jos nainen on kaikinpuolin muuten kaunis,kuin ulkoa että sisältä,mutta hänellä on omasta mielestään aika suuri ongelma,nimittäin kolarista selvinneenä toinen sääri korjailtu aika lailla,näkyvästi,niin kauhistuttaako teitä,vai ajattelettako että sillähän ei mitään voi,pää asia että selvisi?tätä naista kehutaan kauniiksi,mukavaksi,mutta hän ei uskalla lähteä komeitten miesten mukaan koska pelkää miehen reagtiota jalastaan,kun sen aika on "tulla näkyville"!täytyykö hänen vain tyytyä huonompiin miehiin joiden kanssa ei ole onnellinen?
MIEHET tämä
teille kuuluu
131411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mua ei ainaskaan haittaisi yhtään vaikka ei olisi toista jalkaa ollenkaan. Pintatekijähän toi vain on. Tosiaan pintaliitäjille toi voisikin merkata jotain, mutta suurimmalle osalle ei mitään.
Ps. usko pois! :D
mutta tätä en ymmärrä:komea mies=kunnollinen.
( et uskalla lähteä komeitten miesten mukaan koska pelkät miehen reagtiota jalastasi,kun sen aika on "tulla näkyville"!täytyykö sinun vain tyytyä huonompiin miehiin joiden kanssa et ole onnellinen?)
että olen tavannut monta kunnollista(ystävällinen,kohtelias,kiltti ym.) ja myös KOMEAA miestä...mutta juttu kaatuu kun aika on "läheisempään" kontaktiin..en uskalla ja ehkä jossain tuolla hävettääkin....olen ehkä liian kriittinen kroppani suhteen...
olla se "huono" mies se joka ei tuota ymmärrä.Tuskin sillä komeudella on elämän arvojen kans mitään tekemistä.Että pinnallisuudesta puheenollen.Eiköhän niitä helposti tule noita eriasteisia terveys ongelmia ite kullekin.Joskus ne jopa lähentää ihmisiä,tietenkin siinä se myös "luonne"punnitaan.
Heitänpä vastakysymyksen.Mitä mieltä?Mulla tuo terveysongelma ei ole niin selvästi päällepäin näkyvä(ainakaan kokoajan),meinaa selkä reistata,tuskin koskaan paranee mut ei tiedä kuinka huonoksikaan menee.Lähtisitkö karkuun jos esimerkiksi nykäsee selästä niin et lähtee jalat alta,siis kivusta?
en näe tuota niinkään "ongelmana".minulle tarkoitan....
pelästyisin,siis jos en tietäisi asiasta mitään.
Varmaan paniikkiin joutuisin ja apuja soittaisin,mutta en karkuun juoksis.
mitä te ajattelette siitä,koska käsityshän on melkein puolella naisista että kyllä ne miehet ensiksi ulkönäön katsoo...mutta onhan heitä joille ei ulkonäkö ole niin "pinnallinen" asia,minulle varmaan sitten,itse olen pahin kritisoijani...
Jos kyseistä "vikaa" ei pysty näkemään jos housut on jalassa niin eihän se ensikontakti toiseen ihmiseen riipu muusta kuin omasta epävarmuudesta sen jalan suhteen. Jos tästä epävarmuudesta kykenee pääsemään yli niin hommahan etenee jo ihan hyvin. Parasta on sitten jossain vaiheessa mainita, aika aikaisin kuitenkin, että on ollut kolarissa. Se on aika iso juttu elämässä jonka toinen varmasti haluaa tietää. Siinä tuleekin sitten esiin että menikö luita rikki. Ja jos mies ei pysty elämään sen kanssa että toisella on arpia jalassa niin antaa sen elää sitten elämänsä yksin.
Minulla on on useampia leikkausarpia kehossa, en nyt erittele niitä ettei kukaan vain tunnistaisi =) Niistä yksi iso niistä on varsin näkyvällä paikalla, eikä sitä voi mitenkään piilottaa jokapäiväisessä kanssakäymisessä. En kuitenkaan koe tämän olleen mikään este ainakaan henkisesti, eikä kukaan siitä ole mitään myöskään maininnut!
Olikohan tästä nyt yhtään mitään apua.. Summa summarum; niitä arpia on varmasti useammalla kuin kuvitteletkaan etkä varmasti ole ajatuksiesi kanssa yksin. Miehenä uskon että harva meistäkään on niin pinnallinen että antaisi tuollaisen oikeasti pikkuseikan häiritä. Minä ainakin suutelisin arpistakin säärtä ihan siinä missä toistakin, varsinkin kun tietäisin että olet epävarma jalastasi ja haluat varmasti tuntea sen toisen hyväksymäksi ;) Ehkä siitä sitten itsekin viimeistään oppisit elämään ajattelematta koko asiaa!
PS Toivottavasti kyse nyt todellakin oli arvista eikä mistään muusta.. sitä et kertonut! :)
oli mukavaa luettavaa...täytyy vain rohkaistua sen suhteen!kaikkea hyvää sinulle elämässä!
Niin voidaan pohtia kysymystäsi tarkemmin.
sitä johon tunnen vetoa mutta en sitä suurta rakkautta!kukaan ei ole huono!en tarkoittanut sitä niin,vaan täytyykö minun tyytyä niihin/sellaiseen johon en tunne suurta kiintymystä koska en uskalla lähentyä niihin minulle "jalat alta" vieviin miehiin!anteksi jos joku ymmärsi väärin!
tarkoitan sellaista jota itse miehestä haen:itsevarmuutta,kohteliasta,kunnioittavaa,huomioivaa,ystävällistä ym.olen tyytynyt nyt näihin "huononpiin" jotka ei täytä mun kriteerejä miehessä.varmaan pidätte mua ihan sekopäänä,mutta siksi kaipaan miehiltä vastauksia että tiedän rohkenenko "ottaa omani"sen miehen jonka haluan,enkä epäröi joka kerta...
joskus laittaa sellasen mekon päälle että varmasti näkyy sun "huono"puolesi.Siinähän ne heti jyvät erottuu akanoista.Ei kaikki miehet ole täysiä paskoja vaikka joissakin lehdissä niin kerrotaankin.Totta ehkä toinen puoli,mutta kuiteskin erilaisiakin on.
Ole sinut itsesi kanssa niin eiköhän se"prinssikin" jostakin ilmaannu.