Montako ydinpommia voidaan valmistaa Suomen kallioperässä olevasta fissiokelpoisesta materiaalista? Riitääkö edes tuhat? Kymmenentuhatta?
Montako Ydinpommia Suomen kallioperästä?
Hammerhead
301102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sinäkin kiinnostuit asiasta. Minä nyt vähän pienemmästä asiasta ensin. Tulosta voidaan soveltaa sitten suomen uraanimäärään, eikö niin?
Valtavirran sivujen mukaan yhdessä (käsittääkseni yhdessä) Suomen ydinvoimalassa tuotetaan plutoniumia 60 pommin tarpeisiin/vuosi. Eikö siinä ole jokin lähtökohta?
Jos yhdessä reaktorissa on ainekset 60 pommin tekoon , niin samallalogiikalla pommeja voisi tehdä satojatuhansia Suomen kallioperästä!
Käytetyssä ydinpolttoaineessa oleva pommiplutonium on niin lähellä muita, kelvottomia plutoniumeja, että sen erottaminen ei onnistu kemiallisesti.
Pitäisi erottaa sentrifugissa tms., kuten U-235 erotetaan muusta uraanista.
luonnon itse hoitaa omat pomminsa :)
Siis että vain odottelemme, milloin sellainen paukahtaa. Eikös jossain ole parast'aikaa joku luonnon oma pieni vaatimaton ydinreaktori toiminnassa?
Kyllä silti laskea voidaan. Ensin pitäisi määritellä Suomen maaperä ja syvyys, jolta uraania halutaan raapia.
Pahus ku muistasin, missä näin lukuja suomen uraanimääristä. siitähän se aukeisi.
Tuo 60 pommia/reaktori oli muuten vain yhden vuoden tuotos erään laskelman mukaan. Epäilemättä olet kuitenkin oikeassa: hiton monta pommia saataisiin kun suomesta tehtäis uraanilouhimo.
Raavihan sinä se pommiplutonium esiin käytetystä polttoaineesta.
Eikö tämän keskustelun aihe ollut:
"Montako ydinpommia voidaan valmistaa Suomen kallioperässä olevasta fissiokelpoisesta materiaalista?"
Myönnän, että itse välillä sekosin omaan aiheeseeni, eli ydinjätteestä saatavien pommien määrään. Eihän se ole este jatkaa keskustelua täällä toisesta aiheesta?
Sitäpaitsi: itsehän sanoit jo, miten pommiplutonium erotetaan ydinjätteestä. Ei se taida ihan raapimalla onnistua, sekään. Käytin termiä 'raapia', koska tällä palstalla on aiemmin annettu ymmärtää, että 'helpommin saa uraania maasta raapimalla'.
Selvittelin tässä välillä plutoniumeja. Kerroinkin siitä jo.
Tietolähteesi antaa ymmärtää, että pommiplutonium otetaan käytetystä ydinpolttoaineesta kuin marja maasta.
Käytännössä ei kuitenkaan niin ole. Eri Pu-isotoopit ovat niin vaikesti toisistaan erotettavissa, että kemialla se ei onnistu. Tarvitaan sentrifugeja lisäksi, ja silloin menee homma vaikeaksi.
Käytännössä se plutonium on ydinpolttoaineessa ja myös pysyy siellä.
Nettipalstoilla siitä voidaan nahistella vaikka kuinka pitkään, mutta se ei muuta tilannetta.
jossakin luki myös, tai ainakin annettiin ymmärtää, että jonkin verran plutoniumia on mukana myös normaalissa reaktiossa ja että se on osallisena siltä osin energian tuotannossa. tuntuu ainakin loogiselta, että kaikki muodostuva plutonium ei jää jätteeksi.
jäi vaan vähän vaivaamaan, kun sitä ei sanottu ihan selkeästi.
"Käytännössä se plutonium on ydinpolttoaineessa ja myös pysyy siellä."
Onks tuo nyt ihan varmasti oikein sanottu? ydinpolttoaine on uraania. kun sitä (U238) pommitetaan neutroneilla, saadaan Pu239:ää, jota ei esiinny luonnossa. vai onko tyhmä minä taas kehittänyt jonkun väärinymmärryskäsityksen?
Käytännössä kukaan pommintekijä ei ole kiinnostunut 'loppuunajettuna' ydinreaktorista poistetutusta polttoaineesta. Pommiplutoniumin erottaminen siitä liian vaikeaa, hämärämiehille mahdotonta.
Pommiplutonium tehdään säteilyttämällä uraania lyhyt aika, jolloin siinä oleva plutonium on lähes kokonaan 'sitä ehtaa'.
kuinka monta miljoonaa murha-asetta suomen rautakaupoissa myydään?10 miljoonaa... 100 miljoonaa...moraa...ym. siihen päälle leipäveitset... hui!miksi ei kukaan puutu asiaan, selvä turvallisuus riski.
Se että ydinvoiman sivutuotteena tulee jotain mistä VOI valmistaa joukkotuhoaseita ei ole mikään vaarallisuuden mittari!!!=)ihan lapsellinen ajatusmalli jopa vasarapäälle!
En halua jättää jälkipolville säteilevää tulevaisuutta, ja siksi ehdotankin että Suomen kallioperä kielletään lailla, ja kaivetaan kokonaan pois. Tilalle voitaisiin laittaa vaikka muutama tuulimylly.
Ei ainuttakaan!!!!
Elä sinä ala pelottelemaan näitä ydinvoima fanaatikkoja. Tämä pommiasia on niin arka asia,että siitä ei millään synny kunnollista keskustelua. Eiköhän ne siellä lähi-idässä nyt ala kuluttamaan niitä jalostettuja plutonium varastoja. Päästäänpähän niistäkin eroon.,ja tuottamaan kiireesti lisää...
Miten olisi pari suomenkielen oppituntia! Voisit kiinnittää huomiota yhdys sanoihin.
Jos sillä ei ole mitään vastataavaa asiaan, se on väärällä palstalla. mullakin tulee kirotus vihreitä vaikka kuinka yritän niitä välttää. etenkin yhdyssanat ovat hankalii - eilenkin kirjoitin niin, että kun en ollut varma, onko joku sana yhdyssana vai ei, kirjoitin sen ensin yhdyssanaksi ja toisella kertaa erikseen :) näin ainakin toinen tuli oikein ;)
Jatka vaan kirjoittelua, äläkä sorru samaan halpamaisuuteen. palstahan vilisee kirjoitusvirheitä, eikä niistä kukaan jaksaisi huomautella - muuten kuin pätemisen tarpeessa jostakin.
Näyttää tosiaan siltä, että nämä ydinvoima-asiantuntijat heittäytyvät täysin tyhmiksi kun tulee kysymys ydinpommista. huono juttu, sillä tiedon pimitys jossakin asiassa herättää epäluottamusta kun he kertovat jostain muusta asiasta. mutta kyllä näitä asioita voidaan selvittää ilman asiantuntijoitakin. nettihän on tietoa tulvillaan :)
Ydinvoimaloilla tehdään sähköä. Tiedossa on, että polttoaine muuttaa koostumustaan fissiossa, muutta harva sitä edes ajattelee.
Isotooppimäärätkin tulevat vain harvojen tietoon. Niiden, jotka sitä tietoa tarvitsevat. Muita se ei kiinnostakaan.
Jodi ja kesium ovat ne isotoopit, jotka meitä kiinnostavat. Niin, ja tietysti xenon.
Yhdyssanat ovat vaikeita. Itsekin joudun joskus lunttaamaan Wordilla.
Tuolla tietokonepalstalla vasta virheitä vilisee, joten älä välitä.
Nuo kompuutterivirtuoosithan lienevät nuorta väkeä, jolla luulisi olevan kielioppi tuoreessa muistissa.
"Olkiluodossa käytettävät polttoainesauvaniput sisältävät noin 180 kg uraania ja Loviisassa käytettävät 120 kg. Olkiluodossa polttoainenippuja pidetään reaktorissa noin neljä vuotta eli kumpaankin reaktoriin vaihdetaan joka vuosi noin 120 uutta nippua. Loviisassa nippujen käyttöaika on noin kolme vuotta. Tämä tarkoittaa noin 100 nipun vaihtoa vuosittain."
Käytin aasin siltaa :)
sattui olemaan sopiva teksti tutkittavana.
Posivan tekstissä on taitavasti käsitelty termiä 'polttoainesauvanippu': ensin se kirjoitetaan kokonaisena, sitten vähän lyhennettynä 'polttoainenippu' ja lopuksi ihan lyhyenä 'nippu'. Tällä tavoin on vältytty ikävältä monisanaisen yhdyssanan toistolta ja kuitenkin lukijalle on lopussakin täysin selvää, mitä tarkoitetaan 'nipulla'. hyvää työtä.
Yhdys sana virheistä en niinkään syyttäisi nyky nuorisoa, pikemminkin opettajia ja koulu hallitusta (tai mikä se nyt onkaan). Uudet sanathan ovat enimmäkseen vanhojen sanojen yhdistelmiä, esimerkiksi 'tietoverkko'. luulen, että opettajien aika ei riitä kaiken opettamiseen oppi suunnitelman puitteissa.
Yhdys sanojen kauheudesta saa hyvän kuvan suuren gurun, Jukka Korpelan, tekstistä
http://www-f9.ijs.si/LocalSoft/HTML/HTML3.2_Learn/orto.html
Yhdys sanoja käsitellään hiukan ennen tekstin puolta väliä. Jos jaksat lukea sen osan kokonaan, et ole enää kiinnostunut yhdys sanojen oikein kirjoituksesta :)
Eräs kieli toimiston keksimä sana hirviö siellä oli mainittu: harmaanorjanhirvikoira.
Tekstissä ei mainittu ongelmaa, joka mulle tuli kun tuon sanan luin. luin sen ensin näin:
harmaan orjan hirvi koira. heh-heh :)
no, se siitä. tuolla posivan tekstillä varmistelin suomen 70 tonnin uraanimäärää /vuosi ydinjätteissä. laskin näin:
Olkiluto: 180 kg * 120 * 2 = 43 200 kg
Loviisa: 120 kg * 100 = 12 000 kg * 2 = 24 000
Yhteensä vuodessa 67 200kg
tiedätkö, miksi olkiluoto tuottaa miltei tuplasti uraania?
uraania, vaan kuluttaa. Nuohan olivat ne määrät, jonka verran *uusissa* polttoainenipuissa on uraania, ei minkä verran pois otettavissa nipuissa sitä on.
Ovatko nuo ilmoitetut määrät muuten vain U-235:ttä, vaiko kokonaisuraanimäärä (eli siis U-235 U-238)?
"Ovatko nuo ilmoitetut määrät muuten vain U-235:ttä, vaiko kokonaisuraanimäärä (eli siis U-235 + U-238)?"
Nehän ovat tietysti kokonaisuraanimäärät (OL 180 kg/nippu, Loviisa 120 kg/nippu). U-235:ttä (eli sitä varsinaista polttoainetta) on nipussa 3% eli OL 5,4 kg, Loviisa 3,6 kg.
Mitä taas tulee tuohon laskemaasi vuotuiseen uraanimäärään
"Olkiluto: 180 kg * 120 * 2 = 43 200 kg
Loviisa: 120 kg * 100 = 12 000 kg * 2 = 24 000
Yhteensä vuodessa 67 200kg"
niin tuosta on U-235:ttä (3%) vain yhteensä 0,03*67200 kg = 2016 kg. Ulostulevassa tavarassa on (muistaakseni, korjatkaa jos olen väärässä) 1% U-235, 1% Pu-239 ja 2% erilaisia uraanin hajoamistuotteita (MOX), eli siis 672 kg, 672 kg ja 1344 kg. Loppuosa on samaa "köyhdytettyä uraania" kuin sisäänviedessäkin (U-238), jolta suojautumiseen siis riittäisi muovikalvo tai pari senttiä ilmaa - sehän on alfasäteilijä.
Mitä taas tulee OL:n ja Loviisan uraanin kulutuksiin, niin OL:n reaktoreiden teho on 870 MW, Loviisan jossain 530 MW:n paikkeilla. Onko se ihme jos reilut 60% suurempi kattila kuluttaa reilut 60% enemmän polttoainettakin - varsinkin kun OL:n käyttöaste on korkeampi kuin Loviisan, eli OL tuottaa suhteessa enemmän sähköä kuin pelkistä teholuvuista voisi päätellä.
OL:ssa siis polttoainesauvat "poltetaan paremmin loppuun" kuin Loviisassa, eli U-235-pitoisuuskin lienee pienempi OL:n kuin Loviisan käytetyssä polttoaineessa.
Polttoaineen kanssa pelataan aika mutkikkaasti, kun suunnitellaan latausta tietylle energiamäärälle. Otetaan kaksi vuotta reaktorissa ollutta tavaraa välillä ulos jne.
Periaatteessa polttoainenipun palama riippuu sille asetetuista rajoista, jotka ovat riippuvaisia polttoainenipun rakenteiden suunnitellusta kestävyydestä.
Polttoainenippuja pidetään reaktorissa neljäkin vuotta, joten käytetyn polttoaineen isotooppimäärät eivät ole aivan yksioikoisia.
Nyt menee jo liian vaikeaksi. Lopetetaan.
edes suunnilleen nuo prosenttimäärät oikein?
Minä menin runouden puolelle. Sorry.
pyydellä anteeksi, kun huomauttaa aiheellisesti, että ei se homma aina ihan noin suoraviivaista ole. Harmi ettet halua (tai kaiketi voi) kertoa tarkemmin mihin viittasit - aihealue kiinnostaisi kyllä minua.
Niinhän se tietysti on. Mielessäni pyöri nähtävästi koko ajan plutonium.
hyvä, että asiantuntijat heräävät edes silloin kun puhutaan ihan puutaheinää :)
teksti oli posivan etusivulta => Ydinjäte => Käytetty polttoaine suomessa. siinä kohtaa ei eroteltu isotooppeja.
Reaktorin lataus riippuu niin monesta tekijästä, että siitä tällä palstalla kirjoitaminen veisi vain 'syvemmälle suohon'.
Periaatteet löytyvät alan kirjallisuudesta, mutta käytännössä kun tehdään sähköä, ovat vaikuttavina tekijöinä useat muutkin kuin suoranaisesti reaktorifysiikkaan liittyvät asiat.
lasketaan minut asiantuntijaksi? Hmmm.... ;-P
Luulin, että se on minulle tehty miina.
erimielisyyksistä huolimatta olen voinut luottaa sanaasi.
asiantuntemus ei ole pelkkää asian tuntemusta - se on myös kyky esittää tietonsa uskottavasti. silloin vaaditaan myös kykyä myöntää olleensa väärässä. aina oikeassa olevaa on vaikea uskoa, joten tunsipa sellainen asiansa vaikka kuinka hyvin, asiantuntijaksi häntä en sanoisi - juuri uskottavuussyistä.
no, se oli vain mun mielipide. virallinen määritelmä asiantuntijasta on hiukka erilainen. mutta jos haluaa asiantuntijaksi, pelkkä asian tuntemus ei riitä.
miks mun mieleen tuli taas einstein...? eihän se ollut asiantuntija, vaan nero.
Pikemminkin voisin kulkea miinanraivaajana edellä.