka netistä), miehelle se ei ole niin helppoa.

    Ei se ole laitonta, on sallittua sekä myydä että ostaa jos tyttö ei käytä parittajaa. Ne on ihan oikeita naisia, joilla on tunteet ja joille herrasmies on aina kohtelias. Ja ne ei tykkää jos kutsuu "huoraksi".

    Monet tytöt oikeasti yrittää tehdä kokemuksesta intiimin ja lämpimän. Mutta ei se koskaan vastaa sitä tunnetta mitä vaimon kanssa on, silloin harvoin kun se kotona onnistuu.

    Monet käy varmaan erikoisuuksien takia, minä haluan vain purkautua ja päästä ihokontaktiin, olla toisen lähellä, hengittää ihoa. Ja ei mulla yleensä mene kuin 5 minuuttia ennenkuin mälli lentää ja tyttö heittää pihalle.

    Tällaisista asioista ei voi oikein puhua miesporukassa, ja ei varsinkaan naisten kanssa. Monilla naisilla nousee niskakarvat pystyyn heti kun kuulee "huorista", ne ovat niille pohjasakkaa. Vaikka monet maksulliset kertovat pitävänsä sitä työnä, ja jopa nauttivansa siitä. Ei se kaikille sovi, ja varmasti jättää helposti haavoja psyykeen jos sitä pitempään tekee.

    Käteen en enää tyydy, joku arvo mullakin on, tein sitä 10 vuotta varmaan jotain suhteessa 3:1 rakasteluihin verrattuna. Ei onnistu, ei koskaan enää. Mielummin jatkan tätä harrastusta jos en saa muuta ratkaisua aikaiseksi.

    Äänestä

  • tulsa kirjoitti:

    Maksulliset maksaa 70-150 € 1/2 tuntia, eli kerta. Kumia käytetään aina, myös suuseksissä. Perussetti on aina sama; kumin kanssa suuseksiä, sitten pano joko takaa tai edestä. Maksullisia miehiäkin löytyy, tosin aika heikosti, katso http://www.sihteeriopisto.net/mies_oppilaat_nayta_k.php. Mutta naiset nyt saa seksiseuraa mistä tahansa (vaikka netistä), miehelle se ei ole niin helppoa.

    Ei se ole laitonta, on sallittua sekä myydä että ostaa jos tyttö ei käytä parittajaa. Ne on ihan oikeita naisia, joilla on tunteet ja joille herrasmies on aina kohtelias. Ja ne ei tykkää jos kutsuu "huoraksi".

    Monet tytöt oikeasti yrittää tehdä kokemuksesta intiimin ja lämpimän. Mutta ei se koskaan vastaa sitä tunnetta mitä vaimon kanssa on, silloin harvoin kun se kotona onnistuu.

    Monet käy varmaan erikoisuuksien takia, minä haluan vain purkautua ja päästä ihokontaktiin, olla toisen lähellä, hengittää ihoa. Ja ei mulla yleensä mene kuin 5 minuuttia ennenkuin mälli lentää ja tyttö heittää pihalle.

    Tällaisista asioista ei voi oikein puhua miesporukassa, ja ei varsinkaan naisten kanssa. Monilla naisilla nousee niskakarvat pystyyn heti kun kuulee "huorista", ne ovat niille pohjasakkaa. Vaikka monet maksulliset kertovat pitävänsä sitä työnä, ja jopa nauttivansa siitä. Ei se kaikille sovi, ja varmasti jättää helposti haavoja psyykeen jos sitä pitempään tekee.

    Käteen en enää tyydy, joku arvo mullakin on, tein sitä 10 vuotta varmaan jotain suhteessa 3:1 rakasteluihin verrattuna. Ei onnistu, ei koskaan enää. Mielummin jatkan tätä harrastusta jos en saa muuta ratkaisua aikaiseksi.

    että mies ottaa tämän asian esille näin asiallisesti... tuo on jopa melkein ymmärrettävää. Joka tapauksessa, mikäli vaimosi saa sinut kiinni, tai saa kuulla mitä olet tehnyt niin se voi olla jotain niin kauheaa hänelle, ettei koskaan siitä tokene.
    Kyllä kuitenkin suosittelisin jotain muuta vaihtoehtoa tähän ongelmaan.

    Ymmärsin myös kirjoituksestasi, että eivät huorat teekään mitään ihme kikkoja kuitenkaan... siis kunhan antavat..?? Strippaavatko he yleensä vai hoidetaanko asiat aina vain pois alta saman tien?
    Ovatko he mielestäsi kauniita?

    Laitoit myös, että maksulliset naiset eivät pidä siitä, että heitä kutsutaan huoriksi, mutta huora nyt on huora... eli nainen, joka myy itseään seksuaalisesti on huora... sitä mielipidettä en vaihda... Ja kyllä... itse pidän myös heitä ns. ihmiskunnan "pohjasakkana".

    En itse henkilökohtaisesti seksistä maksaisi, paitsi jos olisin sinkku ja tarjolla olisi joku "Chippendale"-ryhmä ja esitykseen kuuluisi lisäksi seksi... tuo voisi olla ainoa tilanne jossa harkitsisin maksullisen seksin käyttöä... tuo menee jo kuitenkin niin haaveunelmien puolelle, että en usko naisten sellaista löytävän ihan joka baarista... Ihan jotain vaan seksiä nyt onkin tarjolla vaikka joka kadun nurkassa, mutta naisena voisin sanoa, että me haluaisimme jotain vielä enemmän... jotain melkein uskomattoman mieletöntä jos seksistä pitäisi maksaa.

    Pitäisköhän sun kokeilla jotain uusia "virikkeitä" vaimoosi? Jotain uskomatonta hänen mielestään..?

    Äänestä

Kerron salaisuuden mitä edes dr phil ei ole tullut ikinä ajatelleeksi tai ainakaan ei uskalla kertoa koska hänen tavoite on parantaa parisuhteet. Tämä ei ole kovin lohduttava salaisuus mutta antaa vastauksen:
Jos parisuhteessa kumppaneilla on liian erikokoiset seksitarpeet niin suhde EI TOIMI MITENKÄÄN! Me olemme kuitenkin vain ihmisiä joten sellainen että seksistä' tulee tuollainen ongelma vaikuttaa kaikkiin muihin asioihin ja on vaan ajankysymys millon toinen ratkeaa ja koko suhde tuhoutuu. Kukaan ei nimittäin jaksa sitä kun toiselta ei saa ja toinen taas menettää kaikki halunsa kun toinen vonkaa etc. Taika sana on tietämättömyys. Jos toinen ei anna tarpeeksi niin väärä asia on mennä puhumaan asiasta toiselle koska seksistä kun tekee velvollisuuden niin se loppuu. Ja seksi kuitenkin on velvollisuus joissakin suhteissa. Sitä vaan ei saa sanoa että seo nvelvollisuus vaikka suhde päättyy jos seksielämä tuhoutuu mikäli edes toisella on haluja. Toinen alkaa käydä vieraissa ja eikö se suhde ole jo silloin osittain ohi kun siihen liittyy joku muu...

kun seksi loppuu ja jos toinen sitä tarvii niin ei sellainen erämaa motivoi sitten rakastamaankaan. Jos toinen ei anna rakkautta niin toinen ei anna seksiä. Noidankehän voi toinen tietysti rikkoa näkemällä vähän vaivaa toisen eteen mutta jos seksihalut on liian erikokoiset niin SUHDE EI TULE TOIMIMAAN!! uskokaa pois. Voi sitä käydä vieraissa ja ajautua toisiin ihmisiin mutta sitten ajanmyötä rakastutte siihen vieraaseen... Valitettavaa tämä on mutta näin se on.

Äänestä

teillä, kieltämättä.

Mutta oletko ajatellut asiaa niinpäin, että
vaimosi ei saisi seksiä liitossanne riittävästi
sinulta. Miltä sinusta tuntuisi, jos jossain
tilanteessa saisit tietää, että vaimosi on
käynyt maksullisissa miehissä.

Mieti asiaa näinpäin ja rinnasta se sinun nykyiseen tilanteeseen.

Äänestä
  • miksi aina pitää rinnastaa ja kääntää asia toisinpäin?

    haista nyt sinäkin huilu ja mieti vähän mitä kirjoitat....kyllä apk kirjoittaja varmasti tietää että asia kirpaisisi häntäkin...

    heillä on ongelmana se että vaimo ei anna ja ei puhu ei tee mitään....pitääkö toisen vain olla sitten ja runkata? mietipä sitä!!!

    Äänestä

  • täh häh kirjoitti:

    miksi aina pitää rinnastaa ja kääntää asia toisinpäin?

    haista nyt sinäkin huilu ja mieti vähän mitä kirjoitat....kyllä apk kirjoittaja varmasti tietää että asia kirpaisisi häntäkin...

    heillä on ongelmana se että vaimo ei anna ja ei puhu ei tee mitään....pitääkö toisen vain olla sitten ja runkata? mietipä sitä!!!

    ainut mitä ap. voi tehdä on hakea reilusti
    avioeroa vaimostaan.
    On todella sairasta ja lapsellista väittää
    olevansa liitossa vain lasten takia,
    ja samalla käy huorissa, kun vaimo pihtaa..

    Ja sitten kirjoitella vielä tänne asiasta,
    kun samalla energialla voisi jo selvittää
    ongelmat vaimon kanssa tai pistää avioeropaperit
    vetämään..

    et silleee...

    Äänestä

Voisit kokeilla sanoa vaimolle, että mitä mieltä hän olisi siitä että kävisit maksullisissa, jos ei kerran kotona saa?

Ei tarvitse ainakaan heti tunnustaa että olet jo käynyt, ja voisihan se olla että lupa heltiäisi tai sitten alkaisit saamaan kotona useammin?

Parisuhdejuttuakin voisitte kokeilla. Ei kait ne asiat hullummiksikaan voi enää mennä?

Minulla asia valitettavasti meni niin että siinä vaiheessa kun seksi ei kiinnostanut, niin ei ollut enää sitä halua sitoutuakaan eikä mitään halua jatkaa kulissien pystyssä pitoa. Erosin.
Nykyisessä suhteessa kyllä voisin harrastaa sitten seksiä useamman kerran päivässä, jos mies vaan jaksais;) ja minä kun luulin olevani jonkun asteen frigidi! aina vaan ei kemiat kohtaa

Äänestä

niinkin, että sinä et vain osaa tyydyttää vaimoasi.
Ei kukaan ole vain seksiobjekti, ei mies tai
nainen.
Voi olla myös niin, että kyseessä on vain tilapäinen aika, sellaisena aikana se liitto
punnitaan.
Voi olla myös niin, että kyseessä on vain sinun
näkemykset.

Keskustele vaimosi kanssa asiasta, eli ns.kissa
pöydälle ja jos se ei tuota muutosta, eikun
eriosoitteisiin, mitä sitä suotta elämäänsä
pilamaan surkean liiton takia.
Ole mies ja näytä että olet mies, ja lopeta
huorissa käynti, ja ennenkaikkea salaa!!!
Tai ota sitten reilusti ero vaimostasi.

Äänestä

sillä ole mies ja tunnusta vaimollesi käyttäneesi
maksullisia naisia.
Ei muuten, mutta pilaat miesten maineen, kun olet
tuollainen vitun nyhverö, joka ei "uskalla"
puhua "ongelmistaan" kotona vaimolle, mutta on
rohkeutta kirjoitella täällä foorumissa...!!!

Haloo jätkä... jos tämä sinun kirjoituksesi ei ole
freikki, niin ole sentään mies, äläkä mikään
"jätkän räkä"... yäk...

Äänestä

Luin noita viestejäsi ja jäin miettimään tätä teidän perhekuviota (vieras ihminen, hah).

Ensiksi sanoisin mielipiteeni huoriin liittyen. Jos olisin huora niin totta kai olisin just niin kiimasen kiihottava ja kiihottunut (esitystä tod.näk.) kuin viehätysvoimallani ja seksuaalisuudellani ikinä kykenisin. Syyt siihen:
1. Bisneksen jatkuvuus, ettei rahavirta lakkaa.
2. Mies laukeaa äkimmi ja siitä pääsee eroon. En usko että sellaisen kiihottavan nautinnolliset pitkät sessiot kiinnostaa maksullista naista, koska olosuhteet siihen on täysin väärät.

Mutta siis tuosta perhesasiasta. Ensiksikin. Sanot että et tyydy enää käteesi, kun olet kokeillut maksullista naista. Ole rehellinen itsellesi: tyytyisitkö enää PELKÄSTÄÄN vaimoosi? Jos tilanne kotona paranisi. Vai tekisikö siltikin mieli omille pikku retkille? Eli jäisikö loputon kaiherrus? Vanha sanontahan sanoo miehen kaipaavan enkeliä keittiöön ja huoraa makuuhuoneeseen. Kaikki eivät osaa löytää näitä kahta puolta samasta naisesta. Itse olen toki ehdottoman uskollisuuden kannalla ja esittäisinkin että pidättäytyisit näistä luvattomista touhuistasi. Ihan jo siksikin, että tämä tuudittaa sinut väärään tasapainoon. Asia ei rasita sinua kotona enää niin paljon, joten mistä syntyisi riittävä motivaatio lähteä selvittämään asiaa vaimon kanssa. Ratkaisunhan olet löytänyt tähän hätään muualta. Eli ainoa keino motivoitua muutokseen on lopettaa vaimon pettäminen.

Vaimoosi liittyen kotisohvapsykologialla sanoisin että hänen kohdallaan kyse voi olla kahdesta asiasta:
1. sinä olet hänen mielestään vastenmielinen joltain osin, mikä tappaa halut
2. hän ei ole löytänyt omaa seksuaalista identiteettiään niin että osaisi nauttia siitä

Kohtaan yksi ei taida viitata muu kuin viimeaikainen loukkaava käytöksesi, mutta koska hän ei tiedä siitä, ei ehkä kyse ole ykkösestä. Kakkonen taas tuntuisi jotenkin erittäin todennäköiseltä. En tiedä miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia, mutta jotenkin koko seksuaalisuutta pitäisi lähteä rakentamaan uudelleen. Henkisen ja fyysisen intimiteetin kautta.

Jos vaimoasi ahdistaa tai inhottaa jokin "eläimellisessä" vieteilleen antautumisessa, ei häntä lainkaan ilahduta tekosesi. Luultavasti oksettaa.

Jos kuitenkin haluat yrittää, pitäisi varmaan olla kärsivällinen. Jotenkin saada hänet oikeasti vapautumaan ja kiihottumaan niin että asiat seuraavat toisiaan. Jos ihminen on ihan lukossa itsensä kanssa, se ei ole helppoa. Rinnat ihan oikeasti voivat olla arat, jos niihin ei koske "oikein". Eli tee kaikki tunteella. Ensin hitaasti, lisää tehoa vasta sitten jos huomaat todellista kiihottumista. Sitä ei ehkä ihan heti synny. Ei kerralla eikä kahdella. Tee asiat kauniisti. Kun suutelet, tee asia loppuun asti hyvin eikä niin kuin valtaosa miehistä että yhtäkkiä vaan vetästään kieli toisen suusta ja kaikki "kuolavanat" jää pitkin leukaa, näin kärjistäen ilmaistuna. Ohjaa häntä äänetelemällä tai sanomalla kun sinusta tuntuu hyvältä ja kannusta häntä tekemään samoin. Kehu hänen vartaloaan ja opeta hänet olemaan jännittämättä alastomuuttaan kanssasi. Häntä todennäköisesti ahdistaa myös se, että sinulla on paineita ja hän tietää sen. Luultavasti hän ymmärtää ettei ole varsinainen lolita petipuuhissa ja ehkä toivoisi osaavansa tarjota sinulle parempaa muttei syystä tai toisesta pysty siihen. Hän voi tuntea olonsa vaivautuneeksi jos te keskitytte vain häneen (esim. kieltäytyminen suuseksistä), mutta yritä jotenkin voittaa hänen pelkonsa/epävarmuutensa tai muuten vaan herättää hänen mielenkiintonsa.

En usko että teidän tapauksessa mitkään pornojutut tai kiihottavat asut tuottaisivat tulosta. Päin vastoin. Seksi ihan puhtaastikin voi olla tosi hienoa ja saattaa molemmat täyteen hurmioon, joten oma mielikuvitus ja herkistyminen on se paras seksiväline jota kaupasta ei saa.

Äänestä
  • En minä tässä liitossa "vain lasten takia" ole. Kyllä minä rakastan vaimoa, ja kaikki muu tuntuu hyvältä, vain tämä seksi mättää. Ja ei kai seksi nyt ole maailman tärkein asia? En minä tunne "pilaavani elämääni", päinvastoin, pidän itseäni onnellisena. Vaikka kyllähän minä tätä asiaa olen viime vuosina ajatellut aika paljon.

    Ja onhan se totta että minä nykyään liikun eri lailla silmät auki kun vielä muutama vuosi sitten. Ja jos joku vastaantuleva nainen osoittaisi kiinnostuksensa, saattaisin hyvinkin mennä mukaan, vaikea sanoa.

    Vaimo ei ole masentunut, enkä usko että mitään vanhaa on hampaankolossa. Tähän tilanteeseen on vain "ajauduttu", vaimolle se ei ole ongelma, ja minä en ole saanut ilmaistua omaa turhautumistani tarpeeksi motivoivasti. Ja ei se ole tilapäinenkään, näin oli ihan ensimmäisistä kuukausista alkaen.

    Ehdottomasti tämä on vain mun näkemys aiheeseen, enhän minä muuta voikaan kertoa :-). Mulla ei oikestaan ole ollut muita kuin vaimo, joten mun on ollut tosi vaikea sanoa onko vika ollut missä. Tämä on varmaan syy miksi on mennyt näin pitkään ennenkuin minä aloin sekoilla. En minä tiedä omista rakastajantaidoistani, ei siitä maksullisissakaan paljoa opi. Ainut tapa selvittää se olisi hankkia rakastajatar. Siihenkin tämä voi joskus kai johtaa?

    Tomusokeri, kiitos, sulla oli paljon hyviä pointteja.

    Joo, ei maksullisissa yleensä saa "kiihottavia pitkiä sessioita", ne pumppaa kalua tarkoituksenaan päästä kaverista eroon mahdollisimman nopeasti. Tai saa jos maksaa enemmän, on vakkari tuttavuus, mielellään "keikkaileva amatööri", ja tarpeeksi pitkä aika, silloin se voi muistuttaa ihan oikeaa. Mulla on ollut yksi tuolllainen.

    Olet varmaan oikeassa, olen nyt antanut tälle pikkusormen ja mulle saattaisi hyvinkin iskeä houkutus joskus vierailla maksullisissa vaikka kotona asiat korjaantuisi, en osaa sanoa.

    Ja on totta, vierailut ainakin pitkässä juoksussa vie motivaatiota yrittää muutosta kotona. Mutta lyhyellä tähtäimellä ne antaa siihen voimaa, saa tuntea itsensä (valheellisesti, mutta kuitenkin) halutuksi, ei tarvitse kotona kinuta seksiä, voi keskittyä vaimon "paijaamiseen".

    Olet oikeassa, vaimo ottaisi varmaan tosi rankasti jos saisi tietää mun puuhista. Erohan siitä luultavasti tulisi.

    Lähinnä nännit on arat, en saa edes kevyesti suudella niitä, vaikka niin haluaisin. Olen yrittänyt kehua, ohjata ja kannustaa, jotain tulosta kai on tullutkin. Ja olen mielestäni ollut kärsivällinen, ehkä liiankin. Se kaikki on vaan niin raskasta ja kuluttavaa, kun pakosta tulee tunne että ei ole haluttava. Ja kun aina on kannustettava toista edes koskemaan mua. Ja jos sitä ei tee koko ajan, asiat vaan degeneroituu.

    Tämä on tasapainoilua kolmen asian ympärillä: perhe on tärkeämpi kuin seksi, seksiä on pakko saada, vaimo ei näe ongelmaa. Ainoa ulospääsy lienee tosiaan etsiä ulkopuolista apua.

    Äänestä

  • tulsa kirjoitti:

    En minä tässä liitossa "vain lasten takia" ole. Kyllä minä rakastan vaimoa, ja kaikki muu tuntuu hyvältä, vain tämä seksi mättää. Ja ei kai seksi nyt ole maailman tärkein asia? En minä tunne "pilaavani elämääni", päinvastoin, pidän itseäni onnellisena. Vaikka kyllähän minä tätä asiaa olen viime vuosina ajatellut aika paljon.

    Ja onhan se totta että minä nykyään liikun eri lailla silmät auki kun vielä muutama vuosi sitten. Ja jos joku vastaantuleva nainen osoittaisi kiinnostuksensa, saattaisin hyvinkin mennä mukaan, vaikea sanoa.

    Vaimo ei ole masentunut, enkä usko että mitään vanhaa on hampaankolossa. Tähän tilanteeseen on vain "ajauduttu", vaimolle se ei ole ongelma, ja minä en ole saanut ilmaistua omaa turhautumistani tarpeeksi motivoivasti. Ja ei se ole tilapäinenkään, näin oli ihan ensimmäisistä kuukausista alkaen.

    Ehdottomasti tämä on vain mun näkemys aiheeseen, enhän minä muuta voikaan kertoa :-). Mulla ei oikestaan ole ollut muita kuin vaimo, joten mun on ollut tosi vaikea sanoa onko vika ollut missä. Tämä on varmaan syy miksi on mennyt näin pitkään ennenkuin minä aloin sekoilla. En minä tiedä omista rakastajantaidoistani, ei siitä maksullisissakaan paljoa opi. Ainut tapa selvittää se olisi hankkia rakastajatar. Siihenkin tämä voi joskus kai johtaa?

    Tomusokeri, kiitos, sulla oli paljon hyviä pointteja.

    Joo, ei maksullisissa yleensä saa "kiihottavia pitkiä sessioita", ne pumppaa kalua tarkoituksenaan päästä kaverista eroon mahdollisimman nopeasti. Tai saa jos maksaa enemmän, on vakkari tuttavuus, mielellään "keikkaileva amatööri", ja tarpeeksi pitkä aika, silloin se voi muistuttaa ihan oikeaa. Mulla on ollut yksi tuolllainen.

    Olet varmaan oikeassa, olen nyt antanut tälle pikkusormen ja mulle saattaisi hyvinkin iskeä houkutus joskus vierailla maksullisissa vaikka kotona asiat korjaantuisi, en osaa sanoa.

    Ja on totta, vierailut ainakin pitkässä juoksussa vie motivaatiota yrittää muutosta kotona. Mutta lyhyellä tähtäimellä ne antaa siihen voimaa, saa tuntea itsensä (valheellisesti, mutta kuitenkin) halutuksi, ei tarvitse kotona kinuta seksiä, voi keskittyä vaimon "paijaamiseen".

    Olet oikeassa, vaimo ottaisi varmaan tosi rankasti jos saisi tietää mun puuhista. Erohan siitä luultavasti tulisi.

    Lähinnä nännit on arat, en saa edes kevyesti suudella niitä, vaikka niin haluaisin. Olen yrittänyt kehua, ohjata ja kannustaa, jotain tulosta kai on tullutkin. Ja olen mielestäni ollut kärsivällinen, ehkä liiankin. Se kaikki on vaan niin raskasta ja kuluttavaa, kun pakosta tulee tunne että ei ole haluttava. Ja kun aina on kannustettava toista edes koskemaan mua. Ja jos sitä ei tee koko ajan, asiat vaan degeneroituu.

    Tämä on tasapainoilua kolmen asian ympärillä: perhe on tärkeämpi kuin seksi, seksiä on pakko saada, vaimo ei näe ongelmaa. Ainoa ulospääsy lienee tosiaan etsiä ulkopuolista apua.

    Jännä juttu. Normaalisti pitäisin laillasi toimivaa miestä täytenä sikana, mutta jotenkin tunnen kuitenkin ymmärrystä kohtaasi. (Vaikka en hyväksy itse tekoa.) Ehkä se, että analysoit tilannetta ja osaat pukea sen sanoiksi, saa sen aikaan. Monestihan ihmiset on niin solmussa tunteineen, ettei niistä väänny mitään selkeää viestintää. Onnistut luomaan kuvan siitä että olet mies, joka ei olisi kymmenen vuotta sitten uskonut istuvansa tänään pettäjän pallilla. Surullista, jos näin on käynyt.

    Elämä on opettanut minullekin monia asioita ja yksi niistä on se, ettei kannata valita kumppania hänen seksuaalisen kyvykkyytensä ja halukkuutensa mukaan. Minulla ei ole ollut kuin pari kumppania, mutta tässä suppeassakin otannassa on mielestäni valaisevat esimerkit.

    Ensimmäinen poikaystäväni oli surkea sängyssä. Tätä suhdetta kesti neljä vuotta ja laukeamiseni on laskettavissa sormin, ehkä jopa yksi käsi riittää. Hänestä ei irronnut äännähdyksen äännähdystä, hänen käsistään ja olemuksestaan ei välittynyt yhtään mitään halua tai muutosta lähellä huipentuman saapumista. En kuitenkaan jättänyt häntä tästä syystä, vaikka toki se kaihersi. Tulee teidän tilanne mieleen, kun muistelen ettei hän antanut minun ottaa häneltä su... vaan hän ohjasi minut aina toisaalle, sanoi että se tuntuu kummalliselta tai jotain. Joskus hän totesi kun yritin taas kerran herätellä häntä mukaan, että olemme aivan eri aaltopituudella. No, me jatkoimme ystävyyttämme eron jälkeen ja jossain vaiheessa kuukausia eron jälkeen ajauduimme riisumaan vaatteet jne... Hän oli aivan kuin eri planeetalta kuin aikaisemmin (lienee käynyt "avautumassa" jonkun toisen kanssa tässä välillä, mene ja tiedä). Eli hänestä löytyi täysi potentiaali intohimoiseen ja kiihottavaan seksiin. Se siitä tarinasta.

    Toinen poikaystäväni oli hyvä rakastaja. Nautimme toisitamme täysillä ja usein. Hän osasi tehdä oikeita asioita, oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Suhteen jatkuttua kuitenkin henkinen nujertaminen ja kohtuuttomuus kuitenkin tulivat kehiin ja omat haluni katosivat sen myötä. Kerrat harvenivat eikä se enää tuntunut niin kovin hyvältä, keskinkertaiselta. Lopulta hän sanoi minulle jotain erittäin loukkaavaa iltayöstä humalapäissään. Hän joko ei muistanut tai esitti ettei muistanut, mitä on tapahtunut. Olin jo niin väsynyt koko suhteeseen, etten jaksanut enää itse ottaa asiaa esille. Mutta tuohon yöhön loppui meidän seksielämä, en voinut antaa hänen enää koskea itseeni. Itse suhde päättyi puoli vuotta myöhemmin.

    Nykypäivänä ihmiset keskimäärin ovat unohtaneet vanhat hyvinä pidetyt arvot. Eletään itselle ja itseä varten. Näistä vanhoista "totuuksista" voisi kuitenkin olla sinulle apua kun pohdiskelet elämääsi ja sen suuntaa. "Seksi kuuluu avioliittoon." "Aviolliset oikeudet ja velvollisuudet" "Yhdessä kunnes kuolema meidät erottaa" "myötä- ja vastoinkäymisissä" Tuon ensimmäisen kohdan ovat ihmiset keskimäärin heittäneet romukoppaan. Tässäkin maassa ihmiset olisivat kuitenkin keskimäärin onnellisempia, jos tuon mukaan elettäisiin. Laajennettunakin versiona tuo kuitenkin tarkoittaa sitä, että seksiin kuuluu vastuullinen käyttäytyminen toista kohtaan. Eli se ei ole irtojakelutavaraa. Se luo pohjan puhtaalle ja kestävälle suhteelle, eli olette lähteneet liikkeelle oikein hyvältä suunnalta. Sitten voidaan laventaa mukaan tuo seuraava kohta. Aviolliset oikeudet ja velvollisuudet. Molempien puolisoiden olisi hyvä muistaa ja sisäistää, että seksuaalinen kanssakäyminen on avioliiton liima. Siihen on hyvä suostua (silloinkin kuin aina itseä ei huvittaisi) ja yrittää huomioida toinen osapuoli. Tämä kaikki ropisee takaisin omaan laariin onnellisempana perhe-elämänä. Seksistä pidättäytyminen avioliitossa ei ole oikein toista osapuolta kohtaan. Kuten ei sen hakeminen muualtakaan. Näistä asioista pitäisi jotenkin päästä kauniiseen yhteisymmärrykseen toinen toistaan kunnoittaen ja rakastaen.

    Tuossa "kunnes kuolema meidät erottaa kohdassa" teillä on kaikki pelimerkit tallella. Harvinaistuvalla tavalla hoksaat ettei ratkaisu ongelmiin löydy lähtemällä. Jos ero on yksi helposti esille otettava vaihtoehto, katoaa motivaatio asioiden parantamiselle sekä muutokselle. Välien korjaantumisen sijaan moni valitsee tänä päivänä välirikon ja uuden yrityksen - toisen kanssa. Teillä on nyt selkeä vastoinkäyminen, yritä pakottaa vaimosi avaamaan silmänsä. Ei pidä olla siinä mielessä liian kiltti ja pitkämielinen, sillä joskus muutos tarvitsee alkusysäystä. Sinulla on oikeus pitää omista oikeuksistasi kiinni ja perätä niitä. Tee kuitenkin vaimollesi selväksi että olisit halukas keksimään siihen YHDESSÄ hänen kanssaan ratkaisun. Sitten kun näitä asoita ratkotaan ja opetellaan uutta elämää, siinä vaiheessa sitten astuu se kiltteys ja pitkämielisyys kehiin.

    P.S. K-18-osio: Niistä nänneistä vielä. Ne on ihan tosiasiallisesti naiselle arka paikka, niitä ei saa hangata tai hieroa. Minua ainakin sattuu helposti myös, ellen ole itse kiihottunut kunnolla. Niiden herkkä käsittely (hively, kiertely, nuoleminen ja sitten kun aika on oikea, myös imeminen) vaatii mieheltä kärsivällisyyttä ja kehossa tapahtuvien muutosten kuulostelua. Mutta sitten kun sen oppii, sillä saa kummallisesti aikaan vaikka mitä...

    Äänestä

  • tulsa kirjoitti:

    En minä tässä liitossa "vain lasten takia" ole. Kyllä minä rakastan vaimoa, ja kaikki muu tuntuu hyvältä, vain tämä seksi mättää. Ja ei kai seksi nyt ole maailman tärkein asia? En minä tunne "pilaavani elämääni", päinvastoin, pidän itseäni onnellisena. Vaikka kyllähän minä tätä asiaa olen viime vuosina ajatellut aika paljon.

    Ja onhan se totta että minä nykyään liikun eri lailla silmät auki kun vielä muutama vuosi sitten. Ja jos joku vastaantuleva nainen osoittaisi kiinnostuksensa, saattaisin hyvinkin mennä mukaan, vaikea sanoa.

    Vaimo ei ole masentunut, enkä usko että mitään vanhaa on hampaankolossa. Tähän tilanteeseen on vain "ajauduttu", vaimolle se ei ole ongelma, ja minä en ole saanut ilmaistua omaa turhautumistani tarpeeksi motivoivasti. Ja ei se ole tilapäinenkään, näin oli ihan ensimmäisistä kuukausista alkaen.

    Ehdottomasti tämä on vain mun näkemys aiheeseen, enhän minä muuta voikaan kertoa :-). Mulla ei oikestaan ole ollut muita kuin vaimo, joten mun on ollut tosi vaikea sanoa onko vika ollut missä. Tämä on varmaan syy miksi on mennyt näin pitkään ennenkuin minä aloin sekoilla. En minä tiedä omista rakastajantaidoistani, ei siitä maksullisissakaan paljoa opi. Ainut tapa selvittää se olisi hankkia rakastajatar. Siihenkin tämä voi joskus kai johtaa?

    Tomusokeri, kiitos, sulla oli paljon hyviä pointteja.

    Joo, ei maksullisissa yleensä saa "kiihottavia pitkiä sessioita", ne pumppaa kalua tarkoituksenaan päästä kaverista eroon mahdollisimman nopeasti. Tai saa jos maksaa enemmän, on vakkari tuttavuus, mielellään "keikkaileva amatööri", ja tarpeeksi pitkä aika, silloin se voi muistuttaa ihan oikeaa. Mulla on ollut yksi tuolllainen.

    Olet varmaan oikeassa, olen nyt antanut tälle pikkusormen ja mulle saattaisi hyvinkin iskeä houkutus joskus vierailla maksullisissa vaikka kotona asiat korjaantuisi, en osaa sanoa.

    Ja on totta, vierailut ainakin pitkässä juoksussa vie motivaatiota yrittää muutosta kotona. Mutta lyhyellä tähtäimellä ne antaa siihen voimaa, saa tuntea itsensä (valheellisesti, mutta kuitenkin) halutuksi, ei tarvitse kotona kinuta seksiä, voi keskittyä vaimon "paijaamiseen".

    Olet oikeassa, vaimo ottaisi varmaan tosi rankasti jos saisi tietää mun puuhista. Erohan siitä luultavasti tulisi.

    Lähinnä nännit on arat, en saa edes kevyesti suudella niitä, vaikka niin haluaisin. Olen yrittänyt kehua, ohjata ja kannustaa, jotain tulosta kai on tullutkin. Ja olen mielestäni ollut kärsivällinen, ehkä liiankin. Se kaikki on vaan niin raskasta ja kuluttavaa, kun pakosta tulee tunne että ei ole haluttava. Ja kun aina on kannustettava toista edes koskemaan mua. Ja jos sitä ei tee koko ajan, asiat vaan degeneroituu.

    Tämä on tasapainoilua kolmen asian ympärillä: perhe on tärkeämpi kuin seksi, seksiä on pakko saada, vaimo ei näe ongelmaa. Ainoa ulospääsy lienee tosiaan etsiä ulkopuolista apua.

    Tulsa, toivon, että se, mitä kerron, auttaa sinua ymmärtämään myös hiukan vaimoasi.

    Aivan ensimmäinen seurustelusuhteeni oli seksin osalta todella ongelmallinen. Suhteen alussa suutelimme, halailimme ja huomioimme toisiamme hyvin paljon. Täytyy myötää, että tuohon aikaan halusin poikaystävääni, hänen kosketuksensa toi kylmiä väreitä, mutta myöhemmin kaikki kuitenkin muuttui.

    Harrastimme seksiä jatkossa kerran tai pari viikossa, sillä emme asuneet toistemme luona ja näimme aina, kun sille vain oli aikaa. Poikaystäväni ei huomioinut minua enää samalla lailla kuin aiemmin, vaan tuntui siltä, kuin hän hakisi minusta vain tyydytystä. Se, että mies halusi siirtyä usein nopeasti itse seksiin, eikä hyväillyt ensin, vaivasi. Seksistä alkoi tulla minulle entistä merkityksettömämpää. Kun yövyimme yhdessä, niin vain nukuimme vierekkäin. Joskus hän yritti innostaa minua, mutta harvoin onnistui. Joskus päädyimme asian tiimoilta riitelemäänkin.

    En tarkoita, etteikö mies olisi minusta välittänyt. Tiedän, että hän rakasti minua. Muistan, kun kerran olimme sängyssä ja hän suuteli minua, niin purskahdin itkuun ja hän pelästyi kovasti, kun ei tiennyt, mitä oli tehnyt väärin. En vain pystynyt pidättelemään tunteitani. Seksi tuntui niin pakonomaiselta. En ollut koskaan saanut orgasmia, eikä seksi tuntunut mielestäni enää kiihottavalta. Hän ei vain tehnyt tai osannut tehdä mitään, mikä minua olisi kiihottanut, enkä itse osannut häntä oikein neuvoakaan. Täytyy myöntää, että seksi oli suurin syy siihen, miksi jätin poikaystäväni. Oli tietysti myös muita asioita, mutta seksin ongelmallisuus vaikutti suhteeseemme huomattavan paljon.

    "Jännä juttu. Normaalisti pitäisin laillasi toimivaa miestä täytenä sikana, mutta jotenkin tunnen kuitenkin ymmärrystä kohtaasi. (Vaikka en hyväksy itse tekoa.) Ehkä se, että analysoit tilannetta ja osaat pukea sen sanoiksi, saa sen aikaan. Monestihan ihmiset on niin solmussa tunteineen, ettei niistä väänny mitään selkeää viestintää. Onnistut luomaan kuvan siitä että olet mies, joka ei olisi kymmenen vuotta sitten uskonut istuvansa tänään pettäjän pallilla. Surullista, jos näin on käynyt."

    Olen samaa mieltä yllä mainitun kommentin esittäjän kanssa. En tuomitse sinua, mutten kuitenkaan hyväksy sitä mitä olet tehnyt. Olet tehnyt todella väärin vaimoasi ja jopa lapsiasi kohtaan, mutta voit vielä korjata aiheuttamasi vääryyden. Tulsa, jos olisin sinä, niin sanoisin vaimolleni, että en ole nykyiseen tilanteeseen tyytyväinen. Tilanteesta tulisi keskustella avoimesti ja ellei keskustelu auta, niin on ehkä viisainta erota. On lapsillekin parempi, jos vanhemmat ovat eronneet ja hyvissä väleissä, kuin jos ovat yhdessä ja katkeroituneita toisilleen.

    Sanotaan, että jos seksi on hyvää niin se kattaa 25 prosenttia suhteesta, mutta jos seksi on huonoa, niin seksi vaikuttaa 95 prosentilla suhteeseen. Tämä pitää mielestäni paikkansa, sillä jos seksi on jommalle kummalle osapuolelle epämieluisaa, niin suhteella on vakava ongelma.

    Äänestä

puhua avoimesti vaimon kanssa ja yrittää selvittää mistä haluttomuus johtuu. Yksi kerta kuukaudessa on todellakin vähän.. Itse oon pitänyt itseäni pihtarina kun meidän rakastelukerrat on vaihtunut 1-2krt viikossa seurustelun alkuajoista.Mut tuo 1krt/kk kuulostaa aika hurjalta.. Parisuhteeseen kuuluu seksi, ei vain kaveruussuhde.Seksihän on se mikä tekee parisuhteen, muuten ollaan vain kavereita. Kannattaa ihan avoimesti kertoa vaimolle että seksi on sulle tärkeä ja vaimon välinpitämättömyys pilaa joku päivä teidän koko suhteen. Että jos vaimo haluaa jatkaa yhdessä niin sen on tehtävä asialle jotain. Muuten en voi neuvoa muuta kun eroa ja uuden kumppanin hakua. Jos sulle seksi on niin tärkeä niin kannattaa valita myös sopiva kumppani joka tarjoa sitä sulle niin paljon kuin tarvitset. Seksin puute ajaa enemmin tai myöhemmin eroon.

Äänestä
  • Näillä neuvojilla ei ole todellista kokemusta asiasta (älä petä tyyliin). Elän samanlaisessa suhteessa. Olen nostanut "kissaa pöydälle", kymmenen vuoden ajan. Teen edelleen kotitöitä (tänäänkin silitin vaatteita, tein ruoat lapsille, ulkoilutin koirat, siivosi) vaimo iltavuorossa. Vaimoa ei vain seksi kiinnosta, sanoo kyllä nauttivansa niistä harvoista hetkistä ja pidän aina huolen hänen tarpeistaan. En halua rikkoa hyvää perhe-elämää, mutta tarvin seksiä useammin kuin kerran 2:ssa kuukaudessa eli joskus huorissa.

    Äänestä

  • toveri kirjoitti:

    Näillä neuvojilla ei ole todellista kokemusta asiasta (älä petä tyyliin). Elän samanlaisessa suhteessa. Olen nostanut "kissaa pöydälle", kymmenen vuoden ajan. Teen edelleen kotitöitä (tänäänkin silitin vaatteita, tein ruoat lapsille, ulkoilutin koirat, siivosi) vaimo iltavuorossa. Vaimoa ei vain seksi kiinnosta, sanoo kyllä nauttivansa niistä harvoista hetkistä ja pidän aina huolen hänen tarpeistaan. En halua rikkoa hyvää perhe-elämää, mutta tarvin seksiä useammin kuin kerran 2:ssa kuukaudessa eli joskus huorissa.

    no aika nössö taidat olla, jos oot muka "nostanut kissaa pödälle" ilman mitään tuloksia. Sun pitää vaatia seksiä ja vaimon pitää antaa, se on hänen velvollisuus avioliitossa ja jokaiseen parisuhteeseen kuuluu seksi, jos sitä ei ole tai on tosi harvoin, niin jossain on vika, ei vaimoa voi muuten vaan kiinnosta, on joku syy siihen, joka täytyy selvittää. Pettäminen on se joka rikkoo perhe-elämää. Todella vastenmielistä.

    Äänestä

  • neuvo kirjoitti:

    no aika nössö taidat olla, jos oot muka "nostanut kissaa pödälle" ilman mitään tuloksia. Sun pitää vaatia seksiä ja vaimon pitää antaa, se on hänen velvollisuus avioliitossa ja jokaiseen parisuhteeseen kuuluu seksi, jos sitä ei ole tai on tosi harvoin, niin jossain on vika, ei vaimoa voi muuten vaan kiinnosta, on joku syy siihen, joka täytyy selvittää. Pettäminen on se joka rikkoo perhe-elämää. Todella vastenmielistä.

    itse asiassa tulipa mieleen että mulla taitaakin olla kokemusta kyseisestä asiasta, kun olin itsekin aikoinaan pihtari, vaikka ei olla avioliitossa.. ja mies puhui silloin että menee harrastamaan joskus seksiä jonkun muun kanssa jos ei saa multa tarpeeksi, seksiä oli n. pari kertaa kuukaudessa silloin. En aluksi tajunnut mistä haluttomuus johtuu, mut myöhemmin kun mies muutti tapansa niin mulle selvisi ne syyt. Ennen mies ei koskettanut mua muuten kuin sängyssä, ei paljon halaillut, suudellut jne, puhuinkin sille monesti asiasta.. samoin ei huolehtinut hygieniastaan/ulkonäöstään,mikä myös tappoi haluni. Joskun kärsin haluttomuudesta e-pillereiden takia, syitä voi olla monia, kannattaa yrittää selvittää ne.

    Äänestä

Minä en näe ketjun aloittajan toiminnassa mitään väärää. Olen itse nainen ja elän suhteessa jossa en saa tarpeeksi seksiä, muuten kaikki on paremmin kuin hyvin!
Itse olen viime talvena vehdannut toisen miehen kanssa (pelkästään fyysisesti, ei lainkaan tunnetta mukana) ja en kadu. Ajauduin vain siihen tilanteeseen, seksisuhde kesti muutaman kuukauden ja loppui sitten, ilman ongelmia. Kaikki kotona on ok. Mieheni ei tiedä, enkä aio koskaan häntä sillä tiedolla satuttaakaan. Toisaalta syytän miestäni tekemästäni syrjähypystä,-mitäs ei anna sitä mitä muut antavat. Noinhan se aina menee, tutun kaavan mukaan. Mutta en kuitenkaan koskaan syyllistäisi häntä asiasta, jos asia tulisi ilmi.
Minun mielestäni sinun ei kannata puhua vaimollesi huorissa käymisestä, muuten kyllä. Pakkohan jonkun on muuttua, tai sitten jatkat samaa rataa (ehkäö mielummin hakisit naisesi baarista kuin maksaisit, kuten edellä kirjoittanut).
Elämä ei saisi olla kompromissi seksin ja perhe-elämässä. Niiden tulee olla yhdessä.
Oma tilanteeni on kahden vuoden jälkeen parantumassa päin kun olen saanut mieheni uskomaan etten ole tyytyväinen tilanteeseen, enkä aio loppuelämääni elää näin.

Äänestä
  • Pelkääkö vaimosi jotain seksiin liittyvää? Raskautta ehkä? Entä millainen on vaimosi maailmankuva? Onko seksi hänelle syntiä ja nauttiva nainen syntinen? Onko teillä koskaan kahdenkeskistä aikaa siten, ettei tarvitse pelätä, että lapset yllättävät?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Pelkääkö vaimosi jotain seksiin liittyvää? Raskautta ehkä? Entä millainen on vaimosi maailmankuva? Onko seksi hänelle syntiä ja nauttiva nainen syntinen? Onko teillä koskaan kahdenkeskistä aikaa siten, ettei tarvitse pelätä, että lapset yllättävät?

    Ehkäisy on kunnossa. Kaksinkeskistä aikaa meillä on lähinnä iltaisin kun lapset nukkuu, ehkä tunti siinä jää. Vaimo jää usein katselemaan telkkaria. Me mennään aika samaan aikaan nukkumaan, yritän olla aina sängyssä ekana, jos vaikka onnistaisi.

    Maailmankuva on kai aika normaali, keskiluokkainen, akateemien. Ei vaimo musta "pelkää" seksiin liittyvää, eikä se käsittääkseni tunnu hänestä vastenmieliseltäkään, ehkä toisarvoiselta. Ja kyllä siihen saattaa liittyä jotain häpeän tunteita, vaimo on joskus sanonut tuntevansa itsensä "huonoksi äidiksi ja vaimoksi". Ehkä mun pitäisi yrittää puhua niistä enemmän hänen kanssaan, kyselen kyllä joskus mutta se on niin kaivelemista, ei hän aloita koskaan "keskuteluja".

    Tämä koko juttuhan on myös mun kasvutarina. Mulla oli epäonnistumisia seksissä ensimmäisissä suhteissa, tunsin niistä häpeää, itsekään en osannut puhua aiheesta. Vaimon kanssa löysimme sitten sävelen, vaikka se ei ollut niin ihmeellistä, niin tarrauduin siihen kiinni. Minä olen vuosien myötä päässyt irti häpeästä, pystyn jo melko avoimesti puhumaan ja toimimaan. Vaimo ei vaan ole kasvanut (vielä?) rinnalla. Nuo maksullisetkin voi nähdä osana mun kasvutarinaa, hain oppia ja varmuutta lisää, tahdoin todistaa osaavani myös muiden naisten kansssa (vaikka ei siellä sitä kai oikeasti näekään).

    Mun kasvaminen on aiheuttanut muutoksen, mutta vaimo ei näe sitä selvästi kun on tottunut vanhaan. Ehkä mun pitäisi korostaa tätä muutosta? Moni on kommentoinut että pitkässä juoksussa jos asia ei ratkea niin mitään ei ole tehtävissä, ero tulee. Tämä voi olla mahdollista, ehkä minä olen alitajuisesti siihen jo jotenkin valmistautumassa?

    Tajuan kyllä että mun on pakko saada vaimo tajuamaan miten tärkeästä asiasta on kyse. Se vaan pelottaa. Ja sitä on tosi vaikea ilmaista ilman että siihen tulee uhkauksen sävyjä, sitä nyt en millään haluaisi. Minä olen "liian kiltti", väistän aina mielummin kuin teen konfliktin. Tämänkin takia varmaan tarvitaan ulkopuolinen.

    Ehkä anoppi on unohtanut kertoa vaimolle elämän perustotuuksia? Me ei muuten rakasteltu edes hääyönä, vaimoa nukutti (no oli siinä muutama nautittu ja ilta oli ollut pitkä). Mutta silti se oli musta vähintäänkin outoa.

    Luulen kyllä osaavani suudella nännnejä, oli mulla nyt muutama kokemus ennen vaimoa, ja saa sitä tehdä maksullisissakin. Vaikka yritän ihan huulilla vain, tai kielellä lipaisten, vaimo sanoo että se "kutittaa". Niitä voi suudella vähän juuri ennen kuin vaimo saa orkut. Yleensäkin monet asiat joita yritän tehdä kuulemma "kutittaa".

    "Elämä ei saisi olla kompromissi seksin ja perhe-elämässä. Niiden tulee olla yhdessä. " Näinhän se kai pitäisi. Mutta yleensä elämä on vähän kompromissi jonkun suhteen, kaikkea ei vaan aina voi saada. Ja mulla ei ainakaan vielä löydy uskoa että uuden perässä juokseminen toisi välttämättä ratkaisua. Ja jos minä tulisinkin onnellisemmaksi, entä vaimo ja lapset, he eivät näe "ongelmaa", joten heistä tuntuisi kuin heidät tumpattaisiin ilman syytä.

    Äänestä

  • tulsa kirjoitti:

    Ehkäisy on kunnossa. Kaksinkeskistä aikaa meillä on lähinnä iltaisin kun lapset nukkuu, ehkä tunti siinä jää. Vaimo jää usein katselemaan telkkaria. Me mennään aika samaan aikaan nukkumaan, yritän olla aina sängyssä ekana, jos vaikka onnistaisi.

    Maailmankuva on kai aika normaali, keskiluokkainen, akateemien. Ei vaimo musta "pelkää" seksiin liittyvää, eikä se käsittääkseni tunnu hänestä vastenmieliseltäkään, ehkä toisarvoiselta. Ja kyllä siihen saattaa liittyä jotain häpeän tunteita, vaimo on joskus sanonut tuntevansa itsensä "huonoksi äidiksi ja vaimoksi". Ehkä mun pitäisi yrittää puhua niistä enemmän hänen kanssaan, kyselen kyllä joskus mutta se on niin kaivelemista, ei hän aloita koskaan "keskuteluja".

    Tämä koko juttuhan on myös mun kasvutarina. Mulla oli epäonnistumisia seksissä ensimmäisissä suhteissa, tunsin niistä häpeää, itsekään en osannut puhua aiheesta. Vaimon kanssa löysimme sitten sävelen, vaikka se ei ollut niin ihmeellistä, niin tarrauduin siihen kiinni. Minä olen vuosien myötä päässyt irti häpeästä, pystyn jo melko avoimesti puhumaan ja toimimaan. Vaimo ei vaan ole kasvanut (vielä?) rinnalla. Nuo maksullisetkin voi nähdä osana mun kasvutarinaa, hain oppia ja varmuutta lisää, tahdoin todistaa osaavani myös muiden naisten kansssa (vaikka ei siellä sitä kai oikeasti näekään).

    Mun kasvaminen on aiheuttanut muutoksen, mutta vaimo ei näe sitä selvästi kun on tottunut vanhaan. Ehkä mun pitäisi korostaa tätä muutosta? Moni on kommentoinut että pitkässä juoksussa jos asia ei ratkea niin mitään ei ole tehtävissä, ero tulee. Tämä voi olla mahdollista, ehkä minä olen alitajuisesti siihen jo jotenkin valmistautumassa?

    Tajuan kyllä että mun on pakko saada vaimo tajuamaan miten tärkeästä asiasta on kyse. Se vaan pelottaa. Ja sitä on tosi vaikea ilmaista ilman että siihen tulee uhkauksen sävyjä, sitä nyt en millään haluaisi. Minä olen "liian kiltti", väistän aina mielummin kuin teen konfliktin. Tämänkin takia varmaan tarvitaan ulkopuolinen.

    Ehkä anoppi on unohtanut kertoa vaimolle elämän perustotuuksia? Me ei muuten rakasteltu edes hääyönä, vaimoa nukutti (no oli siinä muutama nautittu ja ilta oli ollut pitkä). Mutta silti se oli musta vähintäänkin outoa.

    Luulen kyllä osaavani suudella nännnejä, oli mulla nyt muutama kokemus ennen vaimoa, ja saa sitä tehdä maksullisissakin. Vaikka yritän ihan huulilla vain, tai kielellä lipaisten, vaimo sanoo että se "kutittaa". Niitä voi suudella vähän juuri ennen kuin vaimo saa orkut. Yleensäkin monet asiat joita yritän tehdä kuulemma "kutittaa".

    "Elämä ei saisi olla kompromissi seksin ja perhe-elämässä. Niiden tulee olla yhdessä. " Näinhän se kai pitäisi. Mutta yleensä elämä on vähän kompromissi jonkun suhteen, kaikkea ei vaan aina voi saada. Ja mulla ei ainakaan vielä löydy uskoa että uuden perässä juokseminen toisi välttämättä ratkaisua. Ja jos minä tulisinkin onnellisemmaksi, entä vaimo ja lapset, he eivät näe "ongelmaa", joten heistä tuntuisi kuin heidät tumpattaisiin ilman syytä.

    Miten vaimosi on reagoinut jos olet puhunut siihen malliin "ehkäpä käyn purkamassa paineeni sitten jonkun halukkaamman kanssa ilman tunteita" ja sitten kysyt mitä hän olisi siitä mieltä?

    Äänestä

  • tulsa kirjoitti:

    Ehkäisy on kunnossa. Kaksinkeskistä aikaa meillä on lähinnä iltaisin kun lapset nukkuu, ehkä tunti siinä jää. Vaimo jää usein katselemaan telkkaria. Me mennään aika samaan aikaan nukkumaan, yritän olla aina sängyssä ekana, jos vaikka onnistaisi.

    Maailmankuva on kai aika normaali, keskiluokkainen, akateemien. Ei vaimo musta "pelkää" seksiin liittyvää, eikä se käsittääkseni tunnu hänestä vastenmieliseltäkään, ehkä toisarvoiselta. Ja kyllä siihen saattaa liittyä jotain häpeän tunteita, vaimo on joskus sanonut tuntevansa itsensä "huonoksi äidiksi ja vaimoksi". Ehkä mun pitäisi yrittää puhua niistä enemmän hänen kanssaan, kyselen kyllä joskus mutta se on niin kaivelemista, ei hän aloita koskaan "keskuteluja".

    Tämä koko juttuhan on myös mun kasvutarina. Mulla oli epäonnistumisia seksissä ensimmäisissä suhteissa, tunsin niistä häpeää, itsekään en osannut puhua aiheesta. Vaimon kanssa löysimme sitten sävelen, vaikka se ei ollut niin ihmeellistä, niin tarrauduin siihen kiinni. Minä olen vuosien myötä päässyt irti häpeästä, pystyn jo melko avoimesti puhumaan ja toimimaan. Vaimo ei vaan ole kasvanut (vielä?) rinnalla. Nuo maksullisetkin voi nähdä osana mun kasvutarinaa, hain oppia ja varmuutta lisää, tahdoin todistaa osaavani myös muiden naisten kansssa (vaikka ei siellä sitä kai oikeasti näekään).

    Mun kasvaminen on aiheuttanut muutoksen, mutta vaimo ei näe sitä selvästi kun on tottunut vanhaan. Ehkä mun pitäisi korostaa tätä muutosta? Moni on kommentoinut että pitkässä juoksussa jos asia ei ratkea niin mitään ei ole tehtävissä, ero tulee. Tämä voi olla mahdollista, ehkä minä olen alitajuisesti siihen jo jotenkin valmistautumassa?

    Tajuan kyllä että mun on pakko saada vaimo tajuamaan miten tärkeästä asiasta on kyse. Se vaan pelottaa. Ja sitä on tosi vaikea ilmaista ilman että siihen tulee uhkauksen sävyjä, sitä nyt en millään haluaisi. Minä olen "liian kiltti", väistän aina mielummin kuin teen konfliktin. Tämänkin takia varmaan tarvitaan ulkopuolinen.

    Ehkä anoppi on unohtanut kertoa vaimolle elämän perustotuuksia? Me ei muuten rakasteltu edes hääyönä, vaimoa nukutti (no oli siinä muutama nautittu ja ilta oli ollut pitkä). Mutta silti se oli musta vähintäänkin outoa.

    Luulen kyllä osaavani suudella nännnejä, oli mulla nyt muutama kokemus ennen vaimoa, ja saa sitä tehdä maksullisissakin. Vaikka yritän ihan huulilla vain, tai kielellä lipaisten, vaimo sanoo että se "kutittaa". Niitä voi suudella vähän juuri ennen kuin vaimo saa orkut. Yleensäkin monet asiat joita yritän tehdä kuulemma "kutittaa".

    "Elämä ei saisi olla kompromissi seksin ja perhe-elämässä. Niiden tulee olla yhdessä. " Näinhän se kai pitäisi. Mutta yleensä elämä on vähän kompromissi jonkun suhteen, kaikkea ei vaan aina voi saada. Ja mulla ei ainakaan vielä löydy uskoa että uuden perässä juokseminen toisi välttämättä ratkaisua. Ja jos minä tulisinkin onnellisemmaksi, entä vaimo ja lapset, he eivät näe "ongelmaa", joten heistä tuntuisi kuin heidät tumpattaisiin ilman syytä.

    toi "kutittaa" kuulostaa tutulta. mun ja exän seksielämä lässähti melko pahasti, ja musta tuntui että seksi oli vaan rojut ränniin, pari työntöä ja se oli siinä.. minä en ikinä saanut orkkuja ja lopulta, kun seksiä annoin vain n. 1krt/kk kaikki "kutitti" mitä exä minulle teki (esim. suuseksi). tuossa vaiheessa ajattelin vain, että kaipa mun täytyy joskus harrastaa seksiä hänen kanssaan. varsinaisen nautintoni sain syrjähypyissäni eli suhteissa muihin miehiin.. silloin tunsin eläväni ja olevani nainen, nuo miehet saivat mut tuntemaan että minä olen haluttava ja voin olla kiihekä sängyssä. exän kanssa mua ei enää huvittanut olla kiihkeä, mitä hyötyä? kun hän laukesi, minä jäin vain makaamaan. yritin saada muutosta aikaan suhteessa lopettamalla e-pillerien käytön ja vaihtaa ehkäisyrenkaaseen, ei apua. sitten me käytettiin kortsua, mistä en pitänyt. (tuli vaan mieleen, että ehkäisypillerit jne. saattaa vaikuttaa naisen seksuaalisiin haluihin myös sinun vaimosi kohdalla)

    jätin exän, koska tunsin, ettei se suhde johda mihinkään enkä halunnut enää lopun elämääni elää suhteessa, jossa tunsin kuolevani sisältä. nyt elän nykyisen mieheni kanssa ja seksi toimii. toki arkea eletään, mutta silti on niitä iltoja, aamuja ja viikonloppuja, kun saan hänet syttymään ja hän minut. ja minä elän lopultakin taas:)

    Äänestä

  • farah diba kirjoitti:

    toi "kutittaa" kuulostaa tutulta. mun ja exän seksielämä lässähti melko pahasti, ja musta tuntui että seksi oli vaan rojut ränniin, pari työntöä ja se oli siinä.. minä en ikinä saanut orkkuja ja lopulta, kun seksiä annoin vain n. 1krt/kk kaikki "kutitti" mitä exä minulle teki (esim. suuseksi). tuossa vaiheessa ajattelin vain, että kaipa mun täytyy joskus harrastaa seksiä hänen kanssaan. varsinaisen nautintoni sain syrjähypyissäni eli suhteissa muihin miehiin.. silloin tunsin eläväni ja olevani nainen, nuo miehet saivat mut tuntemaan että minä olen haluttava ja voin olla kiihekä sängyssä. exän kanssa mua ei enää huvittanut olla kiihkeä, mitä hyötyä? kun hän laukesi, minä jäin vain makaamaan. yritin saada muutosta aikaan suhteessa lopettamalla e-pillerien käytön ja vaihtaa ehkäisyrenkaaseen, ei apua. sitten me käytettiin kortsua, mistä en pitänyt. (tuli vaan mieleen, että ehkäisypillerit jne. saattaa vaikuttaa naisen seksuaalisiin haluihin myös sinun vaimosi kohdalla)

    jätin exän, koska tunsin, ettei se suhde johda mihinkään enkä halunnut enää lopun elämääni elää suhteessa, jossa tunsin kuolevani sisältä. nyt elän nykyisen mieheni kanssa ja seksi toimii. toki arkea eletään, mutta silti on niitä iltoja, aamuja ja viikonloppuja, kun saan hänet syttymään ja hän minut. ja minä elän lopultakin taas:)

    Kyllähän minä tiedän mistä tuo "kutittaminen" johtuu, vaimo ei ole tarpeeksi kiihottunut. Ja kostumisessakin on vähän ongelmaa. Joko hän ei kiihotu minusta, tai hän ei yleensäkään kiihotu tai sitten minä en osaa. Tai ehkä vaikka vähän kaikkea noista.

    Mutta eniten mua risoo että häntä ei tunnu kiinnostavan parantaa, en saa vastauksia vaikka kuinka kysyn, ei hän koskaan multa muuta pyydä kuin mennä nopeammin eteenpäin. Myöskin yhdynnässä mulla tulee tunne että vaimo odottaa mun jo laukeavan. Kun kysyn pidättelenkö vielä, vastaus on aina "tule vaan jo", vaikka en minä nyt niin kauaa kestä vaikka miten yrittäisin.

    En mä oikeasti voisi koskaan "uhkailla", tunnen vahvasti että se ei sopisi, loukkaisin syvästi, vaimo itkisi ja kaikilla olisi paha olo. Ja syntyvä lukkotilanne olisi vaan pahempi.

    Ei vaimo ilkeyttään, aina hän lupaa yrittää parantaa kun keskustelemmme. Ja asiat paraneekiin aina vähäksi aikaa, mutta sitten hiljaa liu'utaan takaisin vanhaan.

    Mutta en minä ole myöskään heittänyt toivoani, aina välillä tuntuu paremmalta, kuten nyt taas maanantaina. Pitää vaan yrittää enemmän, ja koettaa sitä terapeutilla käyntiä.

    Äänestä

niin erilaisia! Mun uhkaa lyödä jos kosken...ja sängyssä jos olen "liian aktiivinen" hän vetää rajan: TÄMÄN LÄHEMMÄS ET TUU...!
Herää "kymysys mitä on kymysys"???
Oletko sinä, joka aloitit tämän keskustelun, seksiriippuvainen???????????

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


tulsa kirjoitti:

Olen ajautunut tilanteeseen jota en muutama vuosi sitten koskaan uskonut mahdolliseksi.

En saa tarpeeksi kotona. Tämä on ollut ongelma, jo ihan suhteemme alusta alkaen. Minä haluaisin parikin kertaa viikossa, vaimo kai noin kerran kuussa. Hiljaisena kompromissina olemme päätyneet n. reilun 10 päivän väleihin, tämä on kyllä selvä parannus alkuaikoihin verrattuna. Mutta jos minä en aktiivisesti tee aloitteita, halaile ja innosta, niin mitään ei tapahdu moneen viikkoon. Vaimo nauttii seksistä, saa klitorisorkut, mutta on hyvin passiivinen sängyssä, torjuu mun kaikki yritykset muuttaa jotain. Eikä koskaan ole tehnyt aloitetta.

Olen yrittänyt kysellä josko joku muu häiritsee, mutta ilmeisesi ei. Vaimo ei ainakaan ole suostunut kertomaan muuta kuin että joskus tunnun vähän painostavalta. Osallistun ihan hyvin lasten ja kodin hoitoon.

Olen alusta alkaen sopeuttanut itseni tähän, monestakin syystä, kun muuten menee hyvin, ja kun en ujouttani koskaan uskonut löytäväni toista parempaa. Olin aika kokematon ja kai en vaan aikanaan uskonut että aktiivisempia naisia on olemassakaan. Runkkailin sitten häpeissäni vessassa kun vaimo nukahti tai siivosin jäljet jos laukesin yöllä sänkyyn.

Nyt on ikää tullut lisää, lapsia ja mulle vähän enemmän itsekkyyttä. Olemme vuosien mittaan keskustelleet aiheesta, vaimo on luvannut yrittää parantaa, mutta asiat palautuu nopeasti vanhalle mallille. Ja minä kun en ole tahtonut painostaa, olen vain perääntynyt hiljaisesti.

Vuosi sitten päädyin kovassa paineessa kokeilemaan maksullisia. Ensimmäinen kokemus oli järisyttävä, avasi silmäni, seksi voi olla muutakin kuin LS peiton alla. Sen jälkeen olen käynyt aina kun kotona on ollut muutaman viikon tauko, varmaan noin kerran kuussa. Kokemukset on olleet aika vaihtelevia, ihan hyvistä kauheisiin. Joskus on pitänyt oikein pakottaa itsensä menemään, harvoin ne on olleet "nautintoa", lähinnä purkautumisia ja ihokontaktia. Osa tapaamisista on ollut kyllä yllättävänkin intiimejä jos on oikein synkannut tytön kanssa.

Mutta kyllä minä tämän lopettaisin jos paineet saisi kotona purettua. Siis mitäpä minun nyt tulisi tehdä. Voin jatkaa tällä tavalla, mutta rahaa tuo harrastus vie sen verran että harmittaa pahasti.

Paluuta vanhaan ei ole, masturboinnista hävisi maksullisten myötä ilo kokonaan, nykyään en tahdo saada edes seisokkia aikaiseksi. Ja ilmankaan en voi olla, menee hermot, töistä ei tule mitään, itseluottamus tippuu kun paineet kasvaa.

Pitäisikö mun raahata vaimo johonkin parisuhdejuttuun? Mihin? Meidän molempien on aika vaikea puhua näistä asioista, tuntuisi oudolta mennä vieraan juttusille.

Olen selvästi vaarallisella kaistalla, tässä voi käydä miten tahansa. Tuntuu vaan että en koskaan voisi tuottaa sitä tuskaa lapsille ja vaimollekin että lähtisin seksin takia livohkaan, miten sen nyt selittäisikään. Ja mihin menisin, ei mulla ole uuttakaan kiikarissa? Tuskin sinkkunakaan saisin sen enempää.

Mitä luulette että tapahtuisi jos sanoisin vaimolle että käyn maksullisissa jos pariin viikkoon en saa kotona? Joskus tilanne tuntuu niin turhauttavalta että tuntuu että voisin hyvin laukaista tuonkin (tai tuskin nyt sentään).

Onko mulla toivoakaan löytää ratkaisua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu