Luottamusmies

Pikkufimoissa asia todellakin ovat näin. Henkilö,jota ei voi irtisanoa työnteosta kieltäytymisen perusteella, on aina paremmassa asemassa silloin kun töitä jaetaan. Luottamusmies saa hommat aina joko helpoimmasta tai puhtaimmasta päästä. Luottamusmies voi olla myös muita työntekijöitä öykkärimpi, jos luottamusmies samalla pitää huolen siitä, että välit enemmistöön pysyy hyvänä. Luottamusmieshän ei tarvise kaikkien kannatusta, riittää kun saa enemmistön kannatuksen. Jos luottamusmies saa määräenemmistön taakse, lopuille työntekijöille saa huutaa ja niitä saa nöyryyttää niin paljon kuin kurkusta lähtee. Kun on määräenemmistö takana, toimeentulemisen velvoitteet kääntyvät ympäri, loput työntekijät saa tulla toimeen luottamusmiehen kanssa, ei päinvastoin.

Työnantaja saattaa kaveerata luottamusmiehen kanssa myös tarkoituksella. Mitä useammin luottamusmies nähdään toimitusjohtajan kopissa höpöttämässä johtajan kanssa, sitä enemmän työntekijät ajattelevat luottiksen olevan työnantajan paras kaveri. Työnantajan ensijainen tarkoitus on aina vaikeuttaa luottamusmiehen asemaa. Työnantaja ei kuitenkaan suoraan hyökkää näkyvästi luottamusmiehen kimppuun, koska luottamusmies saattaa saada porukan sympatiat, kun "se on ajanut työntekijän etuja ja joutunut sen takia vaikeuksiin". Niinpä työnantaja käyttää mieluummin suosintapolitiikkaa ja odottaa, että julkinen kaveeraaminen johtajan kanssa pannaan negatiivisessa mielessä merkille. Luottamusmiestä ei ehkä vaihdeta, mutta luottamusmies ei voi enää olla niin radikaali työnantajan suuntaan. Hyvä keino varmistaa työrauha onkin suosia luottamushenkilöitä muiden kustannuksella. Olen itse jokaisella työpaikalla nähnyt luottamusmiehen höpöttämässä johtajan kanssa tuntikaudet Yhdessä työnjohtaja jopa kuskasi luottamusmiestä omalla autollaan töihin ja kotiin. Tuki duunariportaalta loppu äkkiä. Luottamushenkilöille maksaminen tulee halvemmaksi kuin kaikille maksaminen. Monasti henkilö, joka on ollut kymmeniä vuosia luottamusmiehenä, onkin juuri tällainen TA:n lemmikki.